24.7.06

Voi voikkaalaisia

UPM:n Voikkaan tehtaalta irtisanotuista 575 irtisanotusta suurin osa on vailla töitä. UPM tosin kertoi tänään, että irtisanotuista noin 200 on työllistynyt tai työllistymässä.

Irtisanottujen kriisi jää lyhytaikaiseksi, jos he pian saavat uuden työn. Entäpä, jos he eivät saa?
Kuka nostaa syyttävän sormensa ensimmäisenä? Ketä se sormi osoittaa?
Kuka silloin kirjoittaa sen ensimmäisen jutun työnpakoilusta ja sosiaalietuuksilla elämisestä? Laiskuudesta? Työnpakoilusta?
Kuka alkaa puhua alikoulutetuista työntekijöistä?
Kuka alkaa tehdä bisnestä pitkäaikaistyöttömien nollakoulutuksella?

Jos suurelle ihmisjoukolle ei löydy pikaisesti töitä, seuraukset ovat tiedossamme. Jos UPM aikoo tehdä jotain irtisanomiensa ihmisten hyväksi, on syytä tehostaa toimenpiteitä ja tiedottaa seuraavan kerran, kun aiankin puolella irtisanotuista on kokopäiväinen kuukausipalkkainen työ.

Laihdutusta netissä

Netissä neulovat ovat herättäneet hämmästystä ja jopa närkästystä insinöörinäkökulmasta asioita katselevissa. Neulojien ja laihduttajien blogit kertovat siitä, että vuorovaikutteinen julkaisualusta sopii ihmisille, jotka mielellään jakavat kokemuksiaan keskenään.
Sillä välin, kun jotkut lääkärit vielä pohtivat, kehtaako ylipainon ottaa puheeksi asiakkaan kanssa ja terveysjohtajat pohtivat, riittävätkö resurssit, jos ylipaino otetaan puheeksi, monet bloggaajat ottavat itse oman painonsa puheeksi netissä.
Netin vahvuudet laihdutuksen tukena ovat ilmeiset: blogissa laiduttava löytää usein vertaistukea. Blogin etuna on, että sekä laihduttaja että kommentoija voivat pysytellä anonyymeinä ja vuorovaikutus on julkista, se alistetaan julkiselle arvioinnille; kukaan ei voi blogissa olla pitkään esimerkiksi ilkeä saamatta siitä ankaraakin palautetta eikä kukaan voi uskottavasti asettua toisen yläpuolelle.
Blogissa laihduttava kohtaa herkästi sen saman ihmedieettimaailman kuin lehtien palstoilta tietoa hakeva kansalainenkin, mutta moni blogi osoittaa, että asiallinen tieto on mennyt perille.
Laidutusblogien kautta avautuu myös neulojien ja taksikuskien verkosto. Se, mille nähdäkseni olisi saumaa, olisi laihduttavat nettikokit. Ihania ruokablogeja on paljon, mutta en ole törmännyt sellaisiin, missä lähtökohtana olisi esimerkiksi sydänpotilaalle tai diabeetikolle sopiva ruokavalio. Tähän mennessä sentyyppisiä ruokaohjeita on löytynyt kansanterveysjärjestöjen ja jopa verkkoklinikan nettisivuilta, mutta blogien puolella ei tällaista taida olla.

22.7.06

Pitää varoa ylenpalttisia kehuja

Sain amerikkalaiselta vaikuttavalta positiiviselta hepulta läjäpäin kehuja. Ne tulivat suoraan blogiini. Anonymous-heppu kehui blogin grafiikkaa (ilmeisesti minun kuvaani siis) ja sisältöä, joka oli hänen mukaansa kaiken bulkin keskellä tosi ainutlaatuista ja merkittävää.
Nyt oli siis pakko pistää ainakin vähäksi aikaa kommentinlähettäjien hidasteeksi tunnistus, joka karsii robotit pois. Hauskaa kesänjatkoa.

21.7.06

Luetun ymmärtämisen testi


Moni vähentää tupakointia, kun tuttu ihminen sairastuu keuhkosyöpään. Harva kuitenkin arvaa stumpata, kun tuttu saa sydäninfarktin tupakkatauon jälkeen.
Tupakka supistaa verisuonia eikä siinä sauvakävely, Benecol tai statiinit paljon auta, jos samalla tupakoi.
Itselleni valkeni vasta pari vuotta sitten, että yksikin tupakka voi tappaa, jos suonessa sattuu piileskelemään sopiva veritulpanalku.

19.7.06

Aikuisten vapaudet vai lasten suojelu

Oikeus ei kiellä Hollannissa pedofiilipuolueen toimintaa, kertovat päivän tiedotusvälineet. Oikeuden mukaan sananvapauden rajoja voidaan soveltaa vain toimintaan, joka horjuttaa yleistä järjestystä eikä oikeuden mukaan puoluetoiminta täytä näitä tunnusmerkkejä, kertoo Hesari.
Hollannin pedofiilit tahtovat laillistaa lapsipornografian ja eläimiin sekaantumisen.
Olemme samassa EU:ssa hollantilaisten kanssa. Jos vasta teot, ei niihin yllyttäminen ja houkutteleminen, on rangaistavaa, on syytä pohdintaan.

Pedofiilit ovat tulleet siis kaapista ulos. PNDV-puolueen puheenjohtaja Uittengaard pitää avoimesti blogia netissä omalla nimellään ja kuvallaan.

Ainakin Suomessa pedofiilien uhrit ja heidän perheensä yleensä vaikenevat, sillä aiheeseen liittyy erittäin paljon pelkoa ja häpeää. On väärin, että aikuisia ihmisiä suojellaan, kun he ovat tehneet lapsille pahaa. Omalle kohdalle osuessaan ongelma on suuri.
Aiheen arkuuden tähden joskus nostatetaan aivan aiheettomia pedofiliaepäilyjä. Olen juuri lukemassa Hannu Raittilan Pamisoksen purkausta. Siinä on kuvattu uskottavasti tällaista aiheetonta epäilystä.

Pedofiileja ei suinkaan ole kaikkialla, mutta heitä on. Vuosia sitten perheemme joutui lomamatkalla Mikkelissä tilanteeseen, jossa invalidimies hyökkäsi lapsen kimppuun pikaruokapaikan vessassa. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä ja lapsen neuvokkuudella. Poliisille ilmoitettiin, samoin ruokapaikan henkilökunnalle. Poliisi ei voinut tehdä mitään, koska mitään ei ollut tapahtunut. Onneksi sitä mitään ei tapahtunut.
Nuorena tutustuin tyttöön, joka kertoi, kuinka hänen siskonsa mies käyttää häntä jatkuvasti hyväksi. Tyttö ei uskaltanut kertoa siskolleen. Olin itse tuolloin seitsemäntoista enkä ymmärtänyt, millaista apua 14-vuotias tyttö olisi ehdottomasti tarvinnut.
Lapsia tulee suojella aikuisilta, joiden maailma on kasvanut kieroon.

18.7.06

Muuallakin on sisältöä kuin pullossa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt kantavat yhteiskuntavastuutaan tähtäämällä alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen vähentämiseen, kertoo Hesari.
Huugo on myös netissä. Siellä on kosteusmittari ja paikka, mihin voi kirjoittaa tarinoita ja paljon muuta mielenkiintoista. Suosittelen.

Kiina rajoittaa elinkauppaa

Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista ei ole tullut loppua, vaikka maan kauppasuhteet ovat avartuneet. Kiinaa on toistuvasti syytetty vankien tahdonvastaisista elinluovutuksista ja teloitettujen vankien elinten myynnistä. Uutistoimistot kertovat, että Kiina aikoo kieltää elinkaupan. Siis sitä on ollut.
Väärinkäytöksiin jää edelleen monia mahdollisuuksia. Sairaalat, lääketieteelliset koulut ja tutkimuslaitokset voivat ottaa vastaan elimiä. Missäpä muualla elimiä siirrettäisiin uusiin ihmisiin kuin kyseisissä laitoksissa?
Suomessa lainsäätäjä on ollut tarkkana alusta asti. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo täällä elinluovutuksia ja alaikäiset sekä vajaakykyiset voivat luovuttaa vain uusiutuvaa kudosta. Luovuttajalle ei luovutuksesta saa aiheutua terveydellistä haittaa. Kuolleelta luovuttajalta voidaan siirtää elimiä, jos hän ei ole asiaa vastustanut ja vastoin omaisten tahtoakin, jos kyseinen henkilö on eläessään ilmaissut tahtovansa luovuttaa elimiään.
Jo pitkään ihmisruumiin osia on pystytty korvaamaan tai parantelemaan koneilla ja paikka-aineilla. Kirurgit ompelevat CoreTexistä paikkoja sydämeen ja asentavat keinoläppiä. Keinomunuainen on pelastanut monen diabeetikon elämän. Keinoelimiä kehittely on jatkuvan tutkimustyön kohteena. Keinohaima, keinosydän, keinoihoa, keinotekoiset verisuonet... Osa keksinnöistä on jo tehty ja kehitystyö on meneillään. Myös kantasoluhoidoilla päästään tällä rintamalla eteenpäin, mutta tie on vielä pitkä.
Kiinan ihmisoikeudet kuuluvat meille suomalaisillekin entistä enemmän.

15.7.06

Lööpit pois lasten silmistä


Olin tänään kahdeksanvuotiaan kanssa mäkkärissä. Sydäntä kylmäsi, kun katselin jonottaessani pakosti iltapäivälehtiä ja niiden lööppejä. Ne olivat edessämme ja lapsen kannalta juuri sopivalla korkeudella.
Saimme tietää, että naiset tahtovat lisää seksiä ja Marjaniemen murhaajan koti oli täynnä verijälkiä.
Myisivät edes Akkareita ja Prinsessa-lehteä.

14.7.06

Olisikohan kellään anteeksipyydettävää?

Nyt poliisi alkaa tulla siihen tulokseen, että VR:n makasiinipaloa ei sittenkään sytytetty, vaan se on syttynyt itsestään pakokaasujen vaikutuksesta.
Asia on tietysti keskeneräinen ja isälläni oli tapana sanoa, että keskeneräiseen asiaan ei puutu kuin hullut ja herrat.
Miten valtava määrä kannanottoja on kevään ja alkukesän kuluessa rakennettu sen varaan, että prekariaattinuoret sytyttivät palon? Miten paljon pahaa mieltä parin pikkupojan kotona on kärsitty, kun julkisuudessa epäiltiin, että pojat ovat sytyttäneet palon?
Saattaa olla, että tällä kannanotollani pääsen persona non grata -kansioihin, mutta toivoisin kyllä julkisuuden perinpohjaista analyysiä, kollegat ja mediatutkijat.
Itse en tarkkaan muista, mihin muihin synteihin nuorten kerrotaan vappuna syyllistyneen. Poliisi puhuu internetsivuillaan maksaiinien mellakasta. Oliko kyseessä luvaton kokoontuminen? Luvattomien mielipiteiden ilmaiseminen? Onko nuoriso poliisin kannalta uhka maan turvallisuudelle? Kyseisen nettisivun perusteella voidaan kuitenkin päätellä, ettei poliisi koe enää uhkaa nuorison taholta. Siirrymmekö siis vain seuraaviin uutisaiheisiin vai olisiko syytä tarkastella, mistä aineksista nykyiset asenteet on tehty?

11.7.06

Ympärileikkaus suojaa aidsilta

Eilen WHO julkisti tiedon, että miesten ympärileikkaus suojaa aidsilta. Tutkijoiden mukaan noin kaksi miljoonaa sairastumista ja 300000 kuolemaa olisi estettävissä, jos kaikki miehet ympärileikattaisiin.
Miesten ympärileikkaus on ollut alkujaan juutalainen ja islamilainen perinne, johon on liitetty myös lääketieteellisiä perusteluja. Yhdysvalloissa miesten ympärileikkaus on kuitenkin tietämän mukaan hyvin yleistä ja sen on uskottu suojaavan sairauksilta.
-
Miesten ympärileikkaus on aivan eri kysymys kuin naisten silpominen, jota sitäkin nimitetään harhaanjohtavasti suomessa ympärileikkaukseksi.

Töitä vaan, Vanhanen

Hesarin kultturisivuilla on tänään juttu kirjasta Tommi Hoikkala & Mikko Salasuo (toim.) Prekaariruoska? Portfoliosukupolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Nuorisotutkimusverkosto 2006. Kirjan saa myös netistä.
Puheenvuoron saavat prekariaattiaktivistit, poliitikot ja elinkeinoelämä.
Nyt en voi ymmärtää suurta kansansuosiota nauttivan pääministeri Vanhasen ajatusmaailmaa. Häneltä ei heru myötätuntoa alipalkattua ja epävarmaa työtä tekeville, toimeentulovaikeuksissa kamppaileville nuorille. Työikäisten ja työkykyisten ihmisten ei tule Vanhasen mukaan vaatia kansalaispalkkaa eikä osallistua kansalaistoimintaan.
En siis ymmärrä, pitääkö kaikkien työelämän heikennyksistä kärsivien alistua alihinnoiteltuihin palkkoihin, jatkuvaan epävarmuuteen, osa-aikaisiin hommiin ja odottaa edelleen kieli pitkällä sitä ihanaa hetkeä, jolloin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Miten tällainen elämä rohkaisee perustamaan perhettä? Kannustaako nuorten kohtelu edes opiskelemaan?
Omasta mielestäni nuorille kannattaisi tarjota töitä, josta saisi sen verran palkkaa, että sillä eläisi.

10.7.06

Joka päivä pitää syödä

Luen mielelläni vanhoja lehtiä. Kodin Kuvalehdessä oli keväällä patakakkoslegenda Jaakko ja Petri Kolmosen haastattelu. Helena Hietaniemen tekemässä jutussa Jaakko Kolmonen tunnustautuu taloudestaan tarkaksi ihmiseksi. Hän muistelee aikaa, jolloin omat lapset olivat pieniä:
– Peruselämä oli meillä halpaa. Säästimme siinä, kun kasvatimme kasvikset ja juurekset ja keräsimme marjat ja sienet metsästä, teimme kotona itse ruuan ja leivoimme leivän ja pullan. Rahapulaa voi helpottaa ihan samoilla keinoilla nykyäänkin!
--

Oma lähikauppamme muuttui vähän aikaa sitten kauppiasvetoisesta päivittäistavarakaupasta kauppaketjun myymäläksi numero 153. Pitää totutella siihen, ettei enää ole palvelua. Onneksi on kauppa. Mutta silti: lihatiskiä ei enää ole, on pelkkä valmiiksi pakattujen tuotteiden valokoima. Ja valikoimassa on vain turhan pitkälle jalostettuja, marinoituja, sukaloituja ja viipaloituja tuotteita, jotka ovat perheemme tarpeisiin nähden vääränkokoisissa pakkauksissa.
Kun tulee puheeksi, kaikki terveystietoiset tutut sanovat ostavansa maustamatonta lihaa, kanaa ja kalaa, tai ainakin pesevänsä marintointiliemet pinnalta. Niinpä niin, he käyvät marketeissa ostoksilla.
Lähikauppamme tuotevalikoima ohjaa ihmisiä einesten ja pikälle jalostettujen, suolaisten tuotteiden käyttöön. Avajaistarjousten jälkeen myös kasvisten hinta on asettunut totutulle tasolle. Kilpailun vähentyessä kauppaketjut ovat entistä enemmän vastuussa epäterveellisistä valinnoista, kun ruuanvalmistaja ei itse voi enää määrätä edes paljonko suolaa, paljonko sokeria, lisäaineita, millaista rasvaa perheen ruokaan laitetaan.
Kaikella rakkaudella: toivoisin aiempaa kasvottomammalta lähimyymälältämme kohtuuhintaisia terveellisiä vaihtoehtoja. Jaakon ohjeen mukaisesti voisi tietysti lähteä metsään. Pitää vain sitten taas ostaa auto.

7.7.06

Kannattaisi panostaa vanhuksiin

Säännöllisen kotihoidon piirissä on nykyään noin 77 tuhatta suomalaista ikäihmistä. STAKES on selvitellyt kotipalvelun asiakaskuntaa ja palvelun laatua yhdessä Jyväskylän yliopiston, Cydenius-instituutin ja 11 kunnan kanssa. Selvittelyn tulokset julkistettiin tänään.
Erikoistutkija Harriet Finne-Soverin johdolla toiminut työryhmä selvitti muun muassa kotihoidon asiakasrakennetta. Sitä selvitettiin mittaamalla vanhusten älyllistä toimintakykyä, välinetoimintoja, päivittäisiä toimintoja, mielialaa, kipua, ravitsemusta ja terveydentilan vakautta.
Kotihoidon laatua mitattiin ravitsemuksen, lääkityksen, pidätyskyvyn, haavojen, fyysisen toiminnan, älyllisen toimintakyvyn, kivun, turvallisuuden ja ympäristön avulla.
Selville saatiin, että Suomessa ei panosteta ikäihmisten kuntoutukseen. Lähes 90 prosenttia niistä, jotka hyötyisivät kuntoutuksesta, jää vaille fysio-, toiminta- tai liikuntaterapiaa. Päättäjät voivat puolustautua sillä, ettei muuallakaan maailmassa vanhusten kuntoutukseen panosteta.
Alkavan dementian toteamiseen ja ehkäisyyn kannattaisi kuitenkin panostaa. Näin ehkäistään tai hidastetaan laitokseen joutumista, onhan 80 prosenttia laitoksiin joutuneista vanhuksista hoidossa nimenomaan älyllisen toiminnan vajeen tähden.
Tutkimus vahvistaa arkielämän havainnon: dementiadiagnoosia ei terveydenhuollossa saada helposti aikaiseksi. Tutkimuksessa löytyi älyllisen toiminnan vaje 60 prosentilla asiakkaista, mutta dementiasairauden diagnoosi oli 16 prosentilla.
– Jotain on mennyt sormien läpi, pohti erikoistutkija Finne-Soveri.

Kertokaa kommenteissa kokemuksianne siitä, miten herkästi tai nihkeästi kokemuksenne mukaan ikäihmisten mahdollisia muistisairauksia tutkitaan.

6.7.06

Siitä työajasta

Kellokorttiin liittyvä postaus näkyy olevan mitä ajankohtaisin.

Joutavatko kellokortit museoon?


Eräässä entisessä työpaikassa kellokorttikone meni rikki kerran 90-luvun puolivälissä.Sitä ei sitten koskaan korjattu. Lopulta kävi niin, että kone ruuvattiin kokonaan irti seinästä ja vietiin ties mihin.
Kellokortit olivat tehneet tehtävänsä työnantajan valvontavälineinä ja todistusaineistona joitain irtisanottavia vastaan. Nyt niitä ei enää tarvittu. Eikö? Työnantaja ei enää tarvinnut. Työntekijät tosin olisivat tarvinneet, mutta kukaan ei irtisanomisen pelossa rohjennut ottaa asiaa puheeksi. Seurasi ilotonta raadantaa. Korvissa soi toimitusjohtajan vitsikkäästi toistelema slogan: "Tulos tai ulos." Kuka sellaisessa ilmapiirissä tekee innovaatioita? No tietysti tunnollinen suomalainen nuori ja sitkeä työntekijä, jolla on eteenpäin pyrkivä mieli. Tosin hänkin ikääntyy, täyttää jo pian 35.
Kuva on Helsingin Yliopistomuseosta.