Olin kahden viikon ajan Bangladeshissä. Tehtävänäni oli tutustua työhön, jota oma järjestömme tekee maassa.
Toiminnan painopiste on maan luoteisosassa, jossa sijaitsee myös kansallinen toimistomme. Olemme tehneet kehitysyhteistyötä alueella kolmisenkymmentä vuotta. Työ on kansallisten työntekijöiden johtossa ja myös henkilökunta on bangladeshiläinen. Meitä suomalaisia on vain muutama, ja nämä ihmiset toimivat pitkälti hallinnon tehtävissä ja asiantuntiojoina hankkeissa. Kansallisella toimistollamme on runsaat 100 paikallista työntekijää.
Oman järjestömme kehtitysyhteistyön perusperiaatteisiin on kuulunut, että olemme läsnä siellä, missä teemme työtä; emme lähetä pelkkää rahaa.
Toinen perusperiaatteemme on, että teemme työtä siellä, missä on vähän tai ei lainkaan muita toimijoita. Ja tosiaan: Bangladesh on köyhä maa. Sinänsä siellä on monia toimijoita, mutta syrjäisellä, köyhällä maaseudulla ei toimijoita ole. Myöskään Bangladeshin valtion palvelut eivät ulotu jokaiseen maan syrjäiseen kolkkaan.
Tätä työtä rahoittaa Suomen ulkoasiainministeriö, ja tietenkin oma järjestömme.
6 kommenttia:
Odotan innolla lisää matkakokemuksiasi!
Lempi, tätä riittää nyt melko kauan, ainakin Kylväjä-blogissa :)
Tervetuloa kotiin. Saitko siellä pöpöjä?
MM, vielä en tiedä. Ne saattavat kai ilmetä vähän viiveellä. Mahdollisuuksia oli runsaasti.
Kiva, että olet palannut ja toivottavasti matkasta jäi myös mukavia muistoja, vaikka olosuhteet ovat siellä aivan toiset kuin täällä. Toivottavasti pöpöt pysyvät kurissa ja karistit ne kannoiltasi.
Niin, tarjuska. Kollega oli tainnut saada mahapöpön. Yritin olla aika pidättyväinen ruokien ja juoman suhteen koko matkan ajan ja pidin käsihygieniasta tiukkaa huolta.
Lähetä kommentti