12.1.08

OK: Keikkauralta huonoja lääkäreitä

Nettipsykiatri OK kiinnittää huomiota siihen, että keikkaura vääristää lääkärin käsitystä työstä:
Laukkaaminen paikasta toiseen rahan perässä aiheuttaa syndrooman nimeltä lääkäriyrittäjä, joka palvelee kuluttaja-asiakkaita markkinoiden ehdoilla.

14 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Mielenkiintoinen mielipide. Enpä ole asiaa ennen tuolta kannalta ajatellut. Hyvä aihe laajemmallekin keskustelulle.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Jos et vielä käynyt katsomassa OK:n entryä, käy ihmeessä. En nostanut tähän hänen perustelujaan, mutta itselläni ei ollut mitään vastaansanomista. Pätkissä tehty työ, ja eritoten projektiluonteinen työ, alalla kuin alalla on mielestäni heikentänyt tuloksen laatua.
Esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisy on nähdäkseni aika suuressa määrin projektien varassa. Pahimmassa tapauksessa puolen vuoden päästä ihminen jää oman onnensa nojaan eikä intervention vaikutus varmaankaan kestä kovin montaa vuotta parhaassakaan tapauksessa, epäilen. Pysyviä rakenteita esimerkiksi valtimotautien tai masennusken ehkäisyyn ei jostain syystä luoda eikä projekteihin liittyvä tutkimustyö usein kuitenkaan ole vakuuttavan laajaa eikä siihen liity useinkaan kansainvälistä yhteistyötä eikä välttämättä edes vertailuryhmää.

Elina kirjoitti...

Luin kyllä tuon OK:n kirjoituksen linkkisi takana. Kommentoin kuitenkin tänne :)

Itse en näe pätkä/keikkatyötä pelkkänä peikkona. Riippuu paljon alasta. Kenties OK:n kuvaama lääkärien juoksentelu ja praktiikan pitäminen eri paikoissa ei ole maailman paras vaihtoehto kaikille lääkäreille.

Minun hammaslääkärillä on sekä oma vastaanotto että lisäksi hän on pitää vastaanottoa tiettyinä päivinä eräässä yksityisessä lääkärikeskuksessa. Ainakaan meidän potilassuhdetta se ei häiritse, mutta hammashoito lieneekin eri asia.

Minulle itselleni sen sijaan sopisi keikka- ja pätkätyö. Monet ihmiset varmasti haluavat vakituisen ja siten myös vakaamman ja turvallisemman taloudellisen tilan, mutta minä en sellaista tarvitse. En usko sen heikentävän työmotivaatiotani. Päinvastoin. :)

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Elina, lääkäreistä viis, potilaat siitä kärsivät, varsinkin pitkäaikaisempaa hoitoa vaativat potilaat...
Elina, voisit olla tyytymättömämpi tilanteeseen, jos joka kerralla olisi eri lääkäri eikä tällä olisi selvää käsitystä, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

No, minä puolestani olen freelancer ja tässä hommassa on sekä jatkuvuutta että vaihtelua ja toimittajan hommaan tällainen sopii ja toivoakseni freet tuovat vaihtelua lehtiin, joissa on pieni vakinainen henkilökunta. Mutta tuosta taloudellisesta vakaudesta: taitaa riippua hieman elämäntilanteesta. Itselleni kesän pitkä hiljainen vaihe on todella raskas ja tiedän, etten ole ainoa freelancer, tai yrittäjä, jolle kausivaihtelu työtilanteessa on raskas.

Elina kirjoitti...

Ymmärrän, Kirsi, mitä tarkoitat ja totta kai, jos sairastuisin ja joutuisin käymään/olemaan hoidossa pitkäaikaisesti, haluaisin asioida saman lääkärin kanssa, joka tilanteeni oikeasti tuntee ja on voinut sitä ja sen kehittymistä seurata. Kunhan nyt mainitsin, että aina ei pätkä- tai keikkatyö ole pahasta.

Ja sitten ihan yleisesti pätkä- ja keikkatöistä (nämä eivät siis liity nyt lääkäreiden rahanahneeseen poukkoiluun paikasta toiseen):

Minusta on pääasia, että ihminen löytää itselle sopivan tavan ansaita elantonsa. Toisille sopii epävarmuus ja -säännöllisyys, toisille ei. Ei se oma tapa ole se ainut tapa elää.

Itse siedän epävarmuutta hyvin: sekä taloudellista että muutenkin. Ihmisillä on eri päämääriä ja tavoitteita: annetaan kunkin elää (tai ainakin yrittää) tavallaan.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Näistä muista kuin lääkärien hommista, Elina, olisi tosi mukavaa, jos ihmiset voisivatkin valita itse, minkätyyppistä työtä tekevät ja jos ne, joiden elämäntilanne ei siedä epävarmuutta, voisivat olla kuukausipalkalla ja ne, jotka mielellään vaihtavat paikkaa, voisivat tehdä niin. Mutta vieläkään ei ole työntekijän markkinat – joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Moni joutuu epätyypillisiin työsuhteisiin, vaikka mieluummin nauttisi säännööistä kuukausipalkkaa.

Elina kirjoitti...

Niinhän se olisi, Kirsi. Yleensäkin olisi mukavampaa, jos voisi enemmän vaikuttaa, miten elämänsä käyttää. :)

Tiedän toki, etteivät kaikki nauti epävarmoista pätkätöistä. On hyvä, että asiasta keskustellaan, mutta minusta on hienoa, että tarjolla on useita eri työllistymisvaihtoehtoja.

Toisaalta pätkä- ja osa-aikatöissä olevien työehtoja tulisi parantaa. Nythän joillakin aloilla työntekijän oikeudet ovat lähes olemattomat.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Niin, Elina, ja kun aikaa kuluu, saattaa työntekijä huomata, ettei eläketurvaa olekaan kertynyt odotetulla tavalla. Itse olin useita vuosia osa-aikatyössä ja niinä vuosina ei eläkettä kertynyt lainkaan. Nykytilanteessa mietin tosi tiukasti tämäntyyppiset näkökannat.

Tarjuska kirjoitti...

Mulla on sulle jotain blogissani, käypä kurkkaamassa. :)

Liisa kirjoitti...

Minulla on juuri tuo potilaan näkökulma asiaan, jota tuot keskustelussa esiin. Ja kokemusta lasteni kautta pätkätyön epävarmuuden aiheuttamasta valtavasta stressistä.

Kukkakimppu olisi tarjolla, Kirsi!

Käpsä kirjoitti...

Kyllä tuntuu jotenkin surulliselta, ettei enää löydy lääkäreitä, jotka haluaisivat vakituisen työpaikan esim. terveyskeskuksesta. Toisaalta ymmärrettävää, mutta kuitenkin juuri lapsiperheitä ja vanhuksia ajatellen (kun he kuitenkin ovat niitä tervarin vakikäyttäjiä) tosi surkeaa.

Ja entäs sitten tuo tämän päivän hesarin sosiaalityöntekijöiden ahdinko. Tarkoitan siis juuri niitä sossuja, jotka vielä jaksavat siellä sosiaalipalvelutoimistossa työtä pakertaa. Tilanne taitaa olla niin paha, että jokainen järkevä hyppää paremmin palkattuun projektihommaan heti kun sellainen löytyy.

Myös minulta youmakemyday-tunnustus!

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Tarjuska, okei.
Liisa, kiitos kukista. Muun muassa sinun blogiasi lukiessani olen juuri sitä potilaan näkökulmaa muodostanutkin, Liisa, samoin kuin esimerkiksi Tarjuskan. Työnantajien vaatimat, terveydenhuoltoa kuormittavat flunssatodistukset nyt voi yleensä kirjoittaa kuka tahansa, vaikka ei tietäisi ihmisen taustoista mitään; sellaiseen keikkalääkäri on onnenomiaan, mutta tuohon pitkäjänteiseen vaativaan terveyskeskustyöhön keikkalääkäri ei kyllä ainakaan potilaan (eikä varmaan hoidon vaikuttavuudenkaan kannalta) ole mitenkään optimiratkaisu. No, paljon parempi sekin kuin ei lääkäriä ollenkaan. Ehkä lääkäripula terveyskeskuksissa nyt hetkeksi hellittää, kun suuremmat lääkäri-ikäluokat tulevat pakolliselle terveyskeskusjaksolle, mutta mutta: osaavatko kuntatyönantajat nyt tehdä terveyskeskustyöstä järkevää ja vetovoimaista vaihtoehtoa nuorille lääkäreille. Mukavaa olisi, jos näin tapahtuisi.
Käpsä, toivotaan, että nyt kuntien haaviin jäisi vähän enemmän lääkäreitä. Terveyskeskustyöhän vastaa periaatteessa monessa suhteessa juuri niitä toiveita, joita sairaalatyö ei vastaa. Siinä ei juurikaan ole päivystämistä, on säännölliset työajat ja järjestettävissä on myös konsultaatiomahdollisuus erikoislääkärin kanssa ja voitaisiin järjestää myös vanhemman yleislääkärin tukea, mikä monelle nuorelle lääkärille tuo erityistä varmuutta.
No, tuo sossujen ahdinko on omakohtaisesti elettyä arkea perheessämme. Siinäpä työntekijäryhmä, joka pienellä palkalla, aliarvostettuna on kantanut ihmisten paineita laman aikana ja niiden paineita edelleen, jotka eivät koskaan ole lamasta palautuneet. Tuollainen työ, leimattujen ihmisten hyväksi ja parissa, ei välttämättä ulkoisessa hyvinvoinnissa pörhisteleviä kansalaisia kiinnosta ja jos heille tulee ongelmia lasten kanssa tai jotain, eivät he silloinkaan joudu tekemisiin sosiaalitoimiston ja lastensuojelun kanssa, vaan menevät yksityiselle terapeutille ja hoitavat asiat siististi saamatta leimaa omaan otsaansa....
Kiitos tunnustuksesta, Käpsä :)

Anonyymi kirjoitti...

En usko että lääkärit keikkaillessaan "huonontuvat", päinvastoin nuorena hankittu kokemus useista työpaikoista voi olla myöhemmin eduksi. Ja voi löytyä paikka jossa viihtyy pitempäänkin, yllättäen. Mielestäni päivystykset voisi hoitaa aina keikkailijoiden voimavaroilla, silloin vakituisiin paikkoihin luultavsti hakisi kokeneempia lääkärietä tietäessään välttyvänsä päivystykiltä. Ns. eläkevirkaan... Viikonloput ja illat vapaat, lomat ajallaan jne.
Flunssatodistukset pitäisi lopettaa kokonaan,tietty määrä (sim. 5/v) pitäisi voida olla omalla ilmoituksella ja vasta sen ylittäviltä vaadittaisiin virallinen todistus. On se sairaana (esim. mahataudissa!) kurja lähteä todistuksen vuoksi ulos ja mahdollisesti odottelemaan pitkäksi aikaa.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Noista flunssatodistuksista ideasi on mielestäni täysin kannatettava. Minusta on väärin, että terveyskeskusten niukkoja päivystysaikoja (siis tarkoitan akuuttiaikoja, joita jaetaan aamulla) käytetään työelämän ongelmien kontorollointiin. Tämä on mielestäni verovarojen tuhlausta väärään tarkoitukseen ja itse asiassa sillä ei juurikaan ole tekemistä terveydenhuollon kanssa. Käytännöstä kärsivät sellaiset sairaat potilaat, joita ehkä lääkäri tai terveydenhoitaja voivat auttaa, ainakin täällä Helsingissä.

Mielestäni potilaan kannalta on ongelma, jos vastaanotolla on joku satunnainen lääkäri. Lisäksi arvelen, että OK on suureksi osaksi oikeassa siinä, että keikkailu vaikuttaa lääkärin käsitykseen ammatistaan.
Yksityinen lääkärifirma ei mitenkään takaa, että diagnostinen laatu paranee. Se voi heiketä aivan yhtä hyvin.
Mietteliääksi pisti tuo oliko se nyt Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen meno yksityiselle lääkärifirmalle: lupasivat pitää tiukasti kiinni siitä, ettei jatkotutkimuksiin lähetetä kuin sovittu prosentti potilaista.
Kun satunnainen keikkalääkäri ei itse joudu kasvokkain arviointivirheidensä kanssa, vaan on vain tyytyväinen hallintohenkilöiden asettamiin rajoihin, on vaarana, että homma tehdään huonosti ja että laatu tosiaan pysyvästi heikkenee ja antistä useampi vakavasti sairas potilas jää vaille apua. No, laatu on myös huono, jos lääkäri on tehnyt työtä 35 tuntia putkeen.