Lastensuojelulakia ollaan uudistamassa.
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos on julkaissut omassa blogissaan kirjoituksen, joka ei kelvannut Hesarille.
Ehkäpä jokainen asianosainen taho sanoo ajavansa lapsen etua huostaanottotapauksissa. J. P. Roosin jutun luettuani aloin ajatella, että lastensuojelulaitokset ovat nekin bisnestä. Aloin myös miettiä, asetetaanko sijaiskodin aikuisten tarpeet toisinaan perhesiteiden edelle. Kolmas kova ongelma on, vaikuttaako pärstäkerroin: jos vanhempi onnistuu suututtamaan lastensuojeluviranomaisen, annetaanko sen vaikuttaa lasta koskeviin ratkaisuihin.
2 kommenttia:
Varsin asiallinen teksti oli J. P. Roosilla kuten sinulla, Kirsi. Ehkä Roosin pelkkä kriittinen aloitus oli painosten kuninkaalle jo liikaa ;) Totuus on, että alkoholistiperheissä ei lasta välttämättä ja jokaisessa tapauksessa kohdella huonosti, laiminlyödään toki, mutta aika monet vanhemmat avuttomuudestaan ja sairaudestaan huolimatta kuitenkin kykenevät rakastamaan lastaan. Tietenkin lapsi on hyvä saada turvalliseen ja tasapainoiseen ympäristöön, mutta millä rakkaus korvataan, kun lapsi sijoitetaan kotiin jolle ymmärtääkseni(?) maksetaan siitä että he pitävät huolta lapsen 'aineellisesta' turvallisuudesta? Vailla toivoa kotiinpääsystä? Eikö yli 10-vuotiaalla lapsella pitäisi olla jo painava sanansa sanottavanaan sijoituksestaan, ja nuoremmilla myös, jos on ilmeistä, ettei ole väkivallan uhri (henkisen tai fyysisen)? Ja mikä motivoisi alkoholista paremmin raitistumaan kuin tietoisuus siitä, että vain niin voi saada lapsensa takaisin.
Tänään tarjottin myös tyypillisen rajoittunut näkökanta Hesarissa, tällä kertaa päästörajoitusten vaikutuksista. (Taloussivut: EU:n päästöleikkaukset iskisivät rajusti Suomen talouteen). Olisihan se ihan hirvittävää, miten Suomen talouskasvu kärsisi eikä enää saisi edes kuluttaa samalla vimmalla, jos alkaisimme pikkuhiljaa rajoittaa päästöjä. On se sitten kiva juosta shoppailemassa henki koristen kun olemme jo tukehtumassa myrkkyihin... Kyllä ne työpaikat pitäsi järkeillä tasaisemmin kaikkien kesken, eikä siirtää kuormaa yhä pienenevälle työläisjoukolle. Eikä voi olettaa että yhä koneistuva teollisuus vetää yhä enemmän tekijöitä. Ei vedä. On katsottava jo muualle.
Itsekästä ja materialistista, ikuisen kasvun illusiossa elävää kvartaalikapitalismia ei pidä rinnastaa elämän perusedellytyksiin kuten ilmaan jota hengitämme.
Niin, Kutuharju. Kuningas Alkoholi aiheuttaa paljon pahaa. Sain juuri tänään postissa Alkon oman varoituslappusen aiheesta Alkoholi ja aivot. Postaan asiasta, kun ennätän.
Eihän tuo lastensuojelu mikään toiveammatti ole, luulisin. Tärkeää vain on säilyttää tärkein tärkeimpänä: lapsen edun on oltava jokaisessa tapauksessa keskeistä. Roos osoittaa mielestäni, että tässä kohdassa on skrppaamisen varaa melkoisesti.
Lähetä kommentti