Valokuvatorstai: Tanssi

Tanssimusiikki nostaa mielialaa. Varmasti se myös hoitaa sydäntä. Vantaan Sydänyhdistyksen Ikälisä-orkesteri piristi Kuntoutussäätiön seminaariin saapuvia huhtikuussa Helsingissä.
Tanssilla on jopa terapeuttista merkitystä; tanssiterapiaa käytetään dementiapotilaiden hoidossa.

Kenen asialla Hesarin terveystalousjournalismi on

Bloggaava lääkäri Pekka Nykänen paljasti tänään blogissaan Hesarin terveystalousjutun nolot taustat: professori Juha Kinnusen Hesarissa referoitua, suurta julkisuutta saavuttanutta tutkimusta ole edes julkaistu, saati että se olisi käynyt läpi tiedeyhteisön normaalin kritiikin.
Nyt tekee mieli kysyä, tekeekö yliopiston tutkija Kinnunen politiikkaa vai tilaavatko poliitikot tutkimuksia akatemiarahoitteisia tutkimuksia ja mikä ihmeen hinku maan valtamedialla on puffata keskeneräistä, voimakkaasti liberaaliin talousteoriaan sitoutunutta ajattelutapaa edustavaa keskeneräistä tutkimustyötä!
Vai olisiko tulopoliittisilla neuvotteluilla jotain tekemistä asian kanssa?

Onko vanhuksilla liikaa laitospaikkoja?

Professori Juha Kinnunen on tutkinut, että Suomessa on aivan liikaa vanhusten laitospaikkoja. Kinnunen naljaili eilen Hesarissa, että myös Viron vanhukset voi tuoda Suomen laitoksiin.
Missä niitä ylimääräisiä paikkoja on? Vai pääseekö pitkäaikaisosastolle jossain päin Suomea liian helposti? Kertokaa kokemuksianne.

Edit. 28.6. klo 23: Stakesin mukaan vanhustenhuollon laitospaikkojen kansainvälinen vertailu on ongelmallista.

Talouspiirit innossaan Kinnusen leikkausmallista

Halo Efektin blogista löytyi Taloussanomien linkki. Jutussa on pääpaino talouden tehostamisen intomielisissä kannattajissa, mitenkäs muuten. Linkin päästä voi käydä lukemassa, miten rahamiehet ajattelevat.

Onko sinusta lääkäreillä liikaa aikaa potilailleen?

Professori (erikoissairaanhoitajataustainen taloushallinnon ja terveystaloustieteen asiantuntija) Juha Kinnusen mukaan lääkärit käyttävät aivan liikaa aikaa potilailleen. Millaisia kokemuksia teillä on?
Edit. 27.6. Marian studiossa myös aiheesta.
Mappi on käynyt lääkärissä ja kertoo siitä Runotorstaissa.

Tuleeko sosiaali- ja terveydenhuoltoon joukkoiritisanomisia

Hesari kertoo Kuopion yliopiston terveystaloustieteilijöiden tutkineen, että Suomessa on liikaa vanhustenhuollon laitospaikkoja ja että terveyskeskuslääkärit käyttävät liiaksi aikaa potilailleen. Tutkimusta on johtanut terveystaloustieteen professori Juha Kinnunen. Hesarin laajahko, mutta sekava juttu aiheesta löytyy tästä linkistä ja aiheeseen liittyvä peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) ja Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen (kok.) haastattelut täältä.

Suomen terveydenhuolto on ollut OECD-maiden halvimmasta päästä. Tämä tulos on saavutettu hoitohenkilökunnan matalilla palkoilla. Nyt viimeksi puhemies Niinistö (kok.) on todennut, että palkkoja pitää nostaa (asiasta on oltu puolueen sisällä vaalien jälkeen erimielisiä).
90-luvulta saakka yleisin käytössä ollut keino kustannustason hillintään on henkilökunnan vähentäminen. Jos saan arvata, nyt käynnistettiin keskustelu siitä, että Suomessa on liikaa hoitohenkilökuntaa (koneista ja rakentamisesta ei kukaan puhu tässä yhteydessä mitään). Tämän seurauksena päästään sulkemaan isojakin laitoksia samaan tapaan kuin aikanaan mielisairaalat suljettiin ja ihmiset ohjataan "avohoitoon" "tehostuneeseen" terveyskeskushoitoon.
Juhannuksen jälkeinen aika on mitä oivallisin ajankohta käynnistää tällainen keskustelu.

Joutilaisuuden haaste

Muutaman päivän juhannusvapaakin voi olla liikaa; kaikki eivät kestä toimettomuutta.

Leppoisaa juhannusta

Me vietämme juhannusta Helsingin kauniissa maisemissa. Hyvää juhannusta kaikille.
Jos otat, et aja.
Selvänä vesillä.

Jaikuun juhannuksen kunniaksi

Hessu on vaahdonnut jo jonkin aikaa kahvilassaan sen verran innokkaasti Jaikusta, että piti ottaa asiasta selvää.
Mobiili bloggaus on siis haasteen nimi.
Perustinpa juhannuksen kunniaksi verkkolehden mobiilin version. Siinä tiivistyshaastetta.
Osoite on: http://inmediasres.jaiku.com/

Valokuvatorstai: Jäätelökesä

Annoskoot jatkavat kasvuaan.

Tämän päivän haaste Valokuvatorstaissa on Jääteökesä.

Kulttuuriseteli harmittaa jo etukäteen

Kulttuuriministeri Stefan Wallin on asettanut työryhmän suunnittelemaan verottoman kulttuurisetelin käyttöönottoa.
Mukavaa on, jos suunnitelma toteutuu. Tarkoitan, mikäli se tuo pysyväisluonteisempia töitä ja hyvinvointia kulttuurin pätkätyöläisille.
STT-uutisen mukaan setelillä työnantaja voi verottomasti tukea työntekijöiden kulttuuriharrastuksia. Siis että jälleen eriarvoisuutta kasvattamaan? Minusta olisi kohtuullista, että valtiovalta miettisi aina sitä, miten sen päätökset vaikuttavat sijaisiin, lyhyttä pätkää tekeviin, vuokrafirmakeikkalaisiin, freelancereihin, pakkoyrittäjiin ja muuhun kasvavaan epätyypillisiä töitä tekevien joukkoon sekä siihen joukkoon, joka muutenkin on pysyvästi syrjäytetty työelämästä. Yhteiskunnan sponsoroima kulttuuri olisi ensin ulotettava niihin, joilla on vähiten varaa itsellään käydä oopperassa, konserteissa, teatterissa, mutta hyväosaisimmat käyvät niissä ilmaiseksi ja köyhimpiä kannustetaan ilmeisesti kulttuuriharrastusten pariin parhaiten sillä, että heille niitä ei kustanneta ilmaiseksi?

Nauru parantaa atopiaa

Japanilaiset järjestivät hiljattain tutkimuksen (J Psychosom Res 2007; 62:57), jossa 20 atooppista ihottumaa sairastavaa henkilöä vietiin leffaan, tarkemmin sanoen katsomaan Charlie Chaplinin elokuvaa Nykyaika.
Koehenkilöiltä kerättiin hikeä sekä ennen elokuvaa että sen jälkeen. Tutkijat mittasivat hien dermsidiinipitoisuutta. Dermsidiini sisältää aminohappoja, jotka tappavat bakteereja.
Luin tästä dermsidiinikokeesta Lääkäriseura Duodecimin Duodecim-lehdestä (11/2007). Tutkimuksen etenemistä odottaessamme voimme siis ilahduttaa atoopikkoja Duodecimin kirjoittajan ohjeen mukaan huvittavilla kertomuksilla ja sirkustempuilla.

Pandemiaan varaudutaan koko ajan

Lääkejätti GlaxoSmithKline on ilmoittanut lahjoittavansa 50 miljoonaa H5N1-pandemiarokotetta Maailman terveysjärjestölle, jotta lääkettä olisi tappavan taudin tullessa myös maailman köyhimpien maiden käyttöön 25 miljoonalle ihmiselle.
Pandemia on vakava maailmanlaaja terveysriski. Emme tiedä, koska se tulee.
Teollisuusmaat, kuten Suomi, osaavat ja voivat varautua riskiin omilla katastrofi- ja rokotusohjelmillaan, mutta maailman köyhimpien tilanne ei tule olemaan kovin lohdullinen. Meneillään on WHO-hanke, jossa pyritään säästämään miljoonia ihmishenkiä myös maailman köyhimmissä maissa pandemian tullessa. GlaxoSmithKlinen lahjoitus liittyy tähän hankkeeseen. Lääkejätti on myös luvannut kehitysmaille ylipäätään halvempia pandemiarokotteita.

Vammaisten kyykytystä Särkänniemen portilla

Kauran blogista löytyi todella surullinen juttu: Särkänniemen huvipuisto on alkanut maksimoida voittojaan vammaisten ihmisten kustannuksella.
Huvipuisto on ryhtynyt perimään avustajilta maksua, joten monen vammaisen ihmisen huvittelureissun hinta tuplaantuu. Särkänniemi myöntää enää automaattisen saattajarannekkeen sokeiden, kuurojen ja pyörätuolipotilaiden avustajille. Esimerkiksi kehitysvammaisten on pyydettävä huvipuiston asiakaspalvelupäällikkö infopisteeseen arvioimaan saattajan tarvetta!
Via Jenni-Juulia.

Edit. 19.6. klo 10.00 Kuten Kauran kommentista ilmenee, asia on korjaantunut, joten Särkänniemeä ei siis enää ole syytä boikotoida.

En saanut lupaa ahmia salmiakkiakaan

Kliinisen ravitsemuksen professori Helena Gylling ei suositellut myöskään salmiakin ahmimista niille, joita verenpaine vaivaa:

Kirsi hyvä, salmiakki ja lakritsi ovat eri aineita ja nostavat eri mekanismilla verenpainetta. Salmiakki on, kuten toteat, ammoniumkloridia, ja itse asiassa vastaukseni viipyminen johtui siitä, että hain mekanismia, jolla ammonium-ioni nostaisi verenpainetta. En löytänyt. Lieneekö salmiakkiin lisätty suola (NaCl) verenpaineen nousun syy, en osaa sanoa. Lakristin suhteen tilanne on toinen ja selvä; oikeassa lakritsissa on glykyrrytsiiniä eli glykyrritsiinihappoa, joka muistuttaa rakenteeltaan ja käytökseltään mm aldosteronia, elimistön verenpainetta ja natriumpitoisuutta säätelevää hormonia. Niinpä 100-200 g lakritsia pari kertaa viikossa nostaa varmasti verenpainetta. Tätä kutsutaan lakritsioireyhtymäksi. Verenpaine korjautuu muutamassa viikossa, kun lakritsi jätetään pois.