28.6.07

Valokuvatorstai: Tanssi


Tanssimusiikki nostaa mielialaa. Varmasti se myös hoitaa sydäntä. Vantaan Sydänyhdistyksen Ikälisä-orkesteri piristi Kuntoutussäätiön seminaariin saapuvia huhtikuussa Helsingissä.
Tanssilla on jopa terapeuttista merkitystä; tanssiterapiaa käytetään dementiapotilaiden hoidossa.

19 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Varmaan ihan toimivaa tanssimusiikkia ikämiesten esittämänä. Uskon myös tuohon musiikin ja dementiahoidon yhteisvaikutukseen. :)

KirsiMy kirjoitti...

Tarjuska, nämä herrat soittivat tosi upeasti.
--
Tuosta dementiahoidosta ja tanssimusiikista keskustelin keväällä psykologian dosentti Laura Hokkasen kanssa, kun tein juttua laulamisesta ja dementiasta.

Unknown kirjoitti...

Tämä tuo mieleen isäni. Hän oli erittäin taitava hanuristi. Viimeisinä vuosina rakas soitin oli jo liian raskas käsitellä.

Hansu kirjoitti...

Kyllä tanssi, musiikki ja ääni vaikuttavat suoraan mielialaan. Hiljaisuus on tappavaa. Ainakin omalla kohdallani.

KirsiMy kirjoitti...

Neulekirppu, soittaminen lienee raskasta hommaa, erityisesti tuollaisen kaitarin veteleminen.
Hansu, minä puolestani tarvitsen välillä hiljaisuutta, suorastaan kaipaan sitä. Mielestäni elämässä täytyy olla rytmiä: pelkkä hiljaisuus saattaisi minuakin painostaa, pelkkä musiikki samoin. Taustamelu on kaikkein stressaavin ääni, mitä minä tiedän.

Anonyymi kirjoitti...

Ei tanssia ilman musiikkia. Tanssi on sopivaa liikuntaa ikäihmisillekin ja soittaminen pitää sormet notkeina ja virkistää aivoja. Yleensä musiikkiin liittyy vielä sosiaalinen puolikin: hyvää ja mukavaa seuraa.

KirsiMy kirjoitti...

Luulenpa, että siinä tuli kohtalainen annos asioita, minkä tähden tanssi on terapeuttista. Lisäksi tanssi on hyvää tasapainoharjoitusta ikäihmisille.

Anonyymi kirjoitti...

Voin vain kuvitella, miten onnellisia nuo vanhat herrasmiehet ovat soittaessaan. Voimat vähenee, mutta se ilo, että vielä jotain pystyy tekemään ja siinä samalla tuomaan muillekin onnellisuutta, on jotain korvaamatonta vanhoilla päivillä.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, Tuija, päteviä muusikoita vielä päälle kahdeksankymppisinä.

Anonyymi kirjoitti...

Hiljaisuus on minullekin suorastaan elinehto. Sitä vain on yhä vaikeampi löytää tuosta vain. Taustamelu lisääntyy ainakin Helsingissä, kaupat suoltavat kaduille kaiuttimista kovaäänistä musiikkia, julkisissa kulkuvälineissä ja jopa kirjastoissa joutuu pakostikin kuuntelemaan kanssamatkustajien ja muiden asiakkaiden musiikkia ilman, että asiaan voi vaikuttaa.

Olen antanut parille liikkeelle palautetta äänimaailmasta. Erästä kirjakauppaa kiitin taustamusiikin puuttumisesta, absurdein tuloksin. Seuraavalla käynnilläni siellä soi taustamusiikki. Erästä tavarataloa taas moitin liian kovaäänisestä musiikista, joka vaikeutti keskustelua. Ei vaikutusta. Turhauttavaa, ja volyymit vain tuntuvat kasvavan.

KirsiMy kirjoitti...

Ulla, on uskomaton tunne, kun pääsee erämaassa sellaiseen paikkaan, johon ei enää kanna edes autojen moottoreiden hurina.

SusuPetal kirjoitti...

Soittamisen ilo näkyy kuvassa, soiton siivittämänä löytyy myös tanssin ilo.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, SusuPetal, ilo ja antaumus.

Ina Ruokolainen kirjoitti...

Sinulla on loogisesti aina hyvin samantyyppinen näkökulma kuviin. Kauneutta ja iloa löytyy arjesta, vanhoista ihmisistä ja lapsista.

KirsiMy kirjoitti...

InaR, kun näkökulma nykyjulkisuudessa vain yleensä on kovin kapea ja mainosten ihmiset ovat kaikki saman direktiivin mukaisia, samankokoisia, samannäköisiä ja samanikäisiä ja niillä kaikilla on rajattomasti rahaa, mutta niiden kodit eivät lainkaan täyty, vaikka ne ostaisivat kaikki uutuudet, mitä mainoksissa tarjotaan ;)

Rita A kirjoitti...

Oi kunpa saisikin tanssista nauttia elämän loppuun asti! Cha cha chaa :D

KirsiMy kirjoitti...

Niinpä, Rita. Toivotaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi!
Äitini tanssii monta kertaa viikossa.
Vanhukset joilla muisti mennyt, niin musiikki herättää muistot.

KirsiMy kirjoitti...

Niin, lisäksi musiikki ja tanssi tosiaan tuovat mielihyvää.