26.6.07

Tuleeko sosiaali- ja terveydenhuoltoon joukkoiritisanomisia


Hesari kertoo Kuopion yliopiston terveystaloustieteilijöiden tutkineen, että Suomessa on liikaa vanhustenhuollon laitospaikkoja ja että terveyskeskuslääkärit käyttävät liiaksi aikaa potilailleen. Tutkimusta on johtanut terveystaloustieteen professori Juha Kinnunen. Hesarin laajahko, mutta sekava juttu aiheesta löytyy tästä linkistä ja aiheeseen liittyvä peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) ja Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen (kok.) haastattelut täältä.

Suomen terveydenhuolto on ollut OECD-maiden halvimmasta päästä. Tämä tulos on saavutettu hoitohenkilökunnan matalilla palkoilla. Nyt viimeksi puhemies Niinistö (kok.) on todennut, että palkkoja pitää nostaa (asiasta on oltu puolueen sisällä vaalien jälkeen erimielisiä).
90-luvulta saakka yleisin käytössä ollut keino kustannustason hillintään on henkilökunnan vähentäminen. Jos saan arvata, nyt käynnistettiin keskustelu siitä, että Suomessa on liikaa hoitohenkilökuntaa (koneista ja rakentamisesta ei kukaan puhu tässä yhteydessä mitään). Tämän seurauksena päästään sulkemaan isojakin laitoksia samaan tapaan kuin aikanaan mielisairaalat suljettiin ja ihmiset ohjataan "avohoitoon" "tehostuneeseen" terveyskeskushoitoon.
Juhannuksen jälkeinen aika on mitä oivallisin ajankohta käynnistää tällainen keskustelu.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä ei voi olla totta! Kotikaupungissani vaikeasti sairaat ihmiset eivät pääse laitoshoitoon, koska paikkoja ei ole riittävästi.

Missä ne liiat paikat ja liika väki ovat? Muutan sinne, ennen kuin tulen liian vanhaksi.

KirsiMy kirjoitti...

Nyt on aika kysellä poliitikoilta, mitä on tekeillä, Obeesia.

Vanhusten määrä kasvaa, avohoito ei toimi riittävällä volyymillä ja siinä on omat ratkaisemattomat ongelmansa, joista pahin on vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus.
Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tekeillä on laitospaikkojen vähentämisoperaatio ja työelämän kurjistamisen ulottaminen julkisesti rahoitetulle hoitoalalle.
Järkevämpää olisi nyt kohdentaa terveystaloustieteen tutkimusresurssit siihen, miten selvitään, jos hoitohenkilökuntaa ei saada alalle riittävästä sen sijaan että hoitotyöstä ja jopa lääkärintyöstäkin aletaan tehdä imagoltaan epävarmoja ammatteja, joihin nuorten ei kannata hakeutua.

Anonyymi kirjoitti...

Mua on jo pitkään ihmetyttänyt tuossa vanhustenhoidossa se että miksi kaikilla hoitajilla on oltava medisiinarin koulutus. Ennen oli ihan laitosapulaisen vakanssilla porukkaa hoitamassa ja ilmeisesti inhimilliseltä kantilta hoito oli jopa parempaa kuin nykyään. Merkillistä?

Itsellä ei ole lääkäreistä viimevuosilta omakohtaista kokemusta. Menen nimittäin lekuriin vain pää kainalossa.

KirsiMy kirjoitti...

Niinpä, Halo. Suomessa vaaditaan mihin hommaan tahansa kovasti koulutusta ja kielitaitoa. Jopa maahanmuuttajilta monet kunnat vaativat suomen- ja ruotsinkielentaitoa siltä varalta, että tulee ruotsinkielisiäkin potilaita ihan kuin ei tulisi somalaiankielisiä ja farsinkielisiä, venäjänkielisiä ynnä muita. Vaatimuksissa ei aina ole oikein päätä eikä häntää. Lähihoitajan koulutuksen pitäisi riittää.
Ihan ilman koulutusta en itse innostuisi nykyisiin tehotaloihin ihmisiä palkkaamaan. Ehkä tiettyihin hommiin voisi tosiaan olla alemassa lyhyita työnantajan kustantamia sisäänajokursseja, joilta pääsisi niihin avustaviin hommiin.
Alalle pääsee myös oppisopimuksen kautta, mikä helpottaa joidenkin ihmisten tilannetta.