Tämän viikon aiheena on Uni. "Saatte ihan itse päättää haluatteko mieluummin kuvata lempeitä päiväunia vai pahimpia painajaisia", sanotaan toimeksiannossa.
Omat ajatukseni menivät unentarpeeseen. Lepo on mielenterveyden perusta.
Masennus ilmenee usein lisääntyneenä unentarpeena ja unihäiriöinä.
Krooninen kipu pitää monia ihmisiä hereillä yösydännä.
Ympärivuorokautinen viihdetarjonta houkuttaa ihmisiä lyhentämään yöuntaan.
Hyvä tietää.
22 kommenttia:
Hyvä idea kuvata unta negaation eli siis univajeen kautta. Itsekin ajattelin sitä näkökulmaa, koska melkein joka yö katselen nukkuvaa maailmaa ympärilläni - valvoen.
Öinen kaupunkikuva sopii tekstiin loistavasti. Ja on hyvä kuva.
Liisan kanssa samaa mieltä. Lasten unenpuute vaikuttaa oppimiseen. Samoin aikuistenkin. Muisti heikkenee, jos ei nuku riittävästi.
Kaupunki ei koskaan nuku, mutta toivottavasti ihminen pystyy nukkumaan.
Pelkästään öisen kaupungin (tai luonnon) näkeminen kehottaa minua toisinaan valvomaan. Kaunis kuva :)
Kaupunki näyttää tosiaankin aivan nukahtaneelta ja minä valvon. Se on tämä ikä kai....mummo, mikä mummo. No, sitten jatkan uniani aamulla. Tosin joskus on väkistenkin sitten herättävä. En kyllä osaisi nukuakaan ilta-aikaan vielä.
Tosin kummastelin veljen poikaani, joka nukahti niin sikeästi sohvalle. Mitkään ympärillä olevat melut eikä tädin nipistelyt olisi poikaa herättäneet...tokkopa tiesi tädin käyneen edes moikkaamassa.
Kaikki eivät valitettavasti pysty nukkumaan aina. Jokin valvottaa ja toiset saavat nukkua. Unea tarvitsemme kuitenkin, muuten ei jaksa.
Autio katu,
valvovat talot.
En tiedä, että onko se tuo ympärivuorokautinen viihdetarjonta vai tarve päästä toteuttamaan itseään vapaa-ajan harrastusten muodossa, mutta jotenkin nukkumaanmeno helposti lipsahtaa yli ilta yhdentoista ja sen seurauksena voi heittää hyvästit ajatukselle siitä, että aamulla tekisi taiji treenit tms. liikuntaa ennenkuin pitää lähteä töihin.
Nyt kesällä voi onneksi pyöräillä töihin ja sitä kautta onnistuu heräämään siten, että töissä on virkeä olo.
Juu, miksihän telkkarista ei koskaan perjantai- tai lauantai-iltana tule mitään mukavaa katsottavaa. Sunnuntaina kyllä tulee ja myöhään. Aamulla on sitten ankeata nousta töihin ja kouluun! Se off-nappi on jostain syystä vaikea löytää, aika useinkin. Ja kuulemma se valvominen ja unenpuute tahtoo kerryttää keskivartaloa...
Unen puute tosiaankin uusimpien tutkimusten mukaan on yksi syy lihomiseen. Aikaisemmin oli vallalla päinvastainen käsitys.
Myös pätkittäinen yöuni on stressaavaa.
Hyvä näkökulma aiheeseen. Uni on tärkeä asia.
Hyvä idea, sanoo yksi unenpuutteesta kärsivä.
Hyvä kuva ja aiheeseesi lähestymisen kannalta aivan oiva.
Nyky-yhteiskunnassa on aina joku, joka joutuu työn takiakin valvomaan. Ollaan niin tehokkaita. Vielä ihmisten hoidossa sen ymmärtää, mutta onko ihan pakko joka tehdasta ja tuotantolaitosta pitää yllä yöt läpeensä?
Väitän, että kolmivuorotyö on ihmisen vitsaus, seuraava on sähkövalo. Ihan totta! Sen myötä ihminen näkee tehdä niitä vapaa-ajan harrastuksia yöllä kun päivän tehokkuudessa ei kerkeä, niinpä siitä mikä olisi tarkoitettu piristykseksi onkin tullut rasite.
Niin tuttu paikka ja miten tuossa näyttää kuin patsaskin torkkuisi? Unenpuutetta tuossa metelissä hänelläkin?
Kivasti kerätty erilaista unentarvetta ja tilaa. Kiinnostuneena luin.
Olin juuri mielessäni huudahtanut että onpa unia monenlaisia, kun selitin muualla sitä ilmiötä että ihminen jolta on kuollut läheinen, näkee vainajan unessaan kuin tämä olisi elävä. (Äh, selitän vähän köpelösti, mutta joka tietää mistä puhun ymmärtää kyllä.)
Kiitos kaikista palautteista teille jokaiselle. Tällä kertaa maltoin antaa ihmisten kommentoida huutelematt väliin mitään.
Liisa, näkökulma uneen on minulle ehkä tyypillinenkin, sillä usein kuulen, kuinka tutkijat huokailevat ihmisten univajetta ja pohtivat unihäiriöiden hoitoa, uniapneaa, kivun vaikutusta uneen...
Neulekirppu, on vain muutama Napoleon, jotka oikeasti pärjäävät vähällä unella. Moni yrittää treenata ja se tosiaan näkyy suorituksessa.
SusuPetal, kaupunki ei tosiaankaan nuku, ei sinne päinkään, vaikka se näennäisesti vaikuttaa hiljaiseltakin, kuten tässä pikkutunneilla otetussa kuvassa.
Elegia, itse haukottelen jo vaarallisesti noihin aikoihin... Kiitos palautteestasi.
Tarjuska, sitä iän myötä taitaa monellakin laatu korvautua määrällä.
Hansu, ah niin totta.
Paju, harvoin Stadin sydämessä näin hiljaista olen nähnytkään.
Juha, itse olen joskus epäillyt, että kyseessä on silkka elämänhalu. Jotenkin uni on hetkellistä luovuttamista.
Anonyymi, telkkarikanavien ohjelmatarjonnassa ei oteta tietenkään mitään vastuuta siitä, että keskiyöllä lähetetään jotain suosikkisarjaa ja opetetaan nuoria valvomaan. Minusta se on vastuutonta.
Obeesia, niin. Mutta yksinkertaisia ne asiat eivät taida olla.
Anne, kiitti ja samaa mieltä olen unen tärkeydestä.
Merja, hyviä unia sinulle siis.
Nelmi, aivan turha toivo. Jos markkinamiehet saavat päättää, kaupat ovat auki yötäpäivää ja työläisille maksetaan pientä palkkaa niin että saavat tehdä 16 tunnin sessioita saadakseen laskunsa maksetuiksi.
Savisuti, arvoisa kansalliskirjailijamme tosiaan siinä torkkuu masennuksen vallassa,
Rita, kiva, että luit. Jutut sisältävät hyödyllistä tietoa jokaiselle.
Pitää mennä nukkumaan Huomenna on aikainen herätys.
Tämä unijuttusi laittaa ajattelemaan ja nämä linkit antavat faktatietoa.
Pitää kai postata myös aiheesta, miten saa unen päästä kiinni, Tanssiva Harmaa Pantteri.
Tässä kuvassa kaupunki tuntuu nukkuvan, rauhallisesti juhalavalaisussa.
Siltä minustakin tuntui, siksi otin kuvan joskus viime talvena.
Hieno näkökulma ja kaunis toteutus kuvassa. Entisenä hoitoalan kolmivuorotyöläisenä tunnistan tuon valheellisen hiljaisuuden joka kaupunkikuvasta välittyy.
Monet ovat jo yllä kirjoittaneet ajatuksista joita tämä minussakin herätti. Itse olen kärsinyt elämässäni niin unenpuutteesta kuin liiallisen nukkumisen aihuttamasta pöhnäisyydestä. Uni on kyllä tärkein voimavaramme muuttuvassa maailmassa.
Salka, kiitos kommentistasi. Hiljaisuus juuri tuossa on siinäkin mielessä näennäistä, että tunnetusti paikka vilisee rottia.
Lähetä kommentti