Valokuvatorstain tämän viikon haaste on tekstilainaus: "Istuudun penkille tarkastelemaan listaa. Arvioin sitä pitkään. Lista on rehellinen. Olen tyytyväinen siihen. Kenties etsimäni esine on olemassa, kenties ei. Se ei ole kovin tärkeää. Mutta lista on tärkeä. Sillä huomiolla on minulle merkitystä. Se on todella arvokas."
Hieman visaista, sillä teksti ikään kuin edellyttää, että olen itse tehnyt listan. Niitä listoja, joihin koko sitaatti sopii, ei taida olla kuin yhtä lajia tässä taloudessa.
Elämän tärkeät valinnat tehdään arkipäivässä ja ne listat heitetään yleensä pois käytön jälkeen.
16 kommenttia:
Voisikin sanoa että se lista tärkeistä asioistamme elää tilanteiden ja tarpeidemme mukaan
Niinpä, vaikka sama lista voisi toimia jo viikon päästä. Pienin korjauksin.
Pekka, varmasti näin voi sanoa. Lista on joka päivä uusi ja erilainen. Se on tärkeä, mutta jos listalla ei jotain ole, se voidaan korvata toisella.
Oh-show-tah hoi-ne-ne , totta. Pitääköhän minun alkaa säästää vanhoja listoja.
Miehelläni on tapana käyttää samaa listaa viikosta toiseen.;-)
Eipä ne ruokaostokset paljon vaihtele, vieraitakin käy niin harvoin.
Yhden kaverini mies puolestaan tuo kotiin kaupasta mitä päähän pälähtää. Heillä on varmaankin luovaa kokkausta, jos sattuu vaikka ostoskoriin sujahtamaan inkivääriä ja kyssäkaalia.
Nuo kaupan tarjoamat listat antavat pientä vinkkiä ruokalistaamme. Ehkä kannattaa ostaa sitä mitä listalla on tarjouksessa, ehkä ei. Eräs henkilö taas taloudessamme ei yleensä "löydä" mitä listalla on, jos se ei ole kapassa samalla tasolla kuin silmät. :)))
Joskus tekeen oikein listan ja harmittaa, jos se sitten jääkin kotiin.
Kauppalista lienee se arkisin lista.
Tarjoukset otan minäkin huomioon. Nykyinen putiikki (tämä on sen edeltäjä) on pelkkä pakettikauppa ja se vaikeuttaa usein lihan/kalan/kanan ostoa huomattavasti.
Neulekirppu, olen niin arkinen ihminen :)
Ei ruokakauppaan ilman listaa...ja siitä ei poiketa.
Kootee, monella tapaa oiva periaate.
Niin.. ostoslista. Se minulta tuppaa puuttumaan, kun menen kauppaan suoraan töistä eikä sitä edellisenä päivänä tule koskaan kirjotettua. Johtaa siihen, että kauppareissuni tuppaavat venymään hyvin pitkiksi.. toista tuntia menee joskus pohtiessa..
Samaa listaa voisi tosiaan melko pienin muutoksin käyttää aina uudestaan.. Mutta aina tulee tehtyä uusi. Ehkä juuri niiden pienten muutosten vuoksi. Koiranruokaa ei tarvitse joka viikko..
Joskus koitan laatia listan siihen järjestykseen missä tuotteet ovat kaupassa ettei mitään jäisi pois. Jos joku alkupään tuote on listassa vasta loppupäässä, se jostain syystä helposti unohtuu ü
Tämä lista on minullekin tuttu, usein mukana kaupassa tai sitten keittiön pöydällä silloin kun olen kaupassa. Pitäisi siis olla lista muistuttamassa kauppalistasta.
Pankin talkkarit, meillä ei koiranruokaa osteta lainkaan.
Itse kirjoitan lapun aina siihen järjestykseen, missä tavarat ovat kaupan hyllyssä. Muuten pitää ottaa kynä mukaan.
Savisuti, sen voi unohtaa myös taskuun...
Mieli tekee ostaa terveellistä (esim. rasvojen suhteen), mutta kun käy niin, että vasta kaupassa tavaan koodeja ja merkityksiä, aikaa kuluu ja epätoivo kasvaa eikä selvyyttä tule.
Olisipa jossain kaupassa selkeä 'terveellisen ruoka-ainesten' -osasto . Ehkä se koettaisiin vapaan markkinatalouden vastaiseksi. No, onhan niitä sydänmerkkejä ym.
Lastu, laitoin linkit Sydänmerkki (sydanmerkki.fi) ja Pieni päätös päivässä (pienipaatospaivassa.fi) -sivuille juuri sinua silmälläpitäen :)
Itse etsin sydänmerkkiä tuotteista. Silloin ei tarvitse aina tavata tuota miniatyyrikokoista listaa pakkauksen kyljestä.
Lähetä kommentti