Nyky-yhteiskunnassa kaikessa jukisessa on hintalappu. Kärkeen on syytä todeta, että Suomessa terveydenhuolto hoidetaan kansainvälisesti vertaillen halvalla ja tehokkaasti. Lisäksi kansalaiset ovat huomattavan tyytyväisiä palveluun.
Hintavertailu kuuluu elimellisesti markkinatalouden julkisen palvelun järjestäjän toimenkuvaan. Muun muassa sitä varten Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus STAKESissa on Terveystaloustieteen keskus CHESS.
CHESS vertailee esimerkiksi taloudellisen panostuksen vaikutusta estettävissä olevaan kuolleisuuteen. On ilmeisen kaunista nähdä, että jossain päin Suomea paljon pienemmällä rahalla saadaa aikaan matalat ennenaikaisen kuoleman tulokset verrattuna muihin.
Ongelmalliseksi vertailu tulee, jos ja kun poliitikot alkavat tehdä yksinkertaistettuja johtopäätöksiä kustannus–tehokkuus mittauksista. Ehkä se, mikä sopii vaasalaisille, ei sovikaan Kainuuseen. Syyt erilaisiin tuloksiin eivät aina riipu talous- ja hallintohenkilöiden taitojen tasosta.
Onhan niin, että suurta ennenaikaista kuolemaa aiheuttavan sepelvaltimotaudin perinnölliset riskit eivät jakaudu tasaisesti valtakunnan alueella ja onhan niin, että maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja muuttotappioalueilla väestön ikäjakauma on aivan erilainen kuin kasvukeskuksissa. Onhan niin, että siellä, missä joudutaan vahvasti panostamaan palvelujen kaksikielisyyteen, kuluu enemmän rahaa kuin vahvasti yksikielisillä alueilla. Otetaanko vertailussa huomioon, että sairaanhoitopiirien kesken väestön koulutuspohja saattaa poiketa merkitsevästi? Korkea koulutus kun tunnetusti suojaa terveyttä.
Taloustiede on tärkeää, mutta huikeasti tärkeämpää on, että ihmiset saavat vaikuttavaa hoitoa oikeudenmukaisin ja tasapuolisin perustein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti