Rasvasolujen geenien luenta ja mitokondrioiden toiminta on häiriintynyt lihavuudessa, todetaan Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa, joka on julkaistu PLoS Medicine -tiedelehdessä.
Rasvasolujen energiakoneiston toiminta heikkenee lihavuuden seurauksena, ja tämä puolestaan voi ylläpitää ja pahentaa lihavuutta, osoittaa Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tuore tutkimus.
"Identtisillä kaksosilla on samat geenit, ja he ovat lähes aina samanpainoisia. Eripainoisia identtisiä kaksosia tutkimalla voidaan kuitenkin parhaiten lähestyä geenien ja elintapojen vuoropuhelua sekä lihomiseen johtavia molekyylitason muutoksia", selittää LT, ETM Kirsi Pietiläinen (huom. myös diss. vuodelta 2004) Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitokselta.
Eripainoisia 25-vuotiaita identtisiä kaksosia on vaikea löytää. Helsingin yliopiston kaksostutkimusaineistosta löytyi 650:n vuosina 1975-1979 syntyneen identtisen kaksosparin joukosta vain 18 paria, joilla oli 25 vuoden iässä yli 10 kg painoeroa. Neljäntoista parin kehon koostumus ja aineenvaihdunta tutkittiin tarkasti ja heidän rasvakudoksestaan otettiin näyte.
Tutkijat havaitsivat, että lihavuus aiheuttaa jo varhaisessa vaiheessa muutoksia rasvakudoksen mitokondrioiden toimintaan. Mitokondriot ovat avainasemassa solun energiantuotannossa, ja häiriöt niiden toiminnassa voivat ylläpitää ja pahentaa lihavuutta. Yllättävää oli, että rasvakudoksen geeneistä voimakkaimmin oli heikentynyt tietyn valkuaisaineryhmän, haaraketjuisten aminohappojen, aineenvaihdunta. Nämä muutokset olivat lihavilla kaksosilla yhteydessä esidiabeettisiin sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin.
Lihavien kaksosten rasvakudoksessa on merkittävästi tulehdusta,joka on merkki solukon huonosta kunnosta. Myös mitokondrioissa tapahtuva aminohappojen aineenvaihdunta heikkeni.
Tutkimuksessa käytettiin uutta, mullistavaa sirumenetelmää.
Seuraavana tehtävänä on selvittää, lievittävätkö laihdutus ja liikunta näitä haitallisia muutoksia, Kansanterveyslaitoksen tutkija Jussi Naukkarinen toteaa.
Tutkimus on julkaistu PLoS Medicine -tiedelehdessä (online) 11.3.
Lähde: Helsingin yliopisto
4 kommenttia:
Mitä tiede menettäisikään ellei olisi kaksosia! Verrattomia muun muassa psykologisissa tutkimuksissa, lääketieteellisten lisäksi.
Uusi kuva sinusta. Tosi kiva :)
Rita, sanopas muuta – ja monissa maissa kaksosten syntymää pidetään huonona enteenä!
Ehkäpä yksi suomalaistutkijoiden vahvuuksista on juuri tässä.
Kuvan otti tuo perheen kuopus, josta on jo kehittynyt melko virtuoosimainen kamerankäsittelijä. Kuva otettiin Journalistiin mennyttä kolumnia varten, mutta lehti tahtoi välttämättä hatuttoman kuvan.
Koska ilmasto lämpenee kovaa kyytiä, ainakin tänä vuonna, joudun kyllä pian vaihtamaan kuvan hatuttomaan versioon. Olen mahdottoman tykästynyt Intian World Visionin aids-merkkiin, joka on punottu käsin siemenhelmistä. Merkki on määritellyt myssyvalintaani tänä talvena.
Tosi kiinnostavaa! Kiitos tästä.
Marikki, :)
Kyseessä on aivan uusi tutkimustulos.
Lähetä kommentti