Aiemmin mielisairaalat rakennettiin syrjäisiin paikkoihin ja ne olivat suuressa määrin eristyslaitoksia. Hoitoa ei osattu antaa. Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa on näytteillä järeät raudat, joilla tuon ajan "seinähulluja" kahlittiin tarpeen vaatiessa.
Psykiatriaa on opetettu Helsingin yliopistossa tasan sadan vuoden ajan. Alan ensimmäisellä professorilla Cristian Sibeliuksella, joka muuten oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen veli, oli kova urakka hänen nykyaikaistaessaan suhteutumistapaa sairaisiin ihmisiin.
Nykyiset kahleet eivät ole rautaa, sanoi psykiatrian professori Jouko Lönnqvist Sata vuotta suomalaista psykiatriaa -tiedotustilaisuudessa.
Vaikka sairaita ei kahlitakaan seinään, sairas edelleen helposti eristetään näkymättömillä kahleilla: Potilaan keskeinen haaste on ollut mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma, ympäristön sairauteen liittämä kielteinen suhtautuminen, joka lähtee tiedon puutteesta sekä inhimillisestä peruspelosta, Lönnqvist kertoi. Nykyinen psykiatria näkee tehtäväkseen pitää sairaat osana yhteiskuntaa, Lönnqvist linjaa.
Tsemppiä tähän tehtävään seuraavaksi vuosisadaksi.
1 kommentti:
On helpompi mennä hammaslääkärin vo:lle kuin psykiatrin, tai hakea apteekista antibiootti kuin psyykenlääke. Hankalaa on, jos läheisten ihmisten asenteet yksilön psyykkiseen pahoinvointiin ovat ymmärtämättömät tai torjuvat, jolloin hlö jää usein yksin vaille läheisten tukiverkkoa joutuen salaamaan ongelmansa ja hoitonsa. Onhan mielen sairastuessa ihmisessä kuitenkin vielä paljon toimivia puolia, voimavaroja ja kehittymismahdollisuuksia. Nämä toivon kipinät tulisi saada syttymään, elämänriemu roihuamaan ja kateissa ollut nauru hersymään.
Lähetä kommentti