Runsaat kaksi prosenttia maahanmuuttajataustaisista Suomessa asuvista henkilöistä työskenteli vuonna 2001 sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa.
Tehy julkisti tänään monikulttuurisuusselvitysksen. Monikulttuurisuusselvitys kuvaa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa hoitoammatteihin.
Nykyinen mantra kuuluu: väestö Suomessa ikääntyy. Koska joidenkin ennusteiden mukaan hoitoalojen ammatteihin ei tulevaisuudessa saada riittävästi suomalaisia, on väläytelty mahdollisuutta tuoda ulkomaista työvoimaa alalle.
Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Kirsi Markkanen totesi julkistamisseminaarissa, että pula hoitajista on maailmanlaajuinen eikä olisi eettistä rekrytoida työvoimaa kehitysmaista, jotka ovat kouluttaneet hoitajia omaan tarpeeseensa. Väestön keski-ikä nousee sitä paitsi muissakin länsimaissa, ei vain Suomessa, joten kilpailemme työvoimasa muiden länsimaiden kanssa.
Suomeen on kuitenkin tullut pakolaisina ja perhesyistä monia terveydenhuollon ammattilaisia. Moni maahanmuuttajataustainen henkilö on hankkinut Suomessa terveysalan koulutuksen. Korkeastakin osaamisesta ja koulutuksesta huolimatta kaikki eivät ole työllistyneet; erityisen suuria ongelmia on tullut vakituisen työn saannissa.
Sekä lainsäätäjän että työnantajien asettamat kielitaitovaatimukset ovat olleet työnsaannin suurin este. Moni työnantaja pitää tiukasti kiinni vaatimuksesta, että työnhakijan on osattava suomea ja ruotsia. Sen sijaan työnhakijan venäjän, viron, englannin, arabian tai somalin kielen taitoa ei välttämättä ole arvostettu, vaikka esimerkiksi kätilön ja terveydenhoitajan tehtävissä näiden kielten taidolle saattaisi olla paljonkin enemmän käyttöä kuin esimerkiksi lukion ruotsin numerolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti