Julkaisen tämän puheevuoron myös täällä. Nyt itselläni ei ole aikaa eikä taloudellisia mahdollisuuksia kiistellä julkaisuperusteista eikä ravitsemustieteestä, mihin minua pyrittiin pakottamaan tammikuun lopulla. Suosittelen keskustelujen käymistä muualla. Kannanoton julkaisemisella palvelen diabeetikkojen tiedonsaantioikeutta. Mikään taho ei maksa minulle mitään tämän dokumentin julkaisemisesta.
Hyvä tietää hiilihydraateista
Julkisuudessa, varsinkin internetin keskustelupalstoilla käydään keskustelua hiilihydraattien tarpeellisuudesta ruokavaliossa. Diabetesliittoa on syytetty jopa virheellisten ruokavaliosuositusten antamisesta, koska liiton asiantuntijat suhtautuvat varauksella ja kriittisesti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Diabetesliiton tammikuussa 2008 julkaisema uusittu ruokavaliosuositus on kuitenkin linjassa kansainvälisten suositusten sekä tutkimustiedon kanssa. Se tarjoaa hyvän perustan yksilölliselle ruokavalion suunnittelulle, painonhallinnalle sekä syömisen, liikunnan ja lääkehoidon yhteensovittamiselle.
Hiilihydraatit ja laihduttaminen suomalaisessa suosituksessa
Sopiva hiilihydraattien määrä ruokavaliossa riippuu energiantarpeesta. Yleissuositus hiilihydraattien sopivaksi määräksi on 45–60 prosenttia energiansaannista. Pitkäaikaisesta suositeltua vähäisemmästä hiilihydraattien saannista saattaa olla haittaa. Lapsilla hiilihydraattien vähentäminen voi johtaa kasvun heikentymiseen.
Ihminen laihtuu, kun hän riittävän pitkään saa ruuasta vähemmän energiaa kuin hän kuluttaa. Vuorokautisen energiansaannin vähentäminen 500–1 000 kilokalorilla saa painon putoamaan 0,5–1 kiloa viikossa. Suosituksessa kehotetaan välttämään runsasta kovan rasvan saantia ja paljon sokeria sisältäviä ruoka-aineita.
Hiilihydraatit ja laihduttaminen amerikkalaisessa suosituksessa
Amerikkalaisessa ruokavaliosuosituksessa mainitaan, että molemmat, sekä vähäenergiainen että matalahiilihydraattinen ruokavalio voivat tuottaa tulosta laihduttamisessa, kun niitä käytetään lyhytaikaisesti, enintään vuoden. Jos käytetään matalahiilihydraattista ruokavaliota, veren rasva-arvoja, munuaisten toimintaa ja nefropatiapotilailla myös proteiinin saantia on seurattava. (American Diabetes Association ADA 2008, www.diabetes.org)
Lisäksi suosituksessa todetaan, että lisätutkimuksia tarvitaan vähähiilihydraattisten ruokavalioiden tehosta ja turvallisuudesta, koska niitä noudattavilla on havaittu esimerkiksi LDL-kolesterolin nousua. Vähähiilihydraattisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset eivät ole riittävästi selvillä. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavalta jää pois tärkeitä kuidun, vitamiinien ja mineraalien lähteitä.
Myös amerikkalaisen suosituksen mukaan laihduttavassa ruokavaliossa pyritään energianvajaukseen, joka on 500–1 000 kilokaloria päivässä normaaliin kulutukseen suhteutettuna. Tällöin paino alenee 0,5–1 kiloa viikossa.
ADA suosittelee sekä tyypin 2 että tyypin1 diabeetikoille monipuolista hiilihydraattien käyttöä, jotta ravintokuitua saataisiin riittävästi. Sopivia hiilihydraattilähteitä ovat hedelmät, kasvikset, täysjyvävilja, palkokasvit sekä vähärasvaiset maitotuotteet. Hiilihydraattien määrä riippuu energiantarpeesta, mutta vähimmäismääräksi suosituksessa mainitaan 130 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Sen saa ruuasta esimerkiksi, kun juo kaksi lasillista maitoa ja syö kolme hedelmää, viisi viipaletta leipää, kaksi perunaa ja runsaasti kasviksia. Laihduttavassa ruokavaliossa (1 200 kcal energiaa päivässä) tämä määrä vastaa 43 prosenttia energiansaannista. Kun ei ole tarvetta laihduttaa, hiilihydraatteja voi olla 1 800 kcal:n ruokavaliossa 200 grammaa päivässä.
Tutkimustietoa vähähiilihydraattisten ruokavalioiden turvallisuudesta
Kahden eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vähähiilihydraattinen ja samalla runsasproteiininen ruokavalio oli yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauskuolleisuuteen. Toinen tutkimus oli kreikkalainen väestötutkimus, jonka seuranta-aika oli 10 vuotta. Toinen tutkimuksista oli laaja ruotsalaisnaisilla tehty väestötutkimus, jonka seuranta-aika oli 12 vuotta. (Lagiou ym., Journal of Int. Medicine, 2007; Trichopoulou A , Psaltopoulou T , Orfanos P , Hsieh CC , Eur J Clin Nutr, 61(5): 575-81, 2007)
Amerikkalaisiin sairaanhoitajiin kohdistuneessa väestötutkimuksessa vähähiilihydraattisen ja samalla runsasproteiinisen ruokavalion yhteyksiä sydänsairauksiin ei todettu. Tämän tutkimuksen seuranta-aika oli 20 vuotta. (Halton ym., N. Engl. J. Med., 2006)
Jälkimmäisessä tutkimuksessa mukana ollut tunnettu amerikkalainen tutkija W.C. Willet arvioi, että molemmat tutkimukset ovat hyvin tehtyjä. Tutkimustulosten eroa saattaisi selittää esimerkiksi se, että Ruotsissa hiilihydraatteja vähennettäessä vähennetään monia terveellisiä ruokia, Amerikassa taas enemmän niin sanottua roskaruokaa.
Tutkimustietoa ja kokemuksia nykysuosituksen mukaisen ruokavalion vaikuttavuudesta
Kolme tutkimusta tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä – suomalainen, amerikkalainen ja kiinalainen – osoittavat, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä tai ainakin sen puhkeaminen voidaan lykätä myöhemmäksi nykysuositusten mukaisella ruokavaliolla. Tutkimuksiin osallistuneet henkilöt toteuttivat ruokavaliota, jossa noin puolet energiansaannista tuli hiilihydraateista ja jossa kovien rasvojen saanti ja kokonaisenergiansaanti olivat riittävän pieniä suhteessa kulutukseen. Lisäksi ruokavaliossa oli runsaasti ravintokuituja.
Suomalaisessa tutkimuksessa tutkittavien paino putosi keskimäärin viisi prosenttia. He lisäsivät myös liikuntaa, mikä vaikutti tulokseen. Huomattavaa on, että ravintokuituja saa vain hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista. (Lindström ym. Proc Nutr 2005; Knowler W. C.ym. N Engl J Med 2002; Pan X.R. ym. Diabetes Care, 1997)
Amerikkalaisessa Look Ahead -tutkimuksessa on mukana yli 5 000 ylipainoista tyypin 2 diabeetikkoa. Tehostetussa, nykyisiin ravitsemus- ja liikuntasuosituksiin perustuvassa hoidossa ja hoidonohjauksessa olleiden osallistujien paino laski keskimäärin 8,6 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana. Myös heidän sokeritasapainonsa paranivat ja valtimotaudin vaaratekijät alenivat. Samalla lääkehoitoja voitiin vähentää.(Diabetes Care 2007)
Nykysuosituksen mukaisesta ruokavaliosta on lisäksi vuosikausien kliininen kokemus muun muassa Diabetesliiton kuntoutuskursseilla. Se on osoittanut, että kun suositusten mukainen, energiamäärältään sopiva ruokavalio todella toteutuu käytännössä, se korjaa sekä sokeri- että rasva-aineenvaihduntaa. Tämä edellyttää, että diabeteslääkitys on oikein valittu.
Tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa erityistä ja olennaista on insuliininpuutoksen korjaaminen. Perusinsuliinin lisäksi tarvittava ateriainsuliini annostellaan ruuan hiilihydraattimäärän perusteella. Itse ruokavaliosuosituksen periaatteet ovat samat kaikille diabeetikoille.
Lisätutkimuksia tarvitaan
Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden, joissa hiilihydraattien päivittäinen saanti jää alle 130 gramman, turvallisuudesta ja tehosta saatu tutkimus- ja kokemustieto on ristiriitaista. Lisätutkimuksia tarvitaan etenkin niiden turvallisuudesta pitkällä aikavälillä, ennen kuin niitä voidaan suositella vaihtoehtoisiksi laihduttamistavoiksi diabeetikoille tai diabeteksen riskiryhmään kuuluville. Kuiduttomien hiilihydraattipitoisten ruokien kuten sokeristen makeisten, juomien ja leivonnaisten käytön rajoittaminen on kuitenkin kaikille suositeltavaa.
Lisätietoa:
- Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 (pdf-julkaisuna: www.diabetes.fi > Tietoa diabeteksesta > Hoitosuositukset)
- Diabetes ja ruoka –kirja (http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=36&lk_id=&ok_toiminto=tuote&ok_tuote_id=199)(Edit. klo 13. poistin puhelinnumerot.)
