2.1.08

Vuoden 2008 keskustelunaihe – toivoakseni

Tein toivoa herättävän havainnon: Tasavallan presidentti Tarja Halonen osui näköjään arkaan paikkaan tarttuessaan uudenvuodenpuheessaan epätasaiseen tulonjakoon – ei mihinkään Natoon siis eikä muihin Suomen kilpailukykyyn, vaan asiaan, joka kipeästi koskettaa osaa kansasta, lyhentää elinikää ja aiheuttaa mielenterveysongelmia, näköalattomuutta ja syrjäytymistä.
Keskustelu hyvinvoinnin epätasaisesta jaosta näkyy käyvän nyt vilkkaana, osin epäasiallisenakin sekä lehtien uutisten hännillä että keskustelualueilla. Jopa tiedotusvälineiden jutuissa on mielipiteitä, joiden mukaan presidentin toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa tämäntyyppisiin asioihin. Minä vain kysyn, kuka näitä asioita ottaisi puheeksi nyky-Suomessa, ellei meillä olisi tällaista presidenttiä. Hänelle kiitos, että puhuu asiasta, vaikka hänellä ei valtaa ole korjata ongelmia.
Pelkäänpä vain, että nykymeno jatkuu lyhytaikaisen kohun jälkeen.

12 kommenttia:

Inkivääri kirjoitti...

Tulit heti mieleeni, kun presidentti nosti esiin saman ongelman, jota lupasit nostaa esiin enemmän tänä vuonna!

Tarkoituksellista vai tyhmyyttä todella, ainoa mitä asiasta keskustellaan on, että oliko se nyt sopivaa tai että miksei esittänyt ratkaisuja. Jos olisi esittänyt ratkaisuja olisi puhuttu onko nyt sopivaa presidentin ottaa kantaa moiseen ja vielä uuden vuoden puheessa...

Näin voi kätevästi sivuuttaa itse asian eli sen, että kaikilla ei mene nykysuomessa hyvin ja että tuloerot ikävä kyllä kasvavat ja etä sille pitäisi tehdä jotain. Ja pahinta mielestäni on se, että sille tuntuu olevan valtamedian hiljainen hyväksyntä!

Itse olen hyväosainen, mutta se ei tarkoita, että haluaisin muilla menevän huonosti tai että en välittäisi siitä, että maassamme on köyhyyttä ja huono-osaisuutta tai että tuloerot kasvavat.

Ei ole kenenkään hyvä elää yhteiskunnassa jossa on suuret sosiaaliset erot, sillä se aiheuttaa levottomuutta ja väkivaltaa myös hyväosaisille. Heidän kannattaa siis välittää myös asiasta ihan itsensä takia, vaikka eivät ymmärtäisi välittää siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jota köyhyys ja epätasa-arvoinen kohtelu aiheuttavat.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Tämä on asiaa. Sekä sinun että Inkiväärin kirjoitukset. Minäkin kiinnitin huomiota siihen samaan kuin Inkivääri, että heti lehdessä oli kritiikkiä presidenttiä kohtaan, kun hän ei jyrähtänyt. Presidentin puhe tuli suoraan sydämestä ja hän oli sanojensa takana.
Erittäin hyvä uuden vuoden puhe ja erilainen. Pahoinvointi lisääntyy yhteiskunnassamme huolestuttavasti.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Inkivääri, ilmeisesti asia vihdoin pyrkii pinnalle, sillä kirjoitettuani sunnuntaina 30.12. uudenvuodensaarnani Juhana Harju vinkkasi Helsingin Sanomien saman päivän juttuun eri kaupunginosien asukkaiden erilaisista eliniänodotteista ja vasta Juhanan jutun jälkeen luin tämän Hesarin artikkelin ja sitten vielä presidentin puhe. Luulen, että viime vuotta summatessa on vain yksinkertaisesti ollut pakko nähdä, että nopea muutos epätasa-arvoiseen suuntaan ei ole satunnaista vaihtelua, vaan pelottavasti alkaa näyttää siltä, että on merkittäviä vaikutusvaltaisia tahoja, joilla ei ole aikomustakaan tehdä asialle mitään vaikuttavaa.
Tuosta valtamediasta sen verran, että Helsingin Sanomat että itse asiassa myös Yleisradio nostivat tämän sosiaalisen aihepiirin voimakaasti esiin puheen uutisoinnissa. Tuo Aamulehden juttu siitä, onko presidentillä oikeuksia nyt vai vasta sitten kun häneltä on otettu pois valtaoikeudet, on kokoomuslainen yritys kääntää keskustelu raameihin asian sijasta. Mutta kova on kansan halu keskustella kaikesta päättäen ja onneksi internetissä on luettavissa ja kuultavissa alkuperäinen puhe, ettei tarvitse tyytyä toisen- ja kolmannenkäden tietoon.
Inkivääri, maassa on valtava määrä hyväosaisia, jotka eivät pidä epätasa-arvokehitystä oikeana. Itse asiassa kaikki, jotka ovat nähneet 90-luvun alun lamasyöksyn tietävät, että tuhon enkeli oli sokea.
On poliittinen valinta, jaetaanko oikeudenmukaisuutta vai rakennetaanko muureja ja palkataan turvamiehiä, vahvistetaan poliisivoimia ja rajoitetaan kansalaisvapauksia,

Pantteri, on suuri hiljainen joukko, joka on voinut pahoin 90-luvun alusta saakka. Voi sanoa, että paha olo on kroonistunut. Olen iloinen, että presidentti ilmaisee huolen äänen. Hän ei huolineen ole suinkaan yksin, vaikka muutama anonyymi kommentoija esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelualueella nimittelee presidenttiä syystä, että tämä puolustaa kansalaisia. Kielenkäytöstään päätellen nämä anonyymit lienevät saaneet aika vähän koulusivistystä, mutta rutkasti rahaa. Pahoinvointi tosiaan huolestuttaa. Sitä on monentyyppistä. Nuorten pahoinvoinnista on ollutkin puhetta eikä sen lääke ymmärtääkseni ole metallinpaljastimissa ja syyttelyssä, leimaamisessa tai eritämisessä. Osa kansasta voi pahoin sillä tavalla, että se on kadottanut välittää-sanan kaikki muut merkitykset paitsi pörssivälittämisen ja asunnonvälityksen.

Juhana Harju kirjoitti...

Ehkä olisi myös syytä pohtia syitä tapahtuneeseen kehitykseen. Mielestäni kaikki johtuu yleisestä poliittisesta siirtymästä oikealle, jonka happamia hedelmiä nyt sitten nähdään.

Myös puolueiden sisällä on ongelmia. Demarit eivät ole enää pitkään aikaan olleet mikään vasemmistopuolue, ja Vasemmistoliitto kärsii sisäisten ristiriitojen ja sarvikuonomaisuuden rasittamista imago-ongelmista. Vihreissä tuntuu vaikuttavan voimakkaasti soininvaaralainen teknokraattinen ja sosiaalipoliittisesti aika porvarillinen linja.

Kaiken kukkuraksi poliitikojen käyttäytyminen on jatkuvasti oikeistolaisempaa kuin kansalaisten: kun kansalaiset mielipidetiedustelujen mukaan haluaisivat säilyttää hyvinvointipalveluja, poliitikot samaan aikaan pitävät veronalennuksia tärkeämpinä.

En oikein tiedä, mikä olisi avuksi tilanteessa, jossa kaikki suuret puolueet ovat vaalimatemaattista populistisuuttaan uhranneet aatteensa.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Juhana, tämä kehitys on alkanut jo punamultahallituksen aikana. Nykyistä koalitiota ei voi syyttää kaikesta.
Tilanteen juuret ovat lamassa, ja siinä, miten silloin alettiin suhtautua työttömyyteen (suurtyöttömyys näytti tulleen jäädäkseen; ihmisille ei enää yritetty järjestää töitä, vaan koko työkkärisysteemi muuttui yhdeksi suureksi sosiaali- ja kontrollijärjestelmäksi) ja mitä asioita painotettiin lamasta noustaessa: kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytysten turvaamista.

Minusta nyt tarvittaisi yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän huolta ja vastuuta ihmisistä ja ihmisten hyvinvoinnista, ihmisten mielenterveydestä ja heidän suhteistaan. Yritysmaailma kyllä pitää markkinataloudessa huolta itsestään. On erittäin surullista, jos poliitikot unohtavat, ketä he edustavat. Arkadianmäen joukkoa sanotaan kansan edustajiksi.
Kunnallisvaalit ovat syksyllä. Nyt puolueet etsivät ehdokkaita. Jo tässä vaiheessa on tärkeää saada kehiin ehdokkaita, jotka suhtautuvat vakavasti ihmiseen.

Juhana Harju kirjoitti...

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kehitys on alkanut jo paljon aiemmin. Kaikki alkoi lamaleikkauksista, mutta linja on jatkunut samana, vaikka syyt (pankkikriisi ja velkaantuminen) ovat poistuneet.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Nyt on sellaisen remontin aika, että pannaan syrjään poliitikot ja virkamiehet, jotka edistävät eriarvoisuutta ja otetaan tilalle vaikuttajat, jotka pitävät ihmisarvokysymyksiä tärkeinä.

Inkivääri kirjoitti...

Minusta(kin) tuntuu, että puoluepolitiikka on jotenkin menettämässä merkitystään. Ollessaan oppositiossa tai hallituspuolueena sama puolue puhuu samoista asioista itseään vastaan.

Eli siis vaikkapa demarit nyt oppositiosta moittivat hallitusta asioista, jotka itse ovat hallituspuolueena laittaneet alulle. Ja kokoomus nyt juuri oppositiosta siirtyneenä puhui samoja kuin demarit nyt oppositiossa, mutta hallituksessa toteuttavat sitä mitä demarit siellä tekivät.

Ihan sama ajatus oli keskustasta silloin kun se tuli pitkästä aikaa hallitukseen ja muistan jo 90-luvulta, kun Aho lopetti ja Lipponen aloitti - puheet olivat hallituksen tai opposition puheita, eivät ne selkeästi puolustaneet puolueen ja sen jäsenistön arvopohjaan perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja.

Kunnallispolitiikassa olen ollut huomaavinani virkamiesvallan lisääntymistä ja samaa pelkään valtakunnanpolitiikassa.

Onko niin, että korkekastikoulutetut virkamiehet pystyvät kuljettamaan päättäjiämme kuin pässiä narussa?

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Demarit eivät oikaisseet eriarvoistumiskehitystä hallituksessa ollessaan, päinvastoin. Vaikeana aikana ja tehottomalla työvoimahallinnolla demarit edistivät kehitystä, jossa osa kansasta siirrettiin niin sanottuun työvoimareserviin eli jätettiin vaille toimeentulon suomaa turvaa, vaille työterveyshuoltoa, vaille työn tuomia sosiaalisia verkostoja. Samanaikaisesti julkinen perusterveydenhuolto romahti. Työvoimapolitiikkaa tehostettiin ehkä joskus 2000-luvun alun tienoilla, mikä merkitsi monelle työnhakijalle sitä, että heistä tehtiin pakkoyrittäjiä tai heidät yksinkertaisesti vain luokiteltiin yrittäjiksi tai ihmisiksi, jotka "työllistyvät omassa työssään". Näin kaunistettiin työttömyystilastoja. Porvarihallituksen on ollut hyvä jatkaa edellisen hallituksen raivaamalla uralla.

Inkivääri, minäkin olen uumoillut korkean virkamiesjohdon vallankasvua ainakin täällä Helsingissä.

Obeesia kirjoitti...

Tänään 5.1.07 Aamulehden alakerrassa Kari Huoviala lausuu totuuksia Halosen puheesta. Otsikkona Marxilainen lipsahdus.
Suora sitaatti:

Pölhöpopulismin tasolla Halonen sen sijaan liikkui puhuessaan hyvinvoinnin jakautumisesta."Vaikka kansantulo on kasvanut, eivät väestöryhmien väliset hyvinvointierot ole hävinneet",presidentti pahoitteli.
Tarkoittiko Halonen todella sitä, mitä sanoi? Pitäisikö hyvinvoinnin hänen mielestään jakautua tasan kaikkien suomalaisten kesken? Onko hänen ihanteenaan yhteiskunta, josta hyvinvointierot on hävitetty?


En tähän jaksa siteerata jatkoa, lue, jos saat jostain käsiisi.

Minun mielestäni Huoviala ruotii Tarjan puhetta kuin sielunvihollinen pyhää kirjaa. Varsinkin hurskastellessaan vielä, että elämä on jätettävä ihmisten elettäväksi.

Anonyymi kirjoitti...

Olenko ymmärtänyt oikein, vai alkaako työkkäri OIKEASTI etsimään työtä työnhakijoille? Joku organisaatiouudistus siellä on tekeillä, en tiedä onko se positiivista vai negatiivista... Kuulemma ei voi enää hakea ammattiaan vastaavaa työtä ensisijaisesti, vaan joutuu ottamaan melkein heti vastaan mitä vain tarjottavaa. Erityisen pelottavaa on joutua ottamaan työtä vastaan esim. Varamiespalvelusta ja vastaavista! Työehdot ovat aivan järkyttäviä ja palkka ei vastaa mitenkään vastaavassa työssä saatavaa lomista puhumattakaan. Vai kuvittelenko vain?

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Obeesia, tulipahan todistetuksi, että Suomessa on ihmisiä, jotka ovat aivan avoimen itsekkäitä: kunhan itsellä on asiat kunnossa, ei väliä, jos toiset kuolevat vuosia aikaisemmin, joutuvat syömään epäterveellistä ruokaa, eivät saa terveyspalveluita, eivät saa työtä, josta saisi palkkaa, jolla tulee toimeen, eivät saa tasapuolista kohtelua virastoissa ja laitoksissa... eivät edes saa ihmisarvonsa mukaista kohtelua kanssakansalaisilta keskusteluissa.

Anonyymi, sitten uskon, kun näen. Kannattaa lukea työtä etsivien blogistien juttuja saadakseen tietää, miten ihmisiä kohdellaan kyseisessä paikassa.
Jos työttömät maisterit ja tohtorit pannaan osa-aikamyyjiksi, saattaa olla, että kansan kouluttautumismotivaatio laskee jonkin verran. Minä kyllä haluaisin tietää ihan tosissani, pannaanko väärin suunniteltu koulutuspaikkojen mitoitus kansalaisten maksettavaksi. Olisi kiinoisaa tietää, kuka virkamies ja kuka ministeri (myös jo paikkansa jättäneet) vastaavat siitä, että yliopistoista ja korkeakouluista valmistuu ihmisiä monen vuoden koulutusputken jälkeen työttömiksi. Itse jätin jatko-opiskelun sikseen, kun tajusin, että tohtorina en olisi ainakaan paremmassa työmarkkina-asemassa.

Olimme tänään kaupungilla ja kävimmeTennispalatsissa ennen leffaa kahvilla. Hämmästytti, millainen myyjä sattui kohdalle. Mietimme asiaa kahvikupin ääressä. En tiedä, millainen nuoren miehen toimeentulo mahtoi olla. Ehkä huono toimeentulo ei oikein innosta hyvään palveluun. Mielestäni huonolla palkalla ei kannatakaan tehdä hyvää työtä.