Susupetal, kriisin sattuessa kyse voi olla enää silkasta tahdosta. Elämän kivut saattavat olla ajoittain kovinkin tuskallisia. Sillä ehkä joskus selittyy, jos läheinen ihminen lähtee juuri silloin, kun häntä eniten tarvittaisi.
Obeesia, näin on: pieni lapsi, pienet murheet... Kun yksi lapsistani oli aivan pieni ja häntä sattui, pelästyin kamalasti, kun en löytänyt itsestäni myötätuntoa. Vähitellen sitten tajusin, että myötätuntoni taisi olla niin suuri, että en olisi sitä kestänyt ilman puudutusta.
Rakkaus voi olla niin monen huoli- ja stressikerroksen alla, ettei se meinaa millään päästä "läpi". Ja miten eri elämänvaiheeseen lapsemme saattavat syntyä.
Paju, kiteytit sen hyvin. Ja varmuuden vuoksi: minäkin otin asian esille juuri siitä syystä, että tahdoin sanoa, että se rakkaus useimmiten on siellä, vaikka sitä ei voisi havaita.
5 kommenttia:
Rakastaminen taitaa olla aina antautumista kipuun.
Onneksi ilo voittaa.
Oikeassa olet. Sitä vain ei tiedä vielä silloin, kun on tuoreen nyytin saanut viereensä.
Susupetal, kriisin sattuessa kyse voi olla enää silkasta tahdosta. Elämän kivut saattavat olla ajoittain kovinkin tuskallisia. Sillä ehkä joskus selittyy, jos läheinen ihminen lähtee juuri silloin, kun häntä eniten tarvittaisi.
Obeesia, näin on: pieni lapsi, pienet murheet... Kun yksi lapsistani oli aivan pieni ja häntä sattui, pelästyin kamalasti, kun en löytänyt itsestäni myötätuntoa. Vähitellen sitten tajusin, että myötätuntoni taisi olla niin suuri, että en olisi sitä kestänyt ilman puudutusta.
Rakkaus on (myös) kipua. Niin totta.
Rakkaus voi olla niin monen huoli- ja stressikerroksen alla, ettei se meinaa millään päästä "läpi". Ja miten eri elämänvaiheeseen lapsemme saattavat syntyä.
Silti: äidinrakkaus on. Uskon niin.
Paju, kiteytit sen hyvin.
Ja varmuuden vuoksi: minäkin otin asian esille juuri siitä syystä, että tahdoin sanoa, että se rakkaus useimmiten on siellä, vaikka sitä ei voisi havaita.
Lähetä kommentti