Kommentointi toimii vihdoin nyt perjantaiaamuna. Sähköpostiosoitteeni: kirsi.myllyniemi(ät) gmail.com
Sairastuminen ja sattuma – sellaista otsikkoa en ole nähnyt. Tavallinen otsikko on jotain sellaista kuin Itseaiheutettu sairaus, pitääkö yhteiskunnan maksaa kulut?
Samaan aikaan kun kauhistelemme Raamatun kertomuksia, joissa osa ihmisistä uskoo, että sairaus tai vamma on synnin seurausta, on siis oma kulttuurimme päätynyt juuri samaan uskomukseen – tosin vailla tuonpuoleista ulottuvuutta. Internetin keskustelufoorumeilla ja talouselämässä saavat paljon kannatusta ajatukset, joiden mukaan sairaus on "itseaiheutettu" olotila. Tämänkaltaiset pelkistykset ovat ymmärrettäviä. Olisi vaikea löytää selityksiä, jos ottaisi huomioon vaikkapa geeniperimän, ympäristötekijät, joille yksilö ei mahda itse mitään sekä sattuman. Yksinkertaistava puhe löytää aina samat selitykset: liian vähän liikuntaa, väärät ruokailutottumukset, ylipaino. Hassua, mutta sellaisetkin ihmiset sairastuvat, jotka liikkuvat, sellaisetkin, jotka syövät terveellisesti, laihatkin sairastuvat. Jopa sellaiset sairastuvat, joilla kaikki kolme asiaa ovat kohdallaan.
Kenen onkaan syy, kun perheen lapsi tuo kaukomatkalta hengenvaarallisen tarttuvan sairauden? Kenen syy, kun Thaimaassa lomaileva toimitusjohtaja havaitaan hiv-positiiviseksi? Kenen on syy, kun loviisalainen perheenäiti sairastuu syöpään? Kenen syy, kun lapsi syntyy sokeana – vai pitäisikö suorastaan kysyä, että lapsi syntyy sokeana?
25 kommenttia:
No toimiihan tämä kommentointi vihdoin. Eilen ei toiminut, kun yritin kommentoida.
Piti siis sanomani, että kuvavalintasi on hyvä. Minusta on lisäksi todella mielenkiintoista tarinasi kuvan takana. Ajatuksia sattumasta. Niitä sopii miettiä.
Annat usein ajattelemisen aiheita ajankohtaisista asioista ja se on minusta hienoa.
Huh. Kyllä kesti ennen kuin Bloggerissa edes havaittiin vikaa ja kesti tosi pitkään ennen kuin saivat vian korjatuksi. En ollut mitenkään ainoa Valokuvatorstain osanottaja, jota ongelma kosketti. Aloin jo harkita Bloggerille vaihtoehtoja.
Mielenkiintoista sattumaa tämä koko elämä. Sattuma alkaa jo hetkestä ennen syntymää.
Niin, Neulekirppu. Syntymä, elämä, kuolema – emme itse voi hallita elämäämme.
...meinas jo mennä hermo tämän kommentoinnin kanssa...hyvä että nyt toimii...
Nytkään en ole varma tuleeko tämä kommentti kahdesti vai ei, mutta poista toinen sitten...
Mutta aiheesta: Tuttua, niin tuttua tuo on. Ihminen tietysti haluaisi niin kovasti löytää syyllisen vaivoilleen, murheilleen, elämäntilanteelleen. Joku löytää sen ulkopuoleltaan ja muista, toinen syyttää aina itseään. Kyllä joskus joutuu sanomaan, että "Hei, niin vaan kävi sinun kohdallasi, ihan sattumalta".
Sinulla Kirsi aina kuva ja teksti liittyvät toisiinsa erottamattomasti.
On aivan totta, että sattuman merkitystä sairastumisessa ei haluta nähdä, vaan helposti syyllistävä sormi osoittaa sairastunutta tai tämän lähipiiriä. Esimerkiksi tuo mainitsemasi loviisalainen perheenäiti - eikö häntä ajan hengen mukaisesti kuulu syyttää siitä, että hän on stressaavilla elämäntavoillaan edesauttanut syövän syntyä. Ja vaikka lääketieteellinen näkemys ei olisikaan tällainen, niin moni "tavallinen kansalainen" varmasti puoltaa ajatusta.
Itsekin olen varmasti flunssassa, koska en ole pukeutunut järkevästi pakkasilla! ;)
Kukapa haluaisi sairastua vapaaehtoisesti, jollain lailla voin uskoa, että omat tekemisemme vaikuttavat myöhempiin sairastumisiin. On myös asioita joihin emme voi vaikuttaa, flunssan voi saada kaupassa käynnillä, joku kanssakulkija aivastaa ja pari pisaraa lennähtää sinua kohti, HIV taasen on sitten pikkuisen monimutkaisempi juttu, mutta juuri tuo huumeneulaan astuminen (huomaamattaan ja vahingossa) ei ole itse aiheutettua.
Esimerkiksi liikalihavuus ja liikkumattomuus aiheuttavat verisuonten tukkeutumista, diabetestä, veritulpan riskiä ja sen sellaista. Nämä ovat mielestäni itse aiheutettuja. Omaan kuntoon ja painoon voi vaikuttaa itse.
Hyvä aihe taas Kirsi! Sä se keksit aina hyvää taustamateriaalia ja kuvan myös.
Käpsä, näin on: toinen ulkoistaa syyllisyyden, toinen sisäistää. Voisi vielä kysyä, onko syitä tiu ja eikö syyllistämisen sijaan olisi parempi hakea parannuksia.
Viivi, en edes muistanut, että syöpäsairaitakin on hoksattu syyllistää stressistä, mutta näinhän on. Jotenkin hassua, ettei flunssaakaan saisi hyvällä omallatunnolla lusia vuoteessa, vaan sairaat patistetaan töihin tartuttamaan.
Hansu, pitkälti on niin, että sydän- ja verisuonitauteihin voidaan vaikuttaa elintavoilla, mutta myös niiden puhkeamisessa on esimerkiksi perintötekijöillä suuri vaikutus.
Valistus saattaa johtaa ihmisiä siihen uskoon, että elintavoista huolehtimalla sairastuminen ja kuolema ovat ehkäistävissä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita.
Myös laihat ihmiset sairastuvat infarktiin ja aivohalvaukseen.
Kuten sanoit, Hivin voi saada huumeneulasta, vaikka ei käyttäisi huumeita, mutta suurin osa tartunnoista tulee kuitenkin heteroseksistä. Jostain syystä tässä kohden julkisuus osoittelee kuitenkin ruiskuhuumeiden käyttäjiä, joiden parissa riehunut epidemia on rauhoittunut.
Joku polttaa ikänsä tupaakkaa saamatta sydäninfarktia, toinen ei voi sitä tehdä, kolmas saa tupakasta keuhkosyövän.
Ovat Stakesin tutkijat lisäksi selvittäneet, että sukupuoli ja varallisuus vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotaudin julkisin varoin toteutettuun hoitoon.
Lisäksi rahalla saa huomattavasti tehokkaammin ennaltaehkäisyä ja rahalla voi ostaa hoikkuutta. Lopulta: kenen syy on masennus, joka johtaa monet suomalaiset syömään enemmän kuin kulutamme: lohtusyömistä, pakonomaista syömistä, ahmimista, bulimiaa? Eivät ole nämäkään helppoja kysymyksiä, vaikka ne on sellaisiksi usein typistetty. Joten siis jatkamme pohdintaa.
Ylipainoon voi vaikuttaa, se on totta. Mutta rajansa siinäkin: kuka jaksaa olla koko elämänsä nälässä. Jos on vakavasti masentunut, on koko elämä poissa hallinnasta. Ylipainokin voi johtua niin monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Asioiden yksipuolistaminen ei auta ongelmien kanssa kamppailevaa.
Kummallisinta mitä olen kuullut:
erään ystäväni tytär sairastui lapsena reumaan. Hänen naapurinsa syytti siitä vanhempia:"Jotain syntiä te olette tehneet, kun näin kävi. Lapsen sairaus on seurausta vanhempien synneistä."
Obeesia, olisiko se sitä, että meissä jokaisessa asuu isompi tai pienempi Idols-tuomari?
Totta, varmaan meissä jokaisessa on se tuomari, joka näkee roskan naapurin silmässä, mutta ei huomaa malkaa omassaan.
Media myös vauhdittaa tätä kehitystä: tekee tuomaroinnin ikään kuin hyväksyttäväksi ja oikeaksi.
Minä en oikein tiedä, miten tämän asian ilmaisisin. Yritän kuitenkin tehdä kärjistetyn esimerkin siitä, miten median tavat ovat muuttuneet. Toimittajana tiedät, mitä tarkoitan.
1) Esimerkiksi aikaisemmin (kun olin nuorempi) kirjoitettiin kyllä ylipainon vaaroista ja annettiin järkeviä ohjeita.
Perusteluissa saatettiin sanoa, että etenkin Amerikassa jotkut luulevat, että ylipainoinen on myös älyltään vajaa, mutta niinhän ei tietenkään ole.
2) Sitten tuli muotiin asioiden kärjistäminen. Otsikoitiin terävästi: Lihavat laiskoja ja tyhmiä.
Itse jutussa kuitenkin selitettiin, ei toki, tavallisia ihmisiä ovat siinä missä muutkin. On fiksuja ja vähemmän fiksuja.
3) Nyt ollaan siinä jamassa, että kirjoitetaan terävästi, esitetään kovia väitteitä, mutta sanomaa ei millään tavoilla pehmennetä tai väittämiä perustella, vaan pidetään totena, että näinhän se on: ylipainoinen on laiska ja tyhmä ja sairastaakin paljon.
Tämä pännii minua rajusti, koska olen juuri ylipainoni takia tehnyt hirveästi töitä pärjätäkseni. Kun en ole ollut hyvännäköinen, on pitänyt olla pätevä ja nopea töissäni ja kaiken kaikkiaan keskitasoa parempi.
Jokin tutkija tässä viimeksi sanoi, että kansamme pahin ongelma onkin alkoholi ja seuraavaksi tupalla. Liika paino tulee vasta kolmantena.
Hesarikin voisi käydä samalla lailla alkoholin käyttäjien kimppuun. Vaan onko toimittajissa liikaa kaljalla kävijöitä. Sattuisiko omaan nilkkaan?
Siis tupakka. Kiihdyksissäni tein näppivirheen.
Obeesia, menen vastaamaan sinulle tuohon edelliseen postaukseeni Hesari kiusaajien kuorossa, sillä ensinnäkin asia liittyy siihen ja toiseksi: siellä on helpompi keskittyä nimenomaan ylipainostä käytävään keskusteluun.
Kyllä se niin on että sairauksia saadaan ja aiheutetaan.
( eli vika on joskus itsessä joskus jossain muussa)
Itse tässä joku aika sitten sain lääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan joka oli ollut piilevänä useita vuosia ( eli arvot nippa nappa viitearvoissa mutta oireita paljon). Oli lohduttavaa lukea kotilääkäristä ja terveyskirjastosta se että tämän sairauden ehkäisemiseen ei voi tehdä mitään.
Paljon on sairauksia joihin on perinnöllinen taipumus, ja siihen sairastuu oli sitten terveet (?) elintavat tai sitten ei.
Nuorin syntyi reikä sydämessä,ja huvittavinta asiassa on se että tutkimuksissa on osoitettu että keinoalkuisilla lapsilla on enemmän synnynäisiä sydänvikoja, ja tämä meidän nuorin on luomulapsi, kaksi vanhempaa; toinen inseminaatiolla ja toinen ivf:llä. Poikkeus vahvistaa säännön?
Sairastan toista perinnöllistä autoimmuunisairautta joka on mm. aiheuttanut minulle lapsettomuuden. Ironiaa sitten on myös se että nyt kun bmi:ni on yli 36 , minulla on normaalit kierrot, ja sitä ennen kun olin normaali painoinen, ei lainkaan ellei käyttänyt hormoonilääkkeitä.
Muutkin arvot ylipainoni kohdalla ovat olleet hyvät, ja ainoa mistä on pystytty vetoamaan on ollut nivelten kuluminen, sitä tieten lisää vielä perinnöllinen ominaisuus ylitaipuvat nivelet..
Monien sairauksien kohdalla ajattelen niin että meillä itse kullakin on heikot kohtamme , minulla se on ollut kilpirauhanen ( niin äidilläkin), miehellä se on iho, nuorimmalla maha ja sydän.. mutta nämä eivät estä normaalia elämää, kun itse hyväksyy ja tiedostaa "vikansa" ja elää niiden ehdoilla.
Tuossa joku aika sitten eräällä suljetulla keskustelupalstalla heräsi vilkas keskustelu , jopa kina siitä onko synnynnäinen vika ja sen kantaja vamma/vammainen. Oli monia jotka sen hyväksyivät, mutta hyvin kärkkäitä mielipiteitä oli myös vastaan. Itselleni tuli tunne että onko käsitetty väärin sana vamma ja vammaisuus.
Esimerkiksi juuri nuorimman kohdalla, hänellä on vikaa sydämessä ja mahanseudulla, mutta hänelle ei ole tullut näistä aihetunutta vammaa. Esim. jos joku saa aivoverenvuodon, niin siitä voi selviytyä vammoitta, tai sitten vammautua.
Sinun pohdintojasi on mielenkiintoista lukea, ja törmäsimpä sinun kirja-arvosteluunkin viimeisimmässä sydän-lehdessä
Todennäköisyyksiä ja tilastoita tehdään ja esitellään potilaille l.asiakkaille. Kukaan ei halua olla se yksi sadasta, joka toinen jne. Kuitenkin joku on. Valitettavasti minäkin olen.
Muoriska, tuli aika lailla asiaa. Esimerkiksi tuo mitä kerroit kilpirauhasesta: kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa painonnousua. Painonnousua aiheuttavat monet sairaudet ja lääkkeet eli ylipainoisten ihmisten niputtaminen on sadistista viihdettä, piittaamattomuutta tai tietämättömyyttä. Asian mutkistamiseksi vielä noista elintavoista: jos on huonot geenit, elintavat on usein ainoa keino taistella huonoa tautiperimää vastaan. Sen sijaan että esimerkiksi laihduttaisi työnantajien tai kiusaajien pelossa, ihminen tekee valintansa toivottavasti oman terveytensä näkökulmasta.
Muoriska, siinä Sydämessä oli myös omasta mielestäni kiintoisa tutkijahaastattelu nelikymppisten miesten terveydestä.
Liisa, osuit naulan kantaan. Asia oikeasti, henkilökohtaisesti koskettaa yksilöitä, ihmisiä, jotain minua ja jotain rakasta ihmistä. Elämä ei ole jokin Big brother tai Idols -kisa.
Emme myöskään tiedä mitkä kaikki asiat ympärillämme vaikuttavat terveyteemme. Auringonvaloa ja tupakkaakin on aikanaan pidetty terveellisinä ja röntgenkuvausta käytetty kenkien istuvuuden tarkasteluun.
Sattumaa vai ei, sairastuminen. Ei varmaan aina aivan täysin mustavalkoinen asia, tämäkään. Sairastuminen on usein monien asioiden yhteensattumaa. Joskus taas se riippuu aivan pienestä, kuten geenistä ja silloin kai selitys on sattuma tai niiden summa.
Tänään nyt tällaista mielessä. Eilen taisi olla jotakin muuta. Ihan sattumanvaraistako, sumean mielen liikkeet?
Tähti, näin on. Pieni ihminen on kaiken tämän tiedon kekelläkin edelleen avuton. Tietoa on liikaa ja se on jopa ristiriitaista. Keksin heti lukemattomia asioita, joissa käsitykset ovat muuttuneet täysin tai muuttuvat täysin hyvinkin äkisti. Vaarattomina pidetyt hoidot muuttuvat vaarallisiksi ja harmittomat kemikaalit osoittautuvat syöpää aiheuttaviksi...
Sumea, sitä minäkin, ettei asia ole mustavalkoinen. Pieni geenivirhe voi syöstä terveyden raiteiltaan siinä missä liikenneonnettomuus tai jatkuva alkoholinkäyttö.
Elämä on sattumia täynnä!Ei tunnu kommentointi missään sujuvan, kokeillaan vielä!
Onneksi parantuminen ja parantaminenkaan eivät sentään ole ihan sattuman kauppaa.
Saturation, sattumaltakaan ei tässä blogissa kommentointi torstaina onnistunut ;) Yllätyin kuitenkin, että perjantaiaamuun mennessä Blogger oli hoitanut ongelman, ainakin sillä erää.
Niin, Helanes, lääketieteen taso Suomessa on korkea, ja parantaminen korkealla tasolla, ellei sattumalta ole pelkän terveyskeskusjärjestelmän varassa, jossa hoidon saaminen on liian usein sattuman kauppaa.
Sattumaltako sain raskaushepatoosin? Sattumaako, että tulin raskaaksi vai itsekö aiheutin itselleni tuon sairauden tuon olotilan kautta? Sattumaako, että se tuli minulle vai olisiko siltikin tullut ilman näitä syitä? Sattumalta maksatautia voi sairastaa ihan ketä tahansa, tulematta raskaaksi tai käyttämättä alkoholia. Sattumalta sen voi saada itse tai naapuri. Elämä on sattumaa.
Sinäpä sen sanoit, Tarjuska. Tuollainen syyllistämisen ilosanoma on epäinhimillistä, epäeettistä, epäasiallista ja sen pohjalla on kestämätön ajattelu.
Raamatun ristiriitoja on tutkittu tällä sivustolla -->
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamatun_ristiriitojen_tarkastelua.html
Lähetä kommentti