Sepelvaltimo-ohituksia on osattu tehdä Suomessa 1970-luvun alusta lähtien. – Vaan kun ei tehty. Vuosittain tehtiin noin 200 ohitusleikkausta, kunnes 80-luvun puolivälissä Sydänliitossa keskeiset vaikuttajat alkoivat toden teolla miettiä, mitä tilanteen korjaamiseksi voidaan tehdä. Nykyisin terveysmenojen kasvusta ruikuttavat poliitikot voisivat lukea äimistellen kuinka ohitusleikkausten määrää nostettiin muutamassa vuodessa yli kymmenkertaiseksi.
Toiminnasta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia käänteitä. Sydänliiton tuolloinen asiantuntijalääkäri Taito Pekkarinen kertoo Sydämen verkkolehden uusimmassa numerossa avoimesti 80-luvun lopun väännöstä.
2 kommenttia:
Isäni odotti ohitusleikkaukseen pääsyä mutta menehtyi 1978. Viimeinen sydänkohtaus tuli työmatkalla ja niin vapautui paikka seuraavalle odottajalla. Onneksi leikkauksia nykyisin tehdään tarvittaessa. Niin, tai tehdään jos on hoitajia..
Savisuti, Ne olivat kovia aikoja infarktipotilaille. Ja hoito olisi ollut olemassa.
Ihmiselämän hinta on joskus halpa. Pätkä moottoritietä ja monta ihmistä olisi pelastettu.
Lähetä kommentti