3.3.07

Boikottiin suolaiset leivät

Bloggaava lääkäri Pekka Nykänen kertoo, että Englannissa eräs lääkäri on kehottanut kuluttajia boikotoimaan leipää, jossa on liikaa suolaa.
Jotain tällaista reaktiota toivon Suomeenkin.
Itse olen esittänyt sinnikkäästi toiveita lähimyymälöiden leipävalikoimaan; on vaikea valita terveellisiä, jos niitä ei ole tarjolla. Täällä Suomessa on periaatteessa saatavilla vähäsuolaisiakin leipiä, mutta ihmiset eivät aina pidä silmällä esimerkiksi ruisleivän suolaisuutta. Verenpainepotilaat tarvitsevat vähäsuolaista, samoin pienet lapset, mutta myös painonpudottajat; suolahan sitoo nestettä sen lisäksi että se nostaa verenpainetta. Vähäsuolaisuuteen tottuu parissa viikossa.

5 kommenttia:

rhelinä kirjoitti...

Kun on sitten tottunut vähäsuolaisuuteen, ongelmana juuri tuo leipä. Mutta myöskin ravintolaruoka, kuinka se maistuukaan suolaiselta. Useasti herkutteluhetki ravintolaruuan parissa jää kielelle ja mielelle ainoastaan suolan makuna. Tosin, en ole kysynyt ruokaa tilatessani, saisiko myös vähäsuolaisen vaihtoehdon. Ehkäpä muistan sen seuraavalla kerralla.

muoriska kirjoitti...

Suolasta sen verran että siinä on hyvät ja huonot puolensa. Itse kuulun niinhin outoihin lintuihin joilla painoa on todella liikaa, ja nyt kun olen reilusti ylipainoinen, minulla on normaalit verenpaineet. Tästä jos tiputan painon normien keskitasolle ( about 30kg) niin palaa takaisin ongelma alhaisesta verenpaineesta.. ja se tulee jo jos tippuu 10 kg paino. Se näkyy haitallisena arjessa, ja siinäkin että voin kyllä luovuttaa verta, mutta koska sen pussin täyttyminen kestää yli 10 min ( yleensä 15-20 min) siitä saatavien tuotteiden kirjo ei ole niin laaja kuin nopeasti tulevilta.
Eli hoikempana jouduin usein turvautumaan suolaa, kun verenpaineet yhtä-äkkiä tippui alas.. Nyt on mennyt vuosia että ei ole tarttenut suolaan siten tukeutua. Ja joskus olen laskenut suolan kulutusta 5 henkisessä perhessämme, niin kilo kestää n. 1,5v.
Kaikki on niin suhteellista.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Rhelinä, itselleni kävi juuri torstaina niin, että menin Hakaniemen halliin kalakaupan kahvilaan. Ostin hapanleivän, jolla oli graavia siikaa. Kala oli niin tuhdisti suolattu, että pahalta tuntui jo siinä vaiheessa. Sääli. Samaan ongelmaan olen törmännyt lähikaupan marinoitujen irtobroilereiden kanssa: olin varautunut totuttuun suolaisuustasoon, mutta olivatkin niin tuhdisti suolattuja että jäivät kokonaan syömättä. Kun asiasta reklamoin, minulle sanottiin, että makuja on niin monenlaisia ja että ne valmistetaan ulkomailla, ei heillä – siis jossain Puolassa tai Virossa, tiedä häntä. Tästä olen oppinut, että suolaisuudeta pitää aktiivisesti ottaa selkoa.

Muoriska, ongelmasi on, kuten itsekin näyt tietävän, tosi paljon harvinaisempi kuin päinvastainen. Lähinnä kai harmia aiheuttaa pyörryttäminen, eikö? Jos tuollainen vaiva on, niin silloin varmaan voi pitää salmiakkiaskia taskussa.

Purkista otettu suola on vain pieni osa saamastamme suolasta. Pekka Nykäsen esiin nostama asia on tärkeä, sillä jos syömme runsaasti leipää, siitä saattaa tulla uskomattomassa määrin suolaa. Itse tutkin tarkasti esimerkiksi pakastekarjalanpiirakoiden suolaisuuden ennen ostamista. Syystä tai toisesta jotkut valmistajat tekevät erittäin suolaisia karjalanpiirakoita.

Oikeastaan se, mikä verenpaineen kannalta on olennaista, ei ole tarkkaan ottaen suolan, vaan natriumin määrä.

Sydänmerkki tuotteessa helpottaa valintaa. Sen myöntämisperusteisiin kuuluu matala natriumtaso.
Sydänmerkin saaneista tuotteista on netissä pdf-muotoinen luettelo. Linkki siihen löytyy osoitteesta
http://www.sydanmerkki.fi/tuotteet/fi_FI/tuotteet/

Rita kirjoitti...

Lisäksi sekin että jos haluaisi antaa linnuille, esim. sorsille, vanhaksi menneet leivät... Ei linnuille saa antaa suolaa. Enkä minäkään siitä tykkää :)

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Suola ei tosiaan taida tehdä eläimillekään hyvää.
Nyt keväällä muutenkin vesilintujen ruokkimiseen saattaa tulla mahdollisia uusia ohjeita, kun nähdään, mihin suuntaan lintuinfluenssavirus kehittyy.
Vakavia ajatuksia -blogin Jussi julkaisi jokin aika sitten kuvia työmatkaltaan. Mieleeni jäi kuva lihavasta pulusta, jonka taustalla näkyi hampurilaispaikan logo. Pulut tykkäävät ranskalaisista perunoista.