Monelle koululaiselle tarjoillaan koulussa rasvaisempaa maitoa kuin kotona.
Oman perheemme yläasteikäinen ei suostunut juomaan koulussa maitoa ennen kuin viime syksynä, kun maitotiskiin tuli rasvaton vaihtoehto.
Oma teini-ikäiseni ei tyytynyt selitykseen, jota rasvatonta maitoa vaativille oppilaille tarjoiltiin. Nuorille selitettiin, että ruoassa pitää olla rasvaa. Kukaan ei perustellut heille, miksi kouluruoassa pitäisi olla juuri kovaa rasvaa.
Perustelu löytyy valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta.
EU maksaa suomalaisittain katsoen vanhanaikaisesti koulumaidon tukea rasvaprosentin mukaan (pdf-tiedosto). Kunnan lyhyen tähtäimen talouden kannalta on siis taitavin se emäntä, joka saa lapset juomaan rasvaista täysmaitoa.
Vaikka maidosta saatava rasva ei nykyisin ole väestötasolla iso ongelma, ei ole mitään syytä totuttaa nuoria rasvaisiin maitotuotteisiin, kun kansa on jo kertaalleen oppinut rasvattomaan maitoon ja pehmeiden rasvojen käyttöön.
9 kommenttia:
Maitorasva vaikuttaisi tutkimusten perusteella olevan terveellistä. Toivottavasti omat lapseni saavat kouluikään kasvettuaan valita täysrasvaista maitoa.
Ennakoin tästä nyt varsinaista kiistaa, Jari, ellemme tee yhtä asiaa selväksi: Tämän blogin perustana ovat viralliset ravitsemussuositukset ja suurten kansansairauksien ehkäisy.
En ota missiokseni käydä kiistelemään esimerkiksi Atkinsin dieetin kannattajien kanssa, enkä muidenkaan vaihtoehtodieettien kannattajien kanssa heidän keskustelualueillaan ja sivuillaan, koska sellainen keskustelu on osoittautunut täysin hedelmättömäksi muissakin blogeissa ja keskustelualueilla eikä kummankaan osapuolen asiantuntemus riittäisi asialliseen keskusteluun.
Suosittelen Kansanterveyslaitoksen ravitsemussivuja Ne ovat erittäin hyvät.
Ravitsemusneuvottelukunnan sivut ovat toinen loistava paikka päästä käsiksi tutkittuun tietoon.
Jos tutkimustietoa kolesterolin vaikutuksista verisuonistossa kaipaa, suosittelen tutustumista esimerkiksi Wihurin tutkimuslaitoksen
verkkosivustoon.
Mitä mieltä olet Lidlin UHT iskukuumennetusta Milbona -kevytmaidosta? Siinä on 1,5 % rasvaa, se on homogenoitu, ravintoarvo 100 g:ssa/ Energiaa 197 kJ/47 kcal, proteiinia 3,4 g, hiilihydraatteja 4.9 g ja rasvaa 1,5 g. Käytän tätä maitoa joskus kahvin kanssa, jossa se on tosi hyvää, maistuu ihan kermakahville! Olisiko parempi jättää käyttämättä? Suosin muuten vähärasvaisia maitotuotteita, en osta edes juustoja. Yleensä juon vain rasvatonta maitoa n. 6 dl päivässä, mikä on suositus (kalsiumin saannin takia).
Kuule, Äiti-punatukat, en ole mikään ravitsemusasiantuntija. Pyydän Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Pirjo Koivistoa kommentoimaan kysymystäsi, mutta oma täpinäni on, että maitorasvojen ongelmat eivät tule tuollaisesta maitokahvin käytöstä, vaan sellaisista arkisista valinnoista, joissa ruokajuomana on rasvaista maitoa ja kahviin pannaan kermaa, leivälle ja ruokaankin maitorasvaa...
Sitä paitsi: moito sinänsä on hyvää ja terveellistä juotavaa ja auttaa painonhallinnassakin; ongelmana on tosiaan tämä kova rasva...
Olen Kirsin kanssa samaa mieltä, että pieni määrä maitoa, vaikka rasvaisempaakin, ei terveyden kananalta ole merkityksellinen. Avuksi pieni laskelma: jos kahviin lorauttaa kevytmaitoa parin ruokalusikallisen verran, siitä saa rasvaa 0,5 g. Mutta jos juo suositellut 6 lasillista maitoa kevytmaitona, saakin rasvaa jo 14 g. Siitä suurin osa (80%) on kovaa. Lisää kovaa rasvaa tulee muista elintarvikkeista piilorasvana. Toinen laskuesimerkki valaisee tuota rasvamäärää: rasvaa suositellaan saatavan päivittäin noin 30 E%, mikä on suomeksi sanottuna n. 70 g. Tästä määrästä enintään kolmannes saisi olla kovaa, eli n. 23 g. Joten maitolaadulla on merkitystä,kun maitoa käytetään säännöllisesti ja suht. runsaasti. Ja tämä taas sitten tosiaan on oleellista terveellisessä ruokavaliossa.
http://www.maitojaterveys.fi/
Aikuinen tarvitsee päivittäin kalsiumia 800 mg, jonka saa juomalla 7 dl maitoa tai kolmesta lasillisesta maitoa ja muutamasta juustoviipaleesta.
Pirjo Koiviston mukaan maitoa pitäisi juoda 6 lasillista ja jos yhteen lasiin menee n. 2 dl sehän tekee yhteensä jo 12 desiä. Voiko olla totta?
Lapset juovat paljon maitoa. Siksi kannattaa suosia rasvatonta maitoa, ettei maidon mukana tule turhaa, haitallista rasvaa liikaa. Ruokaa on muutenkin meillä Suomessa yllin kyllin, joten meilläkin lapset ovat vaarassa lihoa, ja sehän on tunnetusti terveysriski, joka vaikuttaa vielä vanhemmallakin iällä.
Kuule, taisi Pirjo Koivisto tarkoittaa kuutta desiä ja kirjoittaa lasillista, epäilen. Itselleni ainakin saattaisi tuollainen tapahtua. Pistän hänelle viestin, jotta vastaa, mikäli mahdollista.
Vastasin huolimattomasti,anteeksi. Suositus on tosiaan 6 dl eli kolme lasillista. Ja jos juo ne kevytmaitona, saa rasvaa 9 g. Kalsiumia kolmesta lasillisesta maitoa tulee, kuten Äiti Punatukkakin laskeskeli, n.800 mg eli lähes susosituksen verran. Ja kalsiumin imeytymiseenhän ei rasva vaikuta mitenkään. Joten tässäkin suhteessa rasvaton maito on OK. Maitolaatujen vertailijan kannattaa muistaa vielä, että luomumaidoissa ei ole lisättyä D-vitamiinia, jota tavalliseen maitoon, siis myös rasvattomaan, lisätään. Tämä vitamiinihan on tärkeää juuri tuon kalsiumin imeytymisessä. Suomalaiset saavat D-vitamiinia yleensäottaen liian vähän, joten maitojen vitaminointi on ollut esim. meidän luuston terveyden kannalta tosi tärkeä toimenpide. Rasvaisista kaloista ja margariineista tulee myös D-vitamiinia. Ja aurinkokin sitä meen iholle tuottaa, kun se nyt vaan meille paistaa. Aurinkoista pääsiäistä kaikille!
Kiitos, Pirjo. Vielä piti sinulta kysyä, että miten D-vitamiini sitten imeytyy rasvattomasta maidosta; eikö kyseessä ole rasvaliukoinen vitamiini?
Lähetä kommentti