Tarjuska on maallikkona sinnikkäästi pyrkinyt osoittamaan kaupungille, että hyljintälääke on hänen ja muutamien muiden potilaiden ongelman aiheuttaja – näin, koska kaupunki vaatii todisteita ennen kuin suostuu hoitamaan elinsiirtopotilaiden tulehtuneitakaan jalkoja. Tehohoitopäivät taitavat olla hieman kalliimpia kuin jalkahoito? Yhdeksän tonnin vuosituloilla ei helposti itse kustanneta monia hoitoja, joita kunta mielellään siirtää potilaiden omiksi kustannuksiksi. Tilanne on hieman toinen kuin mihin lääkärin kuukausituloilla elelevän ihmisen mielikuvitus helpostikaan riittää.
Tarjuska kertoo:
Kunta siis vähät välittää, mutta näyttää siltä, että hoidossakin on eroavaisuuksia, sillä Nurmijärvellä, Porvoossa ja Kotkassa ainakin pääsee jonoon, mutta Helsingin kaupungin terveydenhuollossa ei. Tuntuu vain niin nurmikuriselta, että influessarokotuksien ollessa kyseessä, kuulumme riskiryhmään, mutta muiden tulehdusten, kuten infektoituneiden kynsien osalta, emme yht' äkkiä enää kuulukaan. Pitäisi hankkia diabetes ennen kuin pääsee hoitoon. Itse näitä kipeitä kynsiäni on pakko sitten kaivella kynsisaksilla tai hiomalaitteella, jotta tuo kynnen kärki ei puhkoisi tervettä nahkaa ja tulehduttaisi ihoa. Menee monivuotinen jalkojenhoitajan työ vallan hukkaan, kun eihän kynsiin itse voi laitaa kuitua ja jousia, kuten niitä on ennen hoidettu. Kun ei rahat riitä, J2#¤6!?#3!!!
4 kommenttia:
Kuulin, että maksakirurgi ei pidä hoitoamme tärkeänä? Ehkä ovat paneutuneet vain maksan ja munuaisten hyvin vointiin, etteivät jaksa nähdä potilasta kokonaisvaltaisesti. Nämä jalat ovat itselleni olleet isona ongelmana monia vuosia. Eihän sillä pitäisi olla merkitystä, mikä on aiheuttaja kun vaan ongelma hoidetaan tarpeeksi ajoissa.
Tarjuska, kyllähän sinä kirurgit tiedät: ne leikkaavat ihisen ja sanovat: "Eiku baanalle. Nyt olet kunnossa." Tiedän, että esimerkiksi ohitusleikkauspotilaalla on ollut ongelmia päästä juonesta kiinni, kun hänelle on leikkauksen jälkeisessä kotiutuksessa sanottu yksinkertaisesti: "Nyt olet terve."
Taitaa vähän terveydenhuoltoa muutenkin vaivata sellainen könttäpäätösmania. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä monet ovat turtuneet, päättäjistä nyt puhumattakaan, ja he kohtelevat potilaita "maksana", "diabeteksena", "syöpänä", "masennuksena" eivätkä tosiaankaan aina korkeastakaan koulutustasostaan huolimatta ymmärrä niin yksinkertaista tosiasiaa, että jokainen potilas on yksilö ja kaikki vaivat ja haittavaikutukset, liitännäissairaudet ja lääkehaitat voivat olla yksilöllisiä.
Sinuun mitä ilmeisimmin jotkut ovat vielä lyöneet sellaisen leiman, että potilas on niin aktiivinen, että ei sillä voi olla asiaa. Se on ikävää.
Voihan sitä kirurgi sulkea silmänsä tulehtuneilta varpailta ja palata asiaan sitten, kun pitää amputoida, vai mitä?
Tiedänpä muutaman maksapotilaan, jotka ovat senkin joutuneet kokemaan. Tosin toinen kuoli verenmyrkytykseen.
Sepsis taitaa usein löytää uhreikseen juuri niitä ihmisiä, joiden vastustuskyky on muutenkin alentunut. Siitä voi selvitä hengissäkin, mutta vaatii aika ponnekasta hoitoa.
Lähetä kommentti