Eilen aamupäivällä lähdin hoitamaan pari juttua. Menin bussilla radan toiselle puolelle Tapulikaupunkiin, jossa vaihdoin toiseen bussiin mennäkseni Malmille. Kolmetuntisen reissun aikana tein hätkähdyttäviä havaintoja.
Tapulikaupungissa bussipysäkin penkillä istui yli kolmekymppinen nainen, joka joi kassista siideriä. Nainen ei piitannut siitä, katsooko joku.
Malmin torilla oli yksi tavanomainen juoppoporukka. Joukossa oli yksi nainen, jonka ikää en osannut arvioida. Alkoholismin merkit olivat selvät: nainen oli laiha, iho ikääntynyt, ääni karhea ja katse pullossa. Seurueen muut jäsenet olivat miehiä. Seurue ei kiinnittänyt ympärillä oleviin mitään huomiota.
Lopulta päädyin bussipysäkille Alamalmin torille. Pysäkillä oli muitakin. Alle nelikymppinen nainen oli nostanut laukkunsa pysäkin roskiksen päälle. Siitä oli kätevä ottaa pullo esille. Nainen joi suoraan pullon suusta kirkasta viinaa. Hän ei pälyillyt ympärilleen. Jotenkin itselleni tuli tunne, että nainen tiesi, että hänen toimiaan seurataan, mutta viinaa oli pakko saada ennen määränpäätä.
Olen asunut Malmin seudulla vuosikymmeniä. En muista ennen nähneeni yksinäisen naisen juovan Malmin kadulla kassista siideriä saati sitten kossua.
14 kommenttia:
itse kirjoitin eilenillalla siitä, kuinka nämä näyt - ovat visuaalista väkivaltaa itseäni kohtaan, ympäristöä, jota en haluaisi nähdä
Eilen palasimme työmatkalta Helsingistä ja junanvaihto oli Tampereella. Koska vaihdossa oli kiire, hyppäsimme ensimmäiseen vaunuun jonka hienot sähköovet suostuivat aukeamaan ja kävelimme junan sisällä omana vaunuumme.
Yhdessä eteisessä retkotti mies kumossa, veri juoksi ohimosta. Toinen mies tarttui häneen, nosti pystyyn ja lähti raahaamaan kohti oikeaa paikkaa. Sitä ei heti löytynyt, joten jätti vertavuotavan istumaan jollekin tyhjälle penkille ja meni hakemaan tämän tavaroita.
Me kävelimme ohi, kun emme olisi osanneet auttaa. Vähän ajan päästä kuulutuksessa kysyttiin, onko junassa sairaanhoitoalan ihmisiä ja pyydettiin ottamaan yhteyttä konduktööriin.
Tuli toisaalta paha mieli - en suoraan sanoen tiedä oliko haavoittunut juovuksissa vai saanut sairauskohtauksen - mutta toisaalta hyvä. sitäkään en tiedä oliko auttaja tuttu vai vieras, mutta ainakin hän oli selvä ja avulias.
Miss Foxylle vastasinkin jo Desire-blogissa.
Sen verran tässä vielä, että minäkään en niitä tahtoisi nähdä, mutta en voi ummistaa niiltä silmiäni.
Kaisa, puutut asiaan, joka on askarruttanut itseäni. Usein sairauskohtaus iskee, kun ihminen on humalassa.
Toisaalta usein ihmiset kävelevät yksinkertaisesti ohi ajatellen, että maassa makaava ihminen on sammunut. Sammunut tai ei, ihminen tarvitsee apua.
Naantalin terveyskeskuslääkäri sai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta hiljattain huomautuksen potilaan hoidon laiminlyönnistä lähetettyään lääkärinapua tarvitsevan ihmisen putkaan. Ihminen kuoli siellä. Tämä tapautui vuonna 2004. Kuoleman aiheutti oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen mukaan alkoholimyrkytys. Oikeuslääkäri totesi miehen sydämessä myös vanhan infarktin arven ja sepelvaltimoiden ahtaumasairauden, joiden hän arveli myötävaikuttaneen kuolemaan. TEO:lle asiasta kanteli kuolleen miehen puoliso.
Lääkäri on velvollinen auttamaan juopunuttakin. Lääkärin etiikkaan kuuluu, suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimystä. Ehkä se voisi olla myös tavallisen ihmisen etiikan pohja.
Olen harkinnut ensiapukurssille menemistä, koska itselläni on sama ongelma kuin sinulla, Kaisa. En oikein osaa tehdä muuta kuin pyytää toisen puolesta apua.
Parikin ranskalaista tuittavaani jotka ovat kayneet Suomessa ovat ihmeissaan siita miten paljon nuoria juopuneita on kaduilla. Rakakannissa ilmeisesti. Seka tyttoja etta poikia. Ovatko asiat tosiaankin menneet niin paljon pahemmiksi sen jalkeen kun muutin Suomesta pois? (70-luvulla)
Kirsi, olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota. Viimeksi tänään töistä tullessani oli yhdellä bussipysäkillä kuvaamasi tilanne. Nainen, pari meistä ja kädestä käteen kiertävä avonainen pullo.
70-lukuhan oli sitä vapaan keskioluen aikaa. (Silloin tosin vasta vitsailtiin, että "keskiolut R-kioskeille". Vitsistä tuli täyttä totta sen jälkeen, kun saarnaaja Niilo Yli-Vainio kävi vastustamaan ajatusta. Yli-Vainio oli luultavasti oikealla asialla, mutta hänen olisi pitänyt pitää mölyt mahassaan. Vapaa alkoholipolitiikka koituu edelleenkin Suomessa kansanterveyden tuhoksi. En kaipaa moralismia, mutta vastuullisuutta.
Minusta asiat ovat menneet tolaltaan Viron EU-jäsenyyden pelossa säädetyn viinan veroalen seurauksena. Vahva viina on nyt halpaa. Takavuosina Malmilla saattoi seurata kuinka joku juopporemmin jäsen nauttii keskioluensa torilla. Nyt Malmin torilla näkee useammin, että joku juo kirkasta viinaa pullon suusta.
Nuorten alkoholinkäyttö sen sijaan on nähdäkseni tullut hiipimällä. Luulen, että kodeissa vain on niin paljon alkoholia joka paikassa, ettei alkoholin saaminen ole nuorille mikään temppu. Jotkut myös välittävät alaikäisille olutta.
Toisaalta nuorten parissa streittarit, absolutismi ja kontrollifriikkiys ovat ihan mahdollisia valintoja.
Monet nuoret ovat paljon kunnollisempia kuin heidän vanhempansa, mutta toisaalta: nuorten vanhemmat ovat, tai heidän on pakko olla, usein hyvin työorientoituneita. Jos nuoresta ei huolehdita ja jos häntä ei ohjata, hän saattaa joutua väärille teille. Tässä ei sitten ole eroa rikkailla ja köyhillä. Nuorten pahoinvointi ei ole tuloluokkasidonnaista.
Neulekirppu, kirjoitin tuota epistolaa Hpylle niin antaumuksellisesti, että ehdit kommentoida siinä välissä.
Oletko sinä havainnut, että naisten julkisessa juopottelussa olisi tapahtunut muutosta?
En ole tuota oikein ajatellut, joten minulla ei ole muuta vertailukohtaa kuin omat mielikuvani.
Kai katukuvaan on aina kuulunut sellaisia pultsariporukoita, joissa on mukana myös naisia. Ainakin sellaisissa puvuntakki-pultsariporukoissa naisia on ollut. Ehkä ero on siinä, että naisia on nykyään myös niissä ihan rappioporukoissa? En osaa sanoa.
Monet niistä juoppoporukoiden naisista samoin kuin yksin juopottelevista ovat jonkun äitejä.
Tai isejä tai tulevia äitejä. Meille sattui juuri tämä http://kuvauksia.blogspot.com/2006/10/sieni-vai.html
Surullista on, jos tuo bilevaihe jää päälle. Se mikä ainakin poikkeaa entisestä kuviosta selkeästi, on se, että nykyään ollaan pullon kanssa joka päivä.
Monesti ihmiset sitten luulevat, että joku, jolla on sairaskohtaus, onkin humalassa. Eräs tuttavani, jolla on Menierin tauti pyysi Helsingissä auttamaan itseään taksiin. Hänelle vastattiin: Ei ole rahaa.
Eihän hän rahaa pyytänyt. Eikä häneltä sitä puuttunut, eläkkellä olevalta, entiseltä Yleisradion johtajalta. Vaan, että joku taluttaisi hänet taksin luo, koska tautinsa takia hän ei pysynyt pystyssä ja pitikin kiinni eräästä pylväästä. Lopulta jotkut pojat olivat olleet niin fiksuja, että taluttivat hänet taksiin.
Minua hirvittää myös se ajatus, että italialaiselle miehelleni sattuisi hypoglykemia-kohtaus hänen ollessaan Helsingissä yksin liikkeellä. Mikä onneksi tapahtuu harvoin, kun minulla sattuu olemaan jokin kokous.
Sokeritautista asiaa tuntemattomat kun monesti luulevat humalaiseksi ja käyttäytyvät sen mukaan.
Näin sattui lehtijutun mukaan eräälle nuorelle tytöllekin ratikka- tai bussipysäkillä.
Onneksi sitten paikalle sattui joku, joka ymmärsi mistä oli kysymys.
Sorry, että poikkesin hieman aiheesta, mutta kyllähän tämäkin siihen jotenkin liittyy.
Siihen liittyy myös se, että nämä juopuneet viedään putkaan, vaikka he voisivat tarvita lääkärin apua. Minulle läheinen henkilö koki parikymmentä vuotta sitten sellaisen putkakuoleman.
Taustajoukot huomauttivat minulle tuosta nuorten alkoholinkäytön lisääntymisestä. On kuulemma niin, että nuoruudessa alkanut alkoholiongelma ennustaa alkoholismia aikuisiällä. Olen ihmetellyt omassa lähiössämme sitä sankkaan nuorten joukkoa, joka kaljoittelee viikonloppuisin kauppojen parkkipaikoilla. Minulle se kertoo ainakin siitä, että mäyräkoirat ovat liian halpoja.
Paperivuorineuvos, ihmset tosiaan ovat erittäin ynseitä juopuneita kohtaan. Siitä seuraa kamalia: juopuneet ja myös ne, jotka vaikuttavat juopuneilta, kuten vaikkapa diabeetikot tietyissä tilanteissa tai sydänpotilaat, saattavat jäädä heitteille aivan kuten kerroit. Usein apua eivät tarjoakaan siistit ja hyvinhoidetut, vaan ne, jotka ovat itsekin kokeneet kovia.
Ystävällisyyttä ja välittämistä pitäisi kasvattaa lähes joka lähtöön.
1) Meillä Malmilla tuo näky ei ole erikoinen - surullista mutta totta!
2) Syynä kirkkaiden viinojen veroale, alentaisivat mieluummin mietoja viinejä!
3) Ei se näky mitään, mutta kun tietää mitä he kokevat ja ovat kokeneet!
4) Itse olen soittanut ambun ainakin 4 kertaa hlölle, joka on maannut maassa ja jota muut ovat pitäneet juopuneena. Ainakin 2 kertaa kyseessä on ollut vakava sairaskohtaus, 1 kerran hypo ja 1 selvittämätön tapaus... Ihmiset eivät enää jaksa välittää.
Polgara, kiitos kommentistasi.
Luulen, ettei niitä mietojakaan pidä alentaa. Nekin ovat vaaraksi, jos niitä paljon nauttii. Jopa viinimaassa Ranskassa maksakirroosi on ongelma, vaikka eivät Koskenkorvaa ja Suomi-viinaa nautikaan.
Alkoholiimyrkytykseenikin voi kuolla, joten ei sammunuttakaan saisi muitta mutkitta passittaa putkaan.
Lähetä kommentti