Hyvää uutta vuotta 2011

Jos et tahdo avata potilastietojasi jokaiselle hoitotaholle, on aika valpastua

Laki muuttuu. Itse olen tähän saakka itse säädellyt sitä, mikä taho saa tietää lääkärissä käynneistäni. Näyttää siltä, että vastaisuudessa tiedon säänteleminen vaatii kansalaiselta paljon aiempaa enemmän, lainsäätäjän lähtökohtana näkyy olevan teidon mahdollisimman soljuva eteneminen.
Toivottavasti toimittajat heräävät nyt opastamaan kansalaisia siinä, mitä kieltoja on viisasta tehdä ja mitä tietoa ei ole syytä rajoittaa.

Tässä sosiaali- ja terveysministeriön asiaa koskeva tiedote:

Kansalliseen terveysarkistoon tullaan tallentamaan tiedot potilaiden terveydentilasta ja sairauksista. Tietoja saa käyttää terveydenhuollon palvelujen antajien välillä vain, jos potilas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Uudistus yksinkertaistaa tietojen luovutuskäytäntöjä ja mahdollistaa potilastietojen joustavan käytön niissä terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka ovat hoitosuhteessa potilaaseen.
Potilaan antama suostumus tietojen luovuttamiseen on voimassa toistaiseksi ja se kattaa kaikki terveydenhuollon palvelujen antajat. Potilaalla on oikeus myös rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla.
Potilaalle on kerrottava valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista, arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ennen suostumuksen antamista. Samalla on kerrottava mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta sekä kiellon mahdollisista seurauksista.
Potilaan tahdonilmaisut ja keskeiset hoitotiedot merkitään tiedonhallintapalveluun
Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon toimintayksiköt saavat käyttöönsä keskeiset hoitotiedot, jotka määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Palvelun kautta saataviin tietoihin on hahmoteltu lääkitys-, riski-, diagnoosi-, toimenpide, rokotus- ja laboratoriotietoja.
Täysi-ikäinen potilas voi hallinnoida suostumuksiaan ja kieltojaan omatoimisesti internetissä kansallisen terveysarkiston yhteydessä toteutettavan katseluyhteyden avulla. Suostumukset, kiellot ja niiden peruutukset voi ilmoittaa myös henkilökohtaisesti terveydenhuollon palvelujen antajille.
Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä tiedonhallintapalvelu mahdollistaa myös potilaan muiden merkityksellisten tahdonilmaisujen tallentamisen, kuten potilaan kannan elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten tai hänen hoitotahtonsa. Oikeudellisesti pätevän hoitotahdon tai elinluovutustahdon voi kuitenkin jatkossakin tehdä myös muulla tavoin.

Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain
Kaikilla apteekeilla tulee olla mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa vuonna 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014.

Julkisen terveydenhuollon palveluiden antajien tulee liittyä muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon vuoden 2013 ja yksityiset terveydenhuollon palvelujen antajat vuoden 2014 loppuun mennessä. Liittymisvelvollisuudet tulevat voimaan julkisilla palvelujen antajilla syyskuussa 2014 ja yksityisillä syyskuussa 2015.
Tammikuun 2011 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan operatiivinen ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Ministeriön vastuulle jää edelleen toiminnan strateginen ohjaus ja merkittävien hankkeiden toteutuksesta päättäminen.
Lait tulevat voimaan 1.1.2011.

Blogaajat, miten kohtelette henkilökohtaisuuksiin meneviä anonyymejä kommentoijia

Onko ehdotuksia? Minulle on taas näköjään tullut anonyymi härikkökommentoija - ei tähän blogiin, mutta erääseen toiseen blogiini. Kommentti oli törkeä.
Olisin kovin kiitollinen hyvistä neuvoista.

VerkkolehtiInMediasRes toivottaa kaikille hyvää joulua

Kuka nyt ajattelee köyhää?

Pelastusarmeijan joulupatakeräys on tärkeää niille, jotka putoavat nykyisen turvaverkkosysteemin läpi. Osallistua kannattaa, samoin Heikki Hurstin tärkeää työtä on syytä tukea. Poliitikot, arvoista tärkein on ihmisarvo.

Omasta näkökulmastani Suomi ei mitenkään kunnostautunut tässä EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden teoissa, päinvastoin. Hyvältäkin kuulostavat pyrkimykset ovat flopanneet.

Jouluna on perinteisesti muistettu "vähäosaisia".
Muistan omasta lapsuudestani ystävälliset, hyväntahtoiset naapurit, jotka toivat meille joulupaketteja.
Etelä-Haaga oli hyväosaisten asuma-aluetta, joten oli oli tietenkin kätevää, että siellä asui ahtaasti yksi suuri perhe, jossa perinteisesti kärsittiin sydäntalvella kausityöttömyydestä eli hyväntahtoisuudelle löytyi kohde.
Mutta paketit oli tehty rakkaudella ja me lapset hihkuimme innosta avatessamme ruokapaketteja, joissa ei ollut pelkkiä riisejä ja näkkileipää, vaan oli samanlaisia jouluherkkuja kuin mitä ruotsia puhuvilla naapureillammekin oli. Tätä vähävaraisten ihmisten arvostusta en ikinä unohda. Kun viime vuosina olen kuunnellut, millaisia sisältöjä vähävaraisiin perheisiin lähetettävissä joulupaketeissa on, olen ajatellut, että ajat ovat koventuneet ja että Suomessa on levinnyt outo ajatus, että osalla kansasta pitääkin olla heikommin kuin osalla, myös jouluna.

No, jouluna ja vaalien alla köyhälläkin saattaa olla kaveri. Arki on sitten asia erikseen. Itse olisin valmis vaatimaan valtaa pitäviltä poliitikoilta, erityisesti maan hallitukselta, palkoissa voimakkaasti näkyvä tulosvastuuta tässä asiassa. Mutta tavallisen kansalaisen mielipiteet hymyilyttävät valtaapitäviä.

Hyvää joulua.

Hallitus innostaa kuntia rahastamaan köyhiltä terveyskeskusmaksuja

Tänään on käynyt ilmi, että hallitus valmistelee kunnille ohjeistusta siitä, miten terveydenhoitajien käynneistä voidaan rahastaa.
Tällainen uudistus ennen vaaleja kertoo karua kieltä siitä, miten hallitus suhteutuu sosioekonomisten terveyserojen kasvuun. Tällä uudistuksella ei edes sen arkkitehtien mukaan haeta uusia tuloja kunnille. SIksi on syytä kysyä, mitä sillä haetaan. Itselläni ei ole mielikuvitusta muuhun kuin siihen, että uudistus vähentää terveyskeskuskäyntejä vähävaraisten asiakkaiden osalta. Moni ostaa mieluummin maitotölkin kuin maksaa terveydenhoitajan käynnistä poliklinikkamaksun.

Mitä voimme tehdä?
Äänestaa eettisesti eduskuntavaaleissa.
Kirjoittaa mielipiteitämme suunnitellusta uudistuksesta.

STM: Nettiadressi levittää väärää tietoa pakkorokottamisesta

STM:n tiedote:

Nettiadressi levittää väärää tietoa eduskunnan hyväksymästä tartuntatautilain muutoksesta. Adressissa annetaan ymmärtää, että terveysviranomaiset esittäisivät rokotuspakkoa Suomen lainsäädäntöön. Tartuntatautilain mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa mukana olevat rokotukset ovat aina olleet vapaaehtoisia. Näin on tarkoitus olla myös jatkossa.
Eduskunnassa hyväksytty tartuntatautilain muutos koskee rokotehankintoja. Siinä esitetään, että jatkossa taloudellisesti merkittävien rokotehankintojen kilpailuttamisesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Tähän asti hankinnoista on vastannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lakiin ei tule muita sisällöllisiä muutoksia. Teknisenä muutoksena Kansanterveyslaitos on muutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi.
Adressissa esille nostettu tartuntatautilain 12 § on ollut voimassa vuodesta 1987, eikä sisältöä esitetä nyt muutettavaksi. Pykälän mukaan pakolliset rokotukset voisivat tulla harkittaviksi, jos jokin erittäin vaarallinen tauti alkaisi levitä Suomessa ja aiheuttaisi paljon kuolemantapauksia. Tällainen tauti voisi olla esimerkiksi isorokko. Pykälää ei ole koskaan ollut tarvetta soveltaa käytännössä.

Tietääkö joku minkä tähden itäisen ja koillisen Helsingin terveyskeskuksissa on lääkäreitä?

Muutama vuosi sitten Helsingin terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen totesi Helsingissä järjestetyssä terveystaloustiedeseminaarissa omassa puheenvuorossaan, että moni potilas paranee jonossa.
Juristin koulutuksen saanut Kokkonen ei puheenvuorossaan tässä yhteydessä käsitellyt niiden potilaiden ongelmia, joiden sairaus ei parane itsestään.

Jokin aika sitten Heinolan Reuma ajettiin konkurssiin. Reumapotilaille annetaan nyt siis hoitoa kunnallisella tasolla, ja Helsingissä, ainakin täällä Koillisessa, se merkitsee, että terveyskeskuslääkäri on se asiantuntija, joka osaa määrätä pitkäaikaispotilaalle labrakokeet ja mahdolliset muut tutkimukset ja osaa tulkita niitä niin suvereenisti, että erikoissairaanhoito on käynyt täysin tarpeettomaksi. Sanotaan nyt esimerkiksi, että potilaan tila on muuttunut sillä tavoin, että pari kuukautta sitten normaalisti kävellyt alle kuuskymppinen menettää liikuntakykynsä. Hänen on vaikea tällaisen vähäpätöisen syyn nojalla päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Kun hän lopulta sinne pääsee, lääkäri määrää muutamia labrakokeita jollain perusteella, josta potilaalle ei oikein synny käsitystä. Lisäksi lääkäri määrää raajojen röntgentutkimukseen. Näissä ei ilmene mitään ihmeellistä: crp on "vain" 30 ja röntgenkuvat ovat puhtaat. Lääkäri ilmoittaa potilaalle, että toki hän voisi lähettää potilaan reumapolille, mutta eivät ne mitään hänelle siellä tekisi kuitenkaan ja tuskin edes ottaisivat vastaan.

Itselleni on muotoutunut selkeä käsitys siitä, miksi koillisen ja itäisen Helsingin asukkaat elävät paljon lyhemmän elämän kuin pääkaupunkiseudun läntisten alueiden väki.
Säälin masennuspotilaita, joilla ei ole voimia ajaa asioitaan. Tämä terveysviraston systeemi on hyvin darwinistinen. Mutta vaikka potilas olisi tomera, sairaus vie voimia eivätkä kaikki potilaat ole selvillä oikeuksistaan. Esimerkiksi potilasasiakirjojen merkinnöissä saattaa olla virheitä, jotka on syytä korjauttaa vastaisen oikeusturvaristiriidan varalta.
Itselleni ei ole selvinnyt, miksi koillisen ja idän terveyskeskuksissa tarvitaan ylipäätään lääkäreitä. Flunssatodistukset hoituvat vähäisemmälläkin koulutuksella, vaikka toimistosihteerin palkoin ja diagnoosit hoituisivat paremmin sähköpostitse.

Vuonna 2007 Stakesin tutkijat totesivat, että terveys on eriarvoista: "Helsingissä hyvällä alueella asuva mies elää todennäköisesti tuntuvasti pidempään kuin heikommalla alueella asuva mies, selviää Helsingin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.Kun jakomäkeläinen mies kuolee keskimäärin 70-vuotiaana, kulosaarelainen mies elää keskimäärin 79-vuotiaaksi. Naiset elävät miehiä pidempään. Seudun asukkaista pitkäikäisimpiä ovat Espoon naiset." (Linkkilinkki)
Asiat eivät suinkaan ole kehittyneet parempaa suuntaan.

Vähimmäisvaatimus olisi, että jokainen voisi itse valita julkisen terveydenhuollon yksikkönsä, tämä saattaa jo sinänsä tasoittaa eriarvoistumiskehitystä.
Lisäksi olisi syytä vihdoinkin tutkia yksittäisten lääkärien työn laatua muustakin näkökulmasta kuin paljonko tämä "säästää" tai aiheuttaa kuluja.
Itsellemme on nyt ilmeisesti sattunut sellainen tk-lääkäri, joka on ottanut mahdolliset ylhäältä lähetetyt säästöpaimenkirjeet kirjaimellisesti eikä uskalla teettää tarpeellisia tutkimuksia eikä lähettää erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita eteenpäin, vaan yrittää selvittää asiat itse, ja, jollei onnistu, toteaa, että ei löydy syytä ja ellei hän löydä, eiväthän ne jossain reumapolillakaan löydä.

Ehdotan, että Helsingin kaupungin terveystoimen johdolle maksettaisi palkkaa sen mukaan, miten koko kaupungin väestön, myös sosioekonomisilla mittareilla mitaten, terveys kehittyy: jos väestö on tervettä, he saisivat normaalipalkkaa. Jos sosioekonomisesti mitaten heikommassa asemassa olevan väestön terveydentila heikkenee, terveysviraston johdon palkka laskisi progressiivisesti (parempiosaisethan voivat aina maksaa itsekin, jos tahtovat, joten ansio tässä ei ole terveysviraston). Jos väestön terveys paranee, johdolle voidaan maksaa bonuksia. Kohtuullista, eikö totta?

Pitkäaikaistyöttömien mielenterveysongelmiin on puututtava pikaisesti

Mielenterveyden keskusliiton tiedotteesta:
Puheenjohtaja Pekka Sauri:
Suomalaisia työllistämiskäytäntöjä on kritisoitu tehottomuudesta muihin Pohjoismaihin verrattuna. Juuri julkaistu tutkimus paljastaa yhden dramaattisen syyn tähän: pitkäaikaistyöttömät eivät saa asianmukaista hoitoa psyykkisiin ongelmiinsa. Erilaisista mielenterveysongelmista kärsiviä vaikeasti työllistettäviä on arviolta jopa 50 000, joukossa paljon nuoria. Asiaa on tutkinut kuntoutuslääkäri Raija Kerätär, ja tulokset julkaistiin vastikään Lääkärilehdessä. Tutkimuksen havaintojen mukaan ainoastaan 4 % pitkäaikaistyöttömistä oli täysin terveitä.
Kerättären tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömät ovat terveydenhuollon suhteen huomattavasti huonommassa asemassa kuin työelämässä olevat, joilla on perusterveydenhuollon lisäksi käytettävissään myös työterveyshuolto ja paremman varallisuuden turvin myös yksityiset terveyspalvelut.

Mielenterveyden häiriöt heikentävät ihmisen oppimis- ja työkykyä ja sosiaalista pärjäämistä. Siksi työttömänkin pitää saada riittävää apua psyykkisiin ongelmiinsa, jotta hänellä olisi edellytyksiä palata toivuttuaan työelämään. Jos mielenterveysongelmaa ei edes tunnisteta, työllistymisen kynnys nousee toivottoman korkeaksi.
Jos työhön paluun edellytyksiä ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta ole, ihmisen tulee päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, jotta hänen toimeentulonsa turvataan.
Jotta mielenterveyskuntoutujan paluu työelämään helpottuisi, tarvitaan riittävän hoidon lisäksi myös työyhteisöissä parempaa valmiutta ottaa hänet vastaan. Esimerkiksi Vates-säätiössä kehitettyjä työvalmentaja- ja muita malleja tulisi ottaa yhteiskunnassa laajemminkin käyttöön.

Tupakkalakiin tuli kovia tiukennuksia

STM:n tiedote asiasta:

Tupakan välittäminen alaikäisille rikokseksi
Uudessa tupakkalaissa rajoitetaan tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten arkiympäristössä. Tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2010.
Lokakuun alusta lähtien tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä ei saa myydä, välittää tai muuten luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Kielto koskee kauppojen lisäksi yksityishenkilöitä. Yhdenkin savukkeen myyminen alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Alle 18-vuotias ei saa myöskään pitää hallussa tai tuoda maahan tupakkaa. Maahantuonnista voidaan tuomita sakkorangaistus, mutta hallussapidosta ei ole säädetty rangaistusta. Nuoren hallussa olevia tupakkatuotteita ei voida myöskään takavarikoida.
Tupakointi on kielletty lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, kuten päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja oppilaitosten ulkoalueilla. Tupakoida ei saa enää myöskään perhepäivähoitopaikoissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä sisätiloissa ja ulkona järjestettävien tilaisuuksien katsomoissa.
Laissa kielletään lisäksi nuuskan maahantuonti, myynti ja muu luovutus. Omaan käyttöön nuuskaa saa tuoda enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita, mutta lahjaksi sitä ei saa enää tuoda. Nuuskan tilaaminen internetistä on kiellettyä.

Esilläpitokielto voimaan 2012
Tupakkatuotteiden esilläpitokielto vähittäismyyntipaikoissa tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa silloin enää pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Asiakkaalle voidaan pyynnöstä näyttää kuvasto tai antaa mukaan hinnasto myynnissä olevista tuotteista. Samana vuonna tiukentuvat myös hotellihuoneiden tupakointirajoitukset siten, että hotellihuoneista korkeintaan yksi kymmenestä on tarkoitettu tupakoitsijoille. Tupakkatuotteiden myynti automaateista kielletään vuoden 2015 alusta.

Hallitus on muuttamassa potilastietojen luovutukseen liittyvää suostumusmenettelyä

Tässä STM:n tiedote asiasta:

Kansalliseen terveysarkistoon tulevien potilastietojen käyttämiseksi tarvittavaa suostumusmenettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Esityksen mukaan potilaan antama suostumus tietojen luovuttamiseen olisi voimassa toistaiseksi ja se kattaisi kaikki terveydenhuollon palvelujen antajat.
Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 30. syyskuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina. Lakien ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2011.
Rakenteilla olevaan kansalliseen terveysarkistoon tullaan tallentamaan tiedot potilaiden terveydentilasta ja sairauksista. Tietoja saa käyttää terveydenhuollon palvelujen antajien välillä vain, jos potilas on antanut suostumuksensa tietojen käyttöön. Potilaalla olisi oikeus myös rajata suostumuksen laajuutta erikseen tekemällään kiellolla.
Esityksen mukaan potilaalle olisi kerrottava valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista sekä valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallennetuista tiedoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ennen suostumuksen antamista. Samalla olisi kerrottava myös mahdollisuudesta rajoittaa tietojen luovutusta sekä kiellon mahdollisista seurauksista.
Potilaan tahdonilmaisut ja keskeiset hoitotiedot tiedonhallintapalveluun
Lain muutoksen perusteella toteutetaan valtakunnallinen potilaan tiedonhallintapalvelu, johon merkittäisiin keskitetysti potilaan antama suostumus ja hänen tekemänsä kiellot. Täysi-ikäinen potilas voisi hallinnoida suostumuksiaan ja kieltojaan omatoimisesti internetissä kansallisen terveysarkiston yhteydessä toteutettavan katseluyhteyden avulla. Suostumukset, kiellot ja niiden peruutukset voisi ilmoittaa myös henkilökohtaisesti terveydenhuollon palvelujen antajille.
Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä tiedonhallintapalvelu mahdollistaisi myös potilaan muiden merkityksellisten tahdonilmaisujen tallentamisen, kuten potilaan kannan elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten tai hänen hoitotahtonsa. Oikeudellisesti pätevän hoitotahdon tai elinluovutustahdon voisi kuitenkin jatkossakin tehdä myös muulla tavoin.

Etiikan pohjana ihmisarvo vai raha? Horisontti-ohjelma avaa etiikkakeskustelua

Kirkon tiedotukseskuksen tuottama Yle1:n Horisontti-ohjelma avasi melkoisen etiikkakeskustelun. Keissinä oli sikiöseulonta ja siinä keskustelussa haastateltiin äitiä, joka kertoi vammaisen lapsen odottamisessa ja siitä, miten terveydenhuollon henkilöt kannustivat häntä aborttiin.

Ohjelma oli kokonaisuudessaan, moninaisine asiantuntijahaastatteluineen, hyvä keskustelun avaus.
Se muun muassa paljasti, että nykyisin terveydenhuollossa aktiivisesti kannustetaan aborttiin ja toisin päättävät vanhammat jätetään herkästi yksin. Vaikka lainsäädännössä annetaan päätöksenteko vanhemmille, yhteiskunnassa vallitseva arvopohja ohjaa alan toimijoita herkästi perustelemaan kaikkea toimintaa taloudellisilla perusteilla. Vanhemmat, joille vammaisen lapsen oikeus elämään on ihmisoikeus, joutuvat kokemaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden taholta syyllistämistä.

Ajan ilmiö on myös se, että nykyajan vanhemmissa on suuri joukko ihmisiä, jotka ikään kuin vaativat terveydenhuollolta sitä, että tämä hallitsee aukottomasti raskausdiagnostiikkaa eikä tee virheitä, jollaiseksi nämä vanhemmat katsovat esimerkiksi sen, että heille syntyisi vammainen lapsi.

Politiikka ja Yle.

Nyt ilmeisesti siis jyrää oikeisto.
Ylen laivaa ollaan ehkä kääntämässä:

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sasi+Ylen+avustajakiista+ei+kuulu+hallintoneuvostolle/1135259843038?ref=rss

Journalismia vaihteeksi

Kari Haakanalta löysin linkin Tom Scottin blogissa oleviin journalistisiin varoitustarroihin.

Onko vaatteesi valmistettu hikipajassa?

Maailman kutistuessa on tuullut tärkeäksi katsoa, ei vain sitä, miten paljon kulutamme, vaan myös sitä, miten kulutamme.