Kelan juuri ilmestyneessä vuoden 2005 vuosikertomuksessa pääjohtaja Jorma Huuhtanen myhäilee: vuoden 2005 World Values Survey -tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat neljänneksi eniten Kelaan. Poliisi, puolustusvoimat ja tuomioistuimet menevät Kelan edelle. Eniten laitokseen luottavat eläkeikäiset ja vähiten 35–49-vuotiaat.
77 prosenttia suomalaisista luotti kyselyn mukaan erittäin paljon tai melko paljon sosiaaliturvajärjestelmäämme. Pääjohtaja Huuhtanen huomauttaa, että luottamus on parantunut vuodesta 2000 kuudella prosenttiyksiköllä.
Vuosikertomuksen kirjoittajat ovat yleensä juhlatuulella ja katselevat asioita positiivisesti. Asiaa voisi tarkastella toisinkin: noin neljännes suomalaisista ei siis ilmeisestikään ole tyytyväisiä sosiaaliturvajärjestelmäämme. Lieneekö samaa joukkoa, joka järjestelmän palveluita kipeimmin tarvitsisi.
6 kommenttia:
Keitäköhän tähän Kelan kyselyyn on haastateltu?! Omassa tuttavapiirissä (itseni mukaan lukien)on kyllä enemmän kuin neljännes, jotka eivät luota koko laitokseen pätkääkään... Joka asiassa saa lähetellä erilaisia täydentäviä lappuja useaan kertaan, ja ratkaisut tuntuvat aina kuitenkin täysin mielivaltaisesti tehdyiltä.
En tiedä, keitä on haastateltu, mutta yritetään kysyä Kelan viestinnältä, jos he tietävät ja ehtivät vastaamaan. Palataan asiaan.
Kela ei ole tehnyt kyselyä vaan se on kansainvälinen arvostettu tutkimus. Netistä löytyy tietoa World Values Surveysta (WVS). Uusimmasta kyselystä ei vielä ole netissä tietoja, mutta vuoden 2000 kyselystä on.
Suomen aineistot on kerännyt Suomen Gallup: haastateltuja vuonna 2000 oli 1038 henkilöä.
Aineistotietoja: http://www.fsd.uta.fi/aineistot
Tässä lyhennetty kopio nettitiedoista:
"European Values Systems Study Group (EVSSG) keräsi ensimmäisen EVS-aineiston useasta Länsi-Euroopan maasta vuonna 1981. World Values Survey -sarja syntyi, kun tutkimus toistettiin 14 muussa maassa. WVS-aineistoja on kerätty neljässä aallossa: 1981 - 1984, 1990 - 1993, 1995 - 1997 ja 1999-2001. Viides aalto toteutetaan 2005 - 2006.
Kyselyissä on kartoitettu eri maiden kansalaisten toimintaa sekä yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita suurelta osin yhtenevin, strukturoiduin kyselyin. Aineistot muistuttavat rakenteeltaan Eurobarometrejä ja ISSP-ohjelman aineistoja.
EVS-aineistojen keruusta vastaa nykyisin European Values Study -ryhmä. WVS-aineistojen suunnittelua sekä näiden kahden hankkeen aineistojen yhdistämistä ja arkistointiin liittyvää dokumentointia on koordinoinut professori Ronald Inglehart tukijoukkoineen.
Suomi on kuulunut WVS-maihin alusta alkaen Suomen Gallupin (TNS Gallup) keräämin aineistoin. Kotimaiset aineistot on kerätty ulkomaisten vertailuaineistojen tapaan yleensä käyntikyselyinä."
Ystävällisin terveisin
Hilkka Nakari
Tiedottaja Kelasta
hilkka.nakari@kela.fi
Kiitos Kelan tiedotukselle.
Emme siis vieläkään tiedä, millaisia ihmisiä nuo haastatellut olivat, moniko heistä oli työtön tai pätkätyöläinen, monellako oli pieniä lapsia, moniko oli kuntoutuksen tarpeessa.
Oma täpinäni on, että Kelaan ovat tyytyväisimpiä ne, jotka eivät kovin paljon käytä laitoksen palveluja. Toinen tyytyväinen ryhmä varmaan ovat ne, joilla on säännölliset tulot ja jotka nauttivat jotain säännöllistä etuutta.
Tyytymättömimpiä luullakseni ovat ne, joilla on vähän käytettävissä olevia varoja ja joille jokainen ylimääräinen kymppi merkitsee paperisotaa Kelan kanssa. Esimerkiksi asumistukien ja pätkätyön tai freetyön sovittaminen keskenään vaatii jo viitseliäisyyttä. Joku, joka tällaista on yrittänyt, voi olla tyytymätönkin Kelaan.
Ehkäpä siis tyytymättömyyttä voisi löytyä pätkätyöläisten joukosta.
Arvelen, että tyytymättömiä saattaa myös löytyä opiskelijoista, jotka yrittävät tasapainoilla Kelan, riittävän toimeentulon ja takaisin maksettavien opintoetuuksien välillä.
Oma arvaukseni on, että tyytymättömimpiä ovat ne kansalaiset, jotka kipeimmin tarvitsisivat tulonsiirtoja.
Olisin otettu, jos tämä keskustelu jatkuisi.
Kelan callup ei näköjään ole kysellyt ainakaan minun mielipiteitäni. Itselläni on n. 15 vuoden kokenus Kelan asiakkuudesta vaikean sairauden johdosta tarvitsemieni palvelujen käyttäjänä. Monesti olen saanut valittaa ja Kelan päätös on kumottu, sillä Kela on halunnut minun olevan ns. ennakkotapaus heille. En aina halua olla joku ennakkotapaus, kun vakava sairaus on ollut lisätaakkana pienituloisessa perheessä. Nyt vielä havaitsin sen, että Kela on muuuttanut palvelunumeroitaan palvelukohtaisiksi. Ketä tämä palvelee, kun asiakaspalvelija ei osaa sanoa ja täytyy tarkistaa esim. kuntoutusasiantuntijalta, joka antaa väärää tietoa. Toisin sanoen itse pitää olla tietoinen itseään koskevista etuisuuksista. Miksi sitten puhelinnumerot ovat asiakohtaisis, kun langan päässä ei ole kuitenkaan asiantuntijaa? Olen enemmän tyytymätön Kelan palveluihin kuin tyytyväinen. Ainoa, jolta olen saanut asianmukaista palvelua, on kuntoutussihteeri, jolle ennen minulla oli suora puhelinyhteys kuntoutusasioissani. Hän osasi hoitaa hommansa.
Ei siis ihan niin suurta itsetyytyväisyyden aihetta kuin mitä vuosikertomus osoitti.
Oma teoriani edelleen on. että tyytyväisimpiä ovat ne, jotka vähiten Kelaa tarvitsevat.
Lähetä kommentti