Vanhat naiset ovat lääkkeiden suurkäyttäjiä. Lääkkeillä on haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia. Ikääntyneille aiheutuneet lääkehaitat ovat erilaisia kuin työikäisille aiheutuneet. Dementiaa sairastavat ihmiset ovat herkkiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille.
Yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä on kirjoittanut kirjan lääkkeistä ikääntyville ja heidän omaisilleen. Kirja tulee tarpeeseen. Vaikka lääkäreille ja apteekeille on kehitetty työkaluja lääkehaittojen ehkäisyyn, myös lääkkeiden käyttäjät tarvitsevat tietoa, otetaanhan potilas tai omainen usein mukaan, kun hoidosta päätetään.
Kivelä kiinnittää huomiota siihen, että aina ei tarvita lainkaan lääkkeitä eivätkä lääkkeet auta kaikkiin vaivoihin, joiden varalle niitä määrätään; joskus ne suorastaan tärvelevät ihmisen toimintakyvyn, kuten tapahtuu, kun dementiaa hoidetaan psykoosilääkkeillä. Hoitohenkilökunnan vajetta ei siis pidä lääkitä antamalla potilaille skitsofrenialääkkeitä. Kivelä huomauttaa, että psykoosilääkkeitä saa määrätä dementiapotilaan käytöshäiriöiden torjumiseksi vain siinä tapauksessa, että käytöshäiriöistä on haittaa dementiapotilaalle itselleen. Psykoosilääkkeet aiheuttavat potilaille jäykkyyttä.
Vanhuksille määrätään myös tarpeettomasti virtsankarkailulääkeitä vaikka ei selvitetä, johtuuko virtsankarkailu yliatiivisesta rakosta, mikä ei ole lähestulkoonkaan ainoa syy pidätyshäiriöön. Jos syy on jonkin muu kuin yliaktiivinen rakko, lääkkeellä ei ole vaikutusta virtsaamisvaivaan, mutta sen sijaan se sekoittaa pään.
Lääkkeettömistä kivunhoidoista professori Kivelä nostaa esille hieronnan, venyttelyn, rentoutumisen, jumpan ja lämpötyynyn.Normaaliin muutoksiin, joita vanheneminen tuo uneen, ei tule käyttää unilääkkeitä. Liikunta, aamuinen kirkasvalohoito ja iltapala takaavat normaalisti riittävän unen. Syvän unen lyheneminen ja heräily kuuluvat luonnolliseen vanhenemiseen eikä niitä tule hoitaa keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti