25.6.10

Onko vaatteesi valmistettu hikipajassa?


Maailman kutistuessa on tuullut tärkeäksi katsoa, ei vain sitä, miten paljon kulutamme, vaan myös sitä, miten kulutamme.

21.6.10

Kokoomus ja koulusurmat

Kenen asialla on sisäministeri Anne Holmlund? Hän ei pidä tärkeänä kieltää puoliautomaattisia aseita, joilla on tehty tunnottomat joukkosurmat, jotka ovat järkyttäneet suomalaisia ja aiheuttaneet pysyvää tai pitkäaikaista turvattomuutta monen nuoren elämässä.
Miksi ihmeessä tappoaseita ei kielletä? Ei ole mitään syytä suosia asetyyppiä, joka tekee Jokelan, Kauhajoen ja Sellon surmien kaltaiset verilöylyt mahdollisiksi.
Kenen asialla on Kokoomus?

9.5.10

Pedofiilit, kirkko ja rippisalaisuus

No niinhän siinä nyt sitten käy, kun kirkko hyssyttelee pedofiliakeskustelua: oikeusministeri Tuija Brax innostuu ehdottamaan pappien vaitiolovelvollisuuteen heikennystä. Näinhän tätä ei missään tapauksessa tule hoitaa. Kirkon olisi nyt välittömästi otettava pedofilia-asia vakavaan tarkasteluun, kun se on noussut esiin. Pedofiliaa ei tule suvaita, ei salailla eikä sille pidä jättää mitään mahdollisuuksia kirkossa.

Iltalehden juttu ministeri Tuija Braxin rippisalaisuuskantaan.

Tuleva arkkipiispa Kari Mäkinen on pedofilian suhteen järkevällä kannalla:
hän toivoo asiassa avointa keskustelua ja pitää kiinni rippisalaisuudesta. Hyvä.

Lasten hyväksikäytöstä tuomiot Suomessa ovat hävettävän lieviä ja esimerkiksi Thaimaassa käyvät suomalaiset pedofiilit saanevat harjoittaa rikollista toimintaansa suhteellisen rauhassa edelleen.

30.4.10

Ovatkohtan eläkerahamme osaavissa käsissä?

Sosiaali- ja terveysministeriö näkyy tukevan eläkerahojemme riskisijoituksia. Vai ymmärränkö väärin tätä talousjargonia, jota ministeriö toimittajille tarjoilee?

STM tiedote 29.04.2010
---------------------------------------------------------

Eläkelaitosten vakavaraisuutta koskeva poikkeuslainsäädäntö jatkuu vuoden 2012 loppuun

Eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevan määräaikaisen lainsäädännön voimassaoloa jatketaan vuoden 2012 loppuun saakka. Säännöksiä muutettiin kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin johdosta joulukuussa 2008, ja niiden voimassaolo päättyisi vuoden 2010 lopussa.

Eläkelaitosten vastuuvelkaan sisältyvän tasausvastuun tilapäinen rinnastaminen toimintapääomaan jatkuu, ja eläkelaitosten toimintapääoman vähimmäismäärävaatimus on lainsäädännön voimassaoloaikana riippumaton eläkelaitoksen sijoitusjakaumasta.

Säännöksillä vahvistetaan yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta siten, että eläkelaitokset voivat harjoittaa tehokasta ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttavaa sijoitustoimintaa epävarmassa markkinatilanteessa. Tämä tukee myös suomalaisten sijoitusmarkkinoiden vakautta. Tarkoituksena on valmistautua samalla yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn pysyviin muutoksiin.

Määräaikaislain päättyminen vuoden 2010 lopussa heikentäisi työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja vähentäisi niiden mahdollisuuksia säilyttää riskillisempiä ja korkeamman tuotto-odotuksen sijoituksia.

Itsemurhauhka on lisääntynyt Suomessa jälleen

Itsetuho on ahdistanut yhä useampaa Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soittanutta. Tammi-maaliskuussa itsemurhauhkan vuoksi kriisipuhelimeen soitti 254 ihmistä. Heistä suurin osa oli 31–65-vuotiaita. Naisia soittajista oli 150 ja miehiä 109. Akuuteissa tilanteissa soittajia ohjattiin ottamaan yhteyttä Hätäkeskukseen tai sinne soitettiin heidän puolestaan.
Aiemmin apua saatiin nopeasti Mielenterveysseuran päivystysyksiköstä, SOS-autosta, mutta vuoden alusta sen toiminta siirtyi Helsingin kriisipäivystykseen.
Viime vuoden vastaavana ajankohtana itsetuhon vuoksi kriisipuhelimeen tuli 206 puhelua. Suomessa tehtiin 1033 itsemurhaa vuonna 2008.
Itsetuhon ja itsemurhauhkan taustalla on useita syitä, kertoo Valtakunnallisen kriisipuhelimen koordinaattori Jaana Paasu. – Syynä voi olla se, että itsemurhaa yrittänyt on kotiutettu sairaalasta liian pikaisesti ja itsemurha-ajatukset ovat alkaneet vallata uudelleen mielen. Hoito on myös voinut jäädä kesken, ja jos ihmisellä ei ole läheisiä eikä tukiverkostoa, yksin selviytyminen tuntuu mahdottomalta.
Lähde: Mielenterveysseura

Ei ole mikään ihme, että Reumasäätiön sairaala ajautui konkurssiin, vaikka se oli parasta A-ryhmää

Sosiaali- ja terveyministeriö on vakuuttunut siitä, että reumapotilaitten hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa. Asiasta on annettu tiedote.
Arjen kokemus ainakin täältä Koillis-Helsingin tasolta on, että keski-ikäinen selkärankareumaa sairastava ihminen ei ainakaan saa asiantuntevaa hoitoa, hänen lääkitystään ei tarkasteta säännöllisesti eikä verikokeita tehdä. Hienosta erikoissairaanhoidosta tällaiset potilaat karsitaan "terveyskeskuksen hoitoon", mikä täälläpäin tarkoittaa erittäin sattumanvaraista pääsyä terveyskeskuslääkärille, joka ei lähetä eteenpäin, sekä pitkiä, "kiireettömiä" jonoja.
Ministeriössä on luja itseluottamus. Arki on jo kauan puhunut toista.

Ei ole mikään ihme, että Rauma ajautui konkurssiin, kun sinne viime vuosina oli niin vaikea päästä, vaikka siellä olisi ollut asiantuntemus, jota kuvaamani potilaskin olisi kaivannut. Paras ei aina voita. Tämä on markkinataloudessa nähty monesti. Jälleen kerran.

Ministeriön tiedote tässä alla:

Reumapotilaiden hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa

Reumasairauksien erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen jatkuminen on turvattu. Korkeatasoinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon osana keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa. Potilaat ja heidän omaisensa voivat luottaa siihen, että jatkossakin he saavat hyvää ja asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta, vaikka yksi yksityinen tuottaja on lopettanut toimintansa.

Hallitus vastasi keskiviikkona 28. huhtikuuta opposition välikysymykseen reumapotilaiden hoidosta ja terveydenhuollon korkean tason turvaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan konkurssi ja etenkin sen ajankohta olivat yllätys monille, sillä sairaalan edustajat olivat eri yhteyksissä todenneet, että välitöntä uhkaa sairaalan toiminnalle ei ole. Kun tieto konkurssista tuli, sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti heti toimet, joilla turvataan säätiön sairaalan potilaiden hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus.

Reumasäätiön sairaalassa olleet potilaat hoidetaan jatkossa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusasiakkaille löydetään myös uusi kuntoutuspaikka.

Erikoissairaanhoidon keskittämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Reumatautien vaativa hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja vastaavat vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot keskitetään kolmeen osaamiskeskukseen.

Yksityisen Reumasäätiön sairaalan keinotekoinen tukeminen olisi ollut epätarkoituksenmukaista
Reumasäätiön sairaala esitti sosiaali- ja terveysministeriölle 21. tammikuuta 2010 suunnitelman sairaalan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa lainsäädäntömuutosta, jossa reumapotilaille annettaisiin mahdollisuus valita vapaasti hoitopaikkansa Reumasairaalasta, eli yksityiseltä sektorilta julkisin varoin. Tällainen säännös ei ole mahdollinen.

Suunnitelman osana ollut 2 miljoonan euron avustus ei olisi ollut kestävä ratkaisu. Näköpiirissä ei ollut palvelujen tilaamisen elpymistä ja sen mukanaan tuomia taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. Viitteitä ei ollut siitäkään, että Kela palaisi sairaalan suureksi asiakkaaksi. Näistä syistä Reumasäätiön sairaalan tukeminen erillisellä määrärahalla verorahoista ei ollut tarkoituksenmukaista. Valtion tukea ei voida myöntää tappiollisen yritystoiminnan ylläpitämiseksi.

Yksityinen Reumasäätiön sairaala kehittyi vuosien saatossa hoitopaikaksi, jossa monet reumapotilaat saivat apua. Potilasmäärät vähentyivät kuitenkin huomattavasti viime vuosina, koska hoitojen kehittyessä sairaanhoitopiirit hoitivat itse alueensa reumapotilaita. Lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Toinen syy Reumasäätiön sairaalan konkurssiin oli se, ettei se pärjännyt Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kilpailutuksessa. Muut yksityiset tuottajat kuntouttavat aikaisempaa suuremman osan Kansaneläkelaitoksen kuntoutettavista.

29.4.10

Vihdoinkin teleoperaattorien laiminlyönneistä luvassa asiallisia korjauksia

Helsingin Sanomat kertoo, että ensi vuoden alusta viestintäpalvelujen käyttäjien kuluttajansuoja paranee. Jos esimerkiksi palvelu viivästyy tai keskeytyy, kuluttajalle maksettavat korvaukset npusevat 20 euroon alkavalta viikolta.
Omalla kohdallani Soneran laatuongelmia ei ole ollut pitkiin aikoihin. Asiakaspalveluun en ole joutunut soittelemaan. Lähipiiristä tiedän, että asiakaspalvelun laadussa on edelleen laatuongelmia.

27.2.10

Yksityinelle siitä mars ongelminesi

Ystäväni kärsii syömishäiriöstä. Hän yritti ottaa asian puheeksi terveyskeskuksessa. Lääkärin vastaus oli lähinnä kummasteleva: ei meillä mitään ravitsemusterapeutteja ole. Mene yksityiselle.

Samantyyppisen vastauksen sain satunnaisesti vaihtelevien freetulojeni varassa eläessäni takavuosina, kun yritin saada terveyskeskuksesta lääkärinaikaa lapselle: "Ettekö voisi mennä yksityiselle? Eikö teillä ole mitään vakuutusta?"
No huh huh. Millä ihmeen rahoilla! Kaikilla ei ole lääkärien tai kansanedustajien tuloja. Kaikilla ei ole edes omaisuustuloja.

13.2.10

Kirkon diakoniatyö puuttuu terveyseroihin

Kirkon tiedotuskeskus kertoo, että kirkko on puuttumassa omalta osaltaan sosioekonomisiin terveyseroihin.
Jo oli aikakin!
Nyt vain sopii toivoa, että kirkko on ryhdy toimimaan yksin ja perusta omaa viisauttaan tässä asiassa, vaan hakee kumppaneita niiltä tahoilta, joiden missiona on ollut terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Kirkolla kun ei tässä itse asiassa ole mitään jumalallista viisautta.
Diakoniatyön tehtävä on ollut perinteisesti etsiä aukkoja, tarttua tehtäviin, joita kukaan muu ei tee. Valtava aukko on siinä, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset elävät paljon lyhyemmän elämän kuin varakkaat ja turvatut.
Itse viivähdin hetken aatoksissani, kun luin kyseisestä uutisesta, että piispa Mikko Heikka on todennut, että keskustelua on leimannut yksilön syyllistäminen ja että syyllistämisen sijaan huomiota tulisi kiinnittää terveydenhuollon rakenteisiin. Tämä lausahdus kertoo sekä analyysin syvällisyydestä että sen puutteesta. Toivottavasta kirkossa ei aleta kuvitella liikoja omasta asiantuntemuksesta. Rakenteista päätetään vaaleissa, eduskunnassa ja puoluetoimistoissa. Itsekkyys on toki perisynnin yksi ilmenemismuoto ja sitä vastaan kirkko voi saarnata, ja sen on syytäkin saarnata, mutta rakenteet ovat poliitikkojen heiniä. Kirkon tehtävänä on auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat heikoilla, keskittää apunsa sinne - ja pitää sitten suurta elämää julkisuudessa siitä, että poliitikkojen luomat rakenteet ovat eriarvoistavia, syrjiviä ja tuovat entistä suurempaa hyvinvointia niille, joilla sitä muutenkin on ja lyhentävät entisestäänkin niiden elämää, jotka muutoinkin ovat heikoilla. Ugh.

12.2.10

Yk:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus


Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus löytyy YK-sivuilta erittäin monella kielellä. Tähän dokumenttiin kannattaa linkittää, jotta se löytyy hyvin hakukoneilla.
Lista kielistä, joilla ihmisoikeuksien julistus on saatavissa ja linkit dokumentteihin.

1.2.10

Hohhoijaa tuota sekavaa tiedotusta

Helsingin terveysvirastoa ei ainakaan voi syyttää siitä, että ei olisi tarjottu tietoa sikainfluenssarokotuksista. Tietoa on, ainakin netissä. Pieni probleemi tosin on siinä, saako tiedosta selvää.
Itse en ainakaan löytänyt oman terveyskeskukseni kohdalta tietoa siitä, pitääkö mennä johonkin tiettyyn aikaan vai onko tämäkin rokotus ilman ajanvarausta, kuten monessa muussa kohdin näkyy olleen.
Jos ei muuten selviä, menen sitten Malmille iltavastaanotolle, sillä siinä kerrotaan, että se on ilman ajanvarausta, niin ei tarvitse soitella ja kysellä, mitä nettitieto tarkoittaa.

31.1.10

Opas terveydenhuollon ammattilaisille omahoidon tukemiseen

Elintapamuutokset ovat pitkällisiä prosesseja. Terveydenhuollossa ei riitä oikein voimavaroja potilaitten tukemiseen. Lääketietokeskus (Lääketeollisuus ry) on julkaissut oppaan, jossa potilaan omahoidon tukemiseen on paneuduttu. Asiasta järjestettiin loppuvuodesta seminaari alan ammattilaisille.

Seminaarin mielenkiintoista aineistoa on esillä Lääketietokeskuksen sivuilla.

Uskomushoitoa tragikoomisessa dokumentissa

Kävinpä tänään DocPointissa. Dokumentti oli belgialaisohjaaja Dan Alexen Cabal in Kabul.
Isaac elää sillä, että hän hoitaa vaivojansa valittavia köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat tyytymään tarjolla olevaan hoitoon. Tätä dokumenttia katsoessani tulin jälleen vakuuttuneeksi, että mielenterveytyö on tärkeää etenkin sotien repimillä alueilla.

26.1.10

Itella on ryhtynyt hankaloittamaan vanhusten elämää

Hyvin iäkkäiden ihmisten on paras kiltisiti köpötellä postilaatikolle liukkaillakin keleillä tästä lähin, sillä Itella on päättänyt korjata huojuvaa talouttaan yli 75-vuotiaiden palveluista tinkimällä. Ehkä pian löytyy muitakin leikkauskohteita.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+supistaa+yli+75-vuotiaiden+postinjakelua/1135252413461?ref=rss

Edit. 29.1.10 Itella on havainnut , että päätös perustui virhearvioon. Yritys on pyörtänyt päätöksensä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Itella+ei+heikennäkään+vanhusten+postipalveluja/1135252460692
JAkelun ehdot ovat siis suunnilleen sellaiset, että yli 75-vuotiaat saavat pyynnöstä postin omaan luukkuunsa, ellei taloudessa asu nuorempia.

15.1.10

THL nimittelijöiden kerhoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt laihdutuskampanjan, jolla kerätään varoja Nepalin köyhien ihmisten auttamiseksi.
Muuten kiva, mutta, kuten hankkeilla usein, tälläkin on mauton nimi: Läskillä lukutaitoa.
Mauttomuuden lisäksi tällaisessa yhteydessä sanan läski käyttäminen on ikävää senkin tähden, että kyseistä sanaa käytetään perinteisesti haukkumasanana.