Kannattaa välillä tutkia lääkekaapin sisältö. Vanhentuneita lääkkeitä ei saa käyttää.
Itse unohdan usein katsoa niitä purkkeja, joita on ostettu lääkekaappiin vain siinä toivossa, että koskaan ei niitä tarvitsisi käyttää. Erityisesti tällaisia ovat joditabletit. Aina kun jossain päin maailmaa tulee ydinvoimalaonnettomuus, muistan katsoa, ovatko joditabletit käyttökelpoisia.
Siis: vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet voi palauttaa apteekkiin. Yliopiston apteekin lajitteluohje on seuraavanlainen: Irtonaiset tabletit pannaan yhteen pussiin, läpipainopakkaukset yhteen, jodia sisältävät lääkkeet yhteen, voidemaiset ja nestemäiset lääkkeet alkuperäispakkauksissaan. Elohopeakuumemittarit voi niin ikään palauttaa apteekkiin.
6 kommenttia:
Tosin niitä joditabletteja ei saa pistää yksiin niiden muiden lääkkeiden kanssa, vaan ne on laitettava erikseen. :)
Jodi vaatii kuulemma Ekokemillä erilaisen käsittelyn kuin muut lääkkeet, koska se värjää voimakkaasti savua, jos se poltetaan muun läkejätteen kanssa.
Itse olen yleensä palauttanut lääkkeet niiden omissa purkeissa eivätkä apteekin ihmiset ole siitä marisseet. Itse asiassa moni apteekki pyytää palauttamaan epäselvyyksien välttämiseksi lääkkeitä niiden omissa pakkauksissa.
Vakava (kallis) ongelma ovat asiakkaalle sopimattomiksi osoittauneet lääkkeet. Kallis pakkaus on avattu, muutama pilleri otettu ja todettu, ettei sovi. Kyse ei ole lääkkeiden vanhentumisesta. Itse olen pari kertaa vienyt tällaisessa tapauksessa lääkkeen lääkärille, joka on sen kirjoittanut. En tiedä, mitä sitten tekevät niille. Kokeilevatko mahdollisesti seuraavalle? Onko tietoa?
Tietoa ei ole siitä, mitä lääkärit mahdollisesti näillä lääkkeillä tekevät, mutta epäilen, että harvoin joutuvat hyötykäyttöön. Kysyn vielä asiaa, palataan siihen.
Apteekeilla on määräys hävittää myös avaamattomat lääkepakkaukset, jotka ovat olleet asiakkaalla. Tiedän, että joissain apteekeissa henkilökunta saattaa saada tällaisia avaamattomia palautettuja pakkauksia omaan käyttöönsä.
Ongelma on itsellenikin tuttu, vaikka onneksi joudun harvoin käyttämään lääkkeitä. Tässä taannoin sain lääkäriltä Panacodia selkäkipuun. Yhden pillerin söin, sain sappikohtauksen ja totesin kylmästi, ettei ole minun lääkkeeni. Siellä se laatikko nyt sitten kaapissa odottaa vanhenemistaan. Tuskin kohdalle sattuu, että jollekin muulle perheenjäsenelle määrättäisiin samaa lääkettä.
Tosin itse olen kierrättänyt potilastovereille sellaisia hyljinnän estolääkkeitä, jotka eivät ole jostain syystä enää itselläni käytössä. Nehän ovat hurjan kalliita lääkkeitä ja tuntuu turhalta heittää pois, jos itse ei enää niitä tarvitse. Samoin olen joitakin avaamattomia muitakin lääkepakkauksia antanut niitä tarvitseville tai joskus vienyt jopa osastolle sairaalaan.
Minä puolestani en ole saanut ainakaan vielä mitään vastausta Lääkelaitokselta, joten en voi edes kertoa, millaisia ohjeita lääkärit ovat saaneet.
Tottahan se on, että pois heittäminen on haaskausta... toisessa kupissa on sitten se lääketurvallisuus.
Lähetä kommentti