Sydänliiton sosiaalisihteeri Mami Nuotio kokeilee Apteekkaripäivillä, miten päänsärkylääkkeen pyytäminen automaatilta sujuu.
Apteekkaripäivillä esiteltiin apteekkiautomaattia. Sen toimintaperiaate on, että asiakas menee automaatille ja automaatti muodostaa yhteyden Kuopioon, jossa farmaseutti tai proviisori palvelee kuin olisi tiskin takana ja lääke sitten putkahtaa asiakkaalle maksusuorituksen jälkeen automaatin uumenista.
Tarkoitus on, että koneita sijoitetaan ainakin ensi vaiheessa apteekkien ja lääkekaappien yhteyteen.
Nyt sopii epäillä, että apteekkien intresseissä on, että asiointi tulee tapahtumaan entistä laajemmin omatoimisesti ja kustannustehokkaasti, kuten pankeissa, jotka jo täyttä päätä rahastavat ihmisiä siitä, että nämä itse hoitavat kaikki työt – onhan apteekkien pito erittäin tuottoisaa liiketoimintaa ja into tehdä tuottoisasta vieläkin tuottoisampaa on kai jokin luonnonlaki.
Apteekkien asiakaskunta on pääasiassa keski-ikäistä ja ikääntynyttä väkeä. Muistaakseni karkeasti ottaen kolmasosa on nuorempia, kolmasosa keski-ikäisiä ja kolmasosa vanhuksia reseptilääkepuolella.
On olemassa riski, jonka idean kehittäjät ja kannattajat tietysti ponnekkaasti torjuvat, että apteekitkin alkavat kouluttaa vanhuksia automaattien käyttäjiksi samaan tapaan kuin pankit pakottavat vanhuksia automaateille. Totta kai on mahdollista, että oikeasti panostetaan nykyistä enemmän vanhusten henkilökohtaiseen palvelemiseen, mutta luulen, että se koskee sitten joka tapauksessa vain maksukykyisintä joukkoa.
Ruudulla oleva savolaisfarmaseutti ei korvaa, kaikki kunnia kuopiolaiselle innovatiivisuudelle, sitä oman apteekin tuttua farmaseuttia, joka vaihtaa pari ylimääräistäkin sanaa ja osoittaa ystävällisyyttä asiointitilanteessa.
Ikäihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että asiat voidaan hoitaa itse niin pitkälle kuin mahdollista. Elämässä säilyy hallinnan ja turvallisuuden tunne. Muutenkin huolestuttaa, jos robottien tähden vanhusten asiat siirtyvät nykyistäkin enemmän tarpeettomasti ulkopuolisten hoitoon. Työikäisille toki palvelu voi olla hyväkin jatke aukioloaikoihin. Automaatit vain ovat kalliita ja niiden ylläpito tulee maksamaan ja paine kasvattaa niiden käyttöä ja saneerata henkilökuntaa salin puolelta tulee ennen pitkää eteen, jos sallitte ennustaa.
6 kommenttia:
Entä visiot näiden laitteiden ja yhteyksien yllättävistä katkoksista? Pankkien kohdalla on jo näyttöä. Siinä on kyse rahasta. Lääkkeiden kohdalla viat saattavat olla kohtalokkaita. Yhteiskuntamme rakenne tuntuu haurastuvan väen vanhenemisen myötä.
Liisa, sanos muuta.
Varmasti jonkun mielestä maalaan piruja seinille, mutta nuo pankkien järjestelyt ja sotkut, samoin esimerkiksi Soneran systeemien monet ongelmat ovat osoittaneet itselleni, että automaation ja itsepalvelun lisääminen kasvattaa eriarvoisuutta ja lisää epävarmuutta ja erityisesti se kohdistuu usein vähvaraisiin ja aina hyvin iäkkäisiin, jotka vielä asuvat kotona ja periaatteessa itse huolehtivat omista asioistaan.
Ehkä seuraa,ehkä ei.Lueppa tämä
Pena, kiitos kommentistasi. Ja anteeksi sekaannus (oli jäänyt vanhentunut sivuosoite kommentointilaatikkoosi ja kone muisti sen).
Ne hyvät puolet mitä laitteessa näkisin on meidän syrjäseutujen apteekkipalvelujen takaaminen siinäkin tapauksessa, että apteekkiala vapautettaisiin kilpailulle... Ne kaikki sotkut, mitä näistä automaateista seuraa onkin sitten se toinen juttu ja todella henkilökohtaisen palvelun puute.
Toisaalta on kyllä surullista, jos ihmisen ainoa henkilökohtainen kontakti on kaupanmyyjä tai apteekkari - siinä näkisin kyllä, että omaisten ja muiden lähellä olevien pitäisi kantaa vähän vastuuta.
Inkivääri, itse olen kyllä vähän epäileväinen syrjäseutujen apteekkipalveluiden suhteen: kovin pieniin ykilöihin eivät viitsi varmaan automaatteja asentaa, kun niitä pitää huoltaa (epäilylset juontuvat vain pankkiautomaattihavainnoistani). No, ehkä samoihin paikkoihin asentavat sitten kuin pankkiautomaatteja.
Inkivääri, kaikilla ei ole omaisia kovin lähellä. Joku asuu Rovaniemellä ja iäkäs äiti Porissa, toinen asuu Vehkalahdella ja tyttärensä Vaasassa. Arkipäivän asioinnilla ja nimenomaan sillä, että pääsee hoitamaan omia asioitaan, on suuri kuntouttava ja mielenterveyttä ylläpitävä vaikutus vanhusten elämässä.
Lähetä kommentti