Olen tekemässä juttua lihomisen syistä. Pyydän lukijoideni apua tiedon keräämiseen. Vastauksia voi lähettää sekä kommenttina tähän postaukseen että sähköpostitse, mieluummin sähköpostitse, sillä tässä tapauksessa kirjoittaisin mielelläni itse jutun ennen kollegoja:) Sähköpostiosoitteeni on kirsi.myllyniemi(ät)gmail.com.
1. Minua kiinnostaa erityisesti se,
1 a. oletteko tyytyväisiä elintarviketeollisuuden pakkauskokoihin, onko laihduttajan vaikea vai helppo löytää kaupasta rasvakoostumukseltaan edullisia, vähäsokerisia, kuitupitoisia tuotteita ja
1 b. ovatko ne kalliimpia kuin kovaa rasvaa sisältävät, makeat ja vähäkuituiset elintarvikkeet.
2. Myös se kiinnostaa, mitä sanotte elintarviketeollisuuden näkemykseen, että kuluttajat tahtovat isoja makeispusseja ja -annoksia.
3. Mikä on näkemyksenne, löytyykö kaupungilta laihduttajalle ruokapaikkoja. Millaisia? Miten selvitätte ruuan energiamäärän? Voiko matkatöissä oleva pitää painoa hallinnassa?
Mistä syystä arkiliikunta on vähentynyt; näin ainakin asiantuntijat väittävät. Onko se kohdallanne totta?
4. Miksi kansa lihoo, vaikka liikuntaa harrastetaan entistä enemmän; oma näkökulmanne asiaan.
Kiitollisena jo etukäteen KirsiM
28 kommenttia:
Tarjuskan blogista tulin tänne ja kopioin nuo kysymykset ja vastailen jossain vaiheessa.
Kiva kuulla, Ansku. Tarjuska itse jo vastasikin sekä omassa blogissaan että meilaten.
Olen iloinen, jos sana tästä jutusta leviää niille, joita asia kiinnostaa :)
Kiitos jo etukäteen.
Laitan sulle vastaukset huomenna tai sunnuntaina tulemaan ja yllytän muitakin vastaamaan.
Kiitos, Halo :)
Mulla irtosi aiheesta vähän toisenlaisia pohdintoja ja postasin niitä laajemmin omaan blogiini.
Tässä jotain:
# liikunnan väheneminen
# kasvaneet ruoka-annosten koot
# lisääntynyt TV:n ääressä löhöäminen
# makeisten, limonadin ja pikaruoan saatavuuden paraneminen
# unen puute (lisää ruokahalua ja näläntunnetta)
# teollisuuskemikaalit (näissä on hormonituotantoon vaikuttavia yhdisteitä)
# liian tasainen lämpötila (vähentää elimistön energiankulutusta, huoneet sopivan lämpöisiä kesät talvet)
# tupakointi on vähentynyt
# tiettyjä lääkkeitä nautitaan enemmän (psykoosi-, mieliala-, masennus-, allergia-, hormoni- ja ehkäisylääkkeiden sekä antihistamiinien, on havaittu lisäävän painoa)
# tietyn ikäiset lihovat muita helpommin (Suomen väestöstä on suuri osa keski-ikäisiä)
# synnyttäjien keski-ikä on noussut (on todettu lisäävän jälkeläisten painoa)
# odottavan äidin lihavuus voi edistää saman asian kehittymistä lapselle
# odottavan äidin raskausajan diabetes voi editää saman ongelman ilmenemistä lapsessa
# lihavat lisääntyvät tehokkaammin
# lihavuus periytyy jälkeläisille (joko elintapojen tai perinnöllisyyden kautta)
# ihmiset suosivat elämänkumppanikseen sellaisen jolla on rehevät muodot
# lihavat suosivat lihavia
Lisää saatat löytää luettavaa mm. täältä:
http://sundqvist.blogspot.com/search/label/lihavuus
Tsemppiä kirjoituksen tekoon!
Christer Sundqvist
ravintovalmentaja, FT
http://sundqvist.blogspot.com
Christer, oikeastaan kyselin henkilökohtaisia kokemuksia yllä olevasta. Ravitsemustietoahan tulee kaikista tuuteista suut ja silmät täyteen.
Sen verran pitää mainita tässä nyt, että Christerin ravitsemusneuvonta on niin sanoakseni vaihtoehtoista. Debattia käydään siinä määrin muualla netissä, esimerkiksi elintarviketieteen tohtori Mikael Fogelholmin blogissa, että katson, ettei kyseinen keskustelu kuulu tänne.
Itse suosittelen sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen ehkäisyyn virallisten ravitsemussuositusten mukaista tietoa. Sitä löytyy esimerkiksi seuraavilta sivuilta:
http://www.pienipaatospaivassa.net/
http://www.sydanmerkki.fi/
http://www.naisensydan.fi/keittio.html
http://www.sydan.fi/ruokaohjeet/
Sydämen uudessa verkkolehdessä on loistava palvelu: sinne voi lähettää oman lempireseptinsä ja ravitsemusammattilaiset tuunaavat reseptistä mahdollisimman sydänystävällisen. Kokeilkaa.
Hei, tässä joitakin kokemuksiani:
1. Yksinelävälle pakkauskoot ovat isoja. Tänäänkin yritin löytää supermarketista yhden - siis 1 kpl - punasipulin. Ainoat punasipulit olivat vangittuina verkkopusseissa puolen kilon satseina. Ei uskoisi Suomessa olevan miljoona(ko?) yhden hengen taloutta...
2. Ainakin tämä kuluttaja kaipaa lapsuuden 100 gramman karkkipusseja ja kohtuuhinnalla, niin ei tule ostettua sitä suurinta "säästösyistä" (nyt on vika kuluttajassakin...).
3. Yhdessä työpaikkaruokalassa on laitettu kalorit aterian viereen. Sen sijaan kahvilassa saa olla kiitollinen, jos kakkutarjottimen kyltissä lukee edes, mitä tuote sisältää...
4. Tätä minäkin ihmettelin, kunnes luin suklaalevyn kalorimäärän. Liikuntahan kuluttaa oikeastaan aika vähän kaloreja. Tunnin reipas kävelylenkkini vastaa kutakuinkin sadan gramman suklaalevyä, eli ei paljon mitään herkkusyöpölle. :-(
Kiitos, Michaela, hyödyllisistä havainnoistaasi.
Postia tulossa myös täältä viikonlopun aikana. Kai saa osallistua vaikkei laihutuskuurilla ollakkaan? Kysymyksesi ovat niin hyviä, että mielelläni kommentoisin ehkä sen tasapainon löytäneenä.
Siis tottakai saa osallistua, vaikka ei olisi millään laihiksella, Lepis ja kaikki toisetkin :)
Just laitoin emailitse kommentteja..
Kiitos, Stello :)
Tarjuskan blogista tulin minäkin, ja laitan sähköpostia sinulle tänään kun ehdin kirjoittamaan.
Kirsi, otan mielelläni osaa kyselyysi. Löysin sivullesi Maijun blogista. Vastaan jossain sopivassa vaiheessa sähköpostiisi, mahdollisimman pian.
terveisin Marielisa
Kiitos jo etukäteen myös Meemulle ja Marielisalle :)
Pistinpä juuri postia Kirsille ...
Micaela: pieniä namipusseja on nykyisin jo saatavilla hyvin varustelluissa kaupoissa. Minulla on jo vakiopaikat. :-)
Kiitos, Tiina.
Viikonlopun Iltalehdessä oli aiheesta juttua aiheesta, että miksi ihmiset lihovat?
Multa löytyy se lehti, jos sulta jäi väliin.
Maiju
Joo, ihan kiva saada, vaikka se ei vaikutakaan mitenkään tähän juttuun.
Tätä aihepiiriä taitaa olla nyt vähän joka paikassa. Kirsti Ellilän Kirjailijan häiriöklinikalla oli vähän piristävämpi näkökulma aiheeseen tässä pari päivää sitten.
1.
a) Kyllä nykyään kaupoista saa hyvinkin paljon terveellistä ruokaa. Hyvää on myös pakkausselosteet, joista lukemalla voi tarkistaa ruuan ravintoarvon. Itse hyödynnän juuri pakkausmerkintöjä, sillä olen aika laiska tekemään ruokaa. En silti elä vain eineksillä, vaan pyrin syömään kotitekoista ruokaa senkin takia, että einekset ovat minuun makuuni hyvin suolaisia.
b) Mielenkiintoista tosiaan on, että terveellinen ruoka tuntuu olevan kalliimpaa kuin ravintoarvoltaan heikkotasoiset ruuat. On mielestäni myös outoa, että kasvisvaihtoehdot maksavat usein jopa enemmän kuin lihaa sisältävät vaihtoehdot, vaikka kyse ei voi käsittääkseni olla tuotantokustannuksista.
Itse olen kasvissyöjä ja tämä kummallinen hinnoittelu ärsyttää, myös tuorekasviksissa. Mielestäni terveellisen ruuan ja ruoka-aineiden verotusta tulisi keventää. Nyt tunnutaan suosivan rasvaisia ja epäterveellisiä vaihtoehtoja. Perhepakkaukset ovat yksinasujan kirous.
2. En tiedä, mitä sanoa kuluttajien toiveisiin suuremmista pakkauskoista, myös ja etenkin(?) makeisten ollessa kyseessä. Minusta elintarviketeollisuuden ei tarvitsisi vastata tällaisiin toiveisiin, mikäli niitä on, sillä suuremmat annokset ja koot ovat kuluttajalle tekosyy syödä enemmän. Varmaan vähempikin (etenkin karkeissa) riittäisi, mutta jos kerran on enemmän, niin miksei söisi enemmän.
En minä osaa tähän vastata. Onhan tietenkin hyvä, että on valinnanvapaus karkkipussien kokojen suhteen, mutta trendi näyttää siltä, että pienet pussit katoavat isojen perhepakkausten tieltä. Muutamia poikkeuksia on, jotka ovat alkaneet myydä ”minikarkkipusseja”. Minä kannatan itse pienempiä kokoja. Jos ihminen lihoo, niin turha siitä on muuta syyttää kuin itseään. Ei se ruoka itsestään suuhun kävele ja hyvin harvoin kyse on käsittääkseni (korjaa, jos olen väärässä) sairauden aiheuttamasta ylipainosta. Jotkin lääkkeet toki voivat lihottaa, mutta ne kai ovat aika marginaalisia lihavuuden syitä.
3. Itse en juurikaan syö ulkona paitsi juurikin matkoilla ollessani. Kokemuksia Suomesta on siis aika vähän. Mutta näiden kokemusten perusteella on tosiaan hyvin vaikea saada syödä terveellisesti ravintolassa. Kasvisruuat pilataan uittamalla rehut kauheassa määrässä voissa ja lopuksi ne peitellään juustolla. Tällainen kokemus oli kasvispannu, jonka kokonaan syömällä olisi varmaan saanut kahden päivän kalorit täytettyä. Monet salaatit myös pilataan sotkemalla niihin valmiiksi salaatinkastike mukaan. Mielestäni kuluttajan pitäisi saada itse lisätä halutessaan kastikkeet salaattiin.
Paras ja terveellisin ateria ravintolassa taisi olla laivan seisovassa pöydässä. Siellä oli ymmärretty olla sekoittamatta kasviksiin kastikkeita ja muutenkin noutopöytä mahdollistaa terveellisten raaka-aineiden valitsemisen lautaselle sekä rasvaisempien vaihtoehtojen määrän kontrolloinnin. Ajattelisin, että buffet-tyyppiset ruokatilanteet ovat terveellisimpiä vaihtoehtoja, mikäli kuluttaja itse haluaa valita terveellisesti. Suomessa ollaan kasvissyönnin suhteen ravintoloissa lapsenkengissä.
Arkiliikunta vähenee ihmisen mukavuudenhalun noustessa? Yleistä vastausta et toivonut, vaan omaa kokemusta, joten kerron omalta osaltani. En tosin tiedä, mitä kertoa. Oma arkiliikuntani on pysynyt aika samoissa mitoissa läpi elämän. Jos en jaksa arkiliikkua, käyn erikseen lenkillä. Aina arkiliikunta ei onnistu senkään takia, ettei esim. ole aikaa jäädä vaikkapa aikaisemmalla pysäkillä pois työmatkalla. Sen sijaan hissiä en koskaan käytä ja harvemmin liukuportaitakaan. Pieniä valintoja, ei varmaan vaikuta suuresti. En saisi pelkällä arkiliikunnalla kuitenkaan täyteen päivittäistä liikuntasuositusta, joten pyrin käymään erikseen kävelyllä.
4. Ei liikunnan lisääminen auta, jos ei ruokatottumuksia ei muuteta. Jostakin luin, että enemmän kuin liikunnalla, on merkitystä ruualla. Liikkua saa aika paljon jo pelkän yhden suklaapatukan tuhoamiseksi. Jos elintavat edesauttavat lihomista, ei liikunnan lisääminen auta. Pitäisi tosiaan muuttaa ruokailutottumuksia. Joskus tuntuu, että osa luulee että liikkumalla päivittäin, voi vetää sapuskaa sitten kaksi kerroin hyvällä omallatunnolla. Sitten ihmetellään, kun lihotaan.
Toivottavasti vastauksista oli apua, eivätkä ne tulleet liian myöhään. En löytänyt sähköpostiosoitettasi, joten sen takia laitoin vastaukseni tänne. Voit kopioida ne itsellesi ja poistaa tämän kommentin, jos haluat.
Kiitos, Elegia.
Olen kirjoittanut juttua saamieni vastausten pohjalta. Näyttää siltä, että aineistoa on tullut koko kevääksi. Olen siis jo sopinut, että nyt teen Sydämeen 2/07 jutun pakkauksista; laajempi versio siitä julkaistaan Sydämen nettilehdessä 2/07, joka ilmestyy 19.3.
Jatkosta kerron, kun itse tarkemmin tiedän.
Törmäsin juuri kirjaan Terveystaju - Nuoret, politiikka ja käytäntö. Sen viimeisessä artikkelissa Anne Puuronen käsittelee sitä, kuinka "terveysideologian hyvätarkoituksellisuus vaikuttaa samanaikaisesti myös luovan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ovat tulkittavissa lihavan elämää arvottavaksi, normittavaksi ja sanktioivaksi". Artikkelin nimi on Läskin yhteiskunnallinen seulonta.
Suosittelen. Lyhyt rääpäisy kylläkin aiheeseen, mutta mielenkiintoinen.
Kiitos vinkistä. Näyttää olevan Nuorisotutkimussäätiön julkaisu. Pitääkä katsoa, saako sen kirjastosta.
Saatavissa ainakin Nuorisotiedon kirjastosta Käsittääkseni sieltä saa kuka vaan lainata..?
Tuo olikin hyvä tieto, Ahmatti. En ole vielä ehtinyt paneutua kirjan saatavuuteen. Osa siitöä löytyi netistä, mutta itse en ainakaan löytänyt tätä osaa, joten kirjastoon...
1. a) Pakkauskoot ovat ihan hyviä. Pekonia löytää kaupasta hyvin (se on rasvakoostumukseltaan erittäin edullista ja äärimmäisen vähäsokerista), paketti on aika pieni mutta niitähän voi ostaa useamman kerralla. Valitettavasti savustamatonta sianpintaa ei ole saanut sitten Elannon ja HOKin fuusion.
Vähäsokerista, runsaskuituista suklaata (esim. Maraboun 86%) on joskus vaikea löytää, ne pitää hakea ex-Sestosta tai Stokkalta.
(Juu, olen alakarppaaja. Pekonia syömällä on tippunut 12 kiloa.)
1 b) Pekoni on oikein edullista, tosin kalliimpaa kuin HK:n blöö. Vähäsokerinen suklaa on huomattavasti kalliimpaa kuin Fazerin blöö.
2. Tietysti tahtovat. Hiilihydraattinarkkareille pitää järjestää isommat annokset.
3. Vakavammissa ravintoloissa saa nykyisin usein perunoiden tilalla kukkakaalia tai öljyssä paistettuja kasviksia.
Vähähiilihydraattista pikaruokaa ei ole paljon tarjolla, lähinnä kebab salaatilla tai intialaisissa paikoissa voi ottaa liharuuan kanssa myös kasvisruuan, eikä riisiä tai leipää.
4. Kansa syö liian vähän valkuaisaineita ja rasvaa, nk. kevyttuotteet sisältäät runsaasti hiilihydraatteja eivätkä pidä nälkää pitkään. Perunan ja leivän runsaat hiilihydraatit imeytyvät nopeasti ja varastoituvat rasvaksi ja parin tunnin päästä ateriasta on nälkä.
Pekka, joo joo.
Lähetä kommentti