Totta, otsikoinnistaan huolimatta... Keskustelu kuitenkin velloo koko aihealueella on on erittäin kiintoisaa. Itseäni ihmetyttävät esimerkiksi moninaiset kielitaitovaatimukset hommissa, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Erityisesti maahanmuuttajien työllistyminen tiettyihin hoitoalan ammatteihin on ollut mielessäni. Jotkut kunnat ovat pitäneet tiukasti kiinni tuosta Soininvaarankin mainitsemasta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta. Mielestäni sellainen vaatimus on kohtuuton ja hölmö. Ei kaikkien kaksikielisissäkään kunnissa tarvitse osata molempia kotimaisia oikeasti. Itselläni on kokemuksia potilaana Vaasasta, jossa monen hoitoalalla työskentelevän suomen kielen taito on heikko, siellä kun jotkut työhönottajat taitavat painottaa ruotsin osaamista. Luulenpa, että monessa paikassa tärkeämpää olisi osata jomman kumman kotimaisen lisäksi venäjää, somalia, arabiaa... Erityisen suureen tarpeeseen nämä kielitaidot tulevat, kun maahanmuuttajat alkavat tulla dementiavaiheeseen. Dementia vie mennessään opitut kielet. Jos hoitajat eivät osaa vanhuksen äidinkieltä, vanhus jää kovin eristyksiin...
Ei ole kyse vain ylikouluttamisesta, vaan myös putkikouluttamisesta. Kun olet opiskellut tiettyä alaa, voit hakea tietyn alan töitä. Vaikka esim. humanisti käytännössä osaisi toimistotöitä, hän ei voi niitä hakea, kun työnantaja vaatii kaupallista koulutusta. Olisi työnantajilta avarakatseisuutta olla määrittelemättä niin kauhean tarkoin sitä koulutusta, jota edellytetään, ja katsoa tarkemmin hakijoiden työkokemusta. (Puhuu omasta kokemuksestaan.)
Kaisa ja Juhana, tuo näkökohta on jäänytkin aika vähälle keskustelussa. Aikaisemmin oltiin todella paljon joustavampia koulutuksen suhteen. Esimerkiksi maisterin paperit olivat aika yleispätevät moneen ammattiin ja käytännön taidot opittiin työssä. Nykytyönantajat odottavat, että jokin muu taho täsmäkouluttaa heille ammattitaitoisen työvoiman ja sitten kun kvartaalin tulos siltä näyttää, on helppo sulkea tehdas ja siirtää tuotanto Vinkuintiaan; työvoimaan ei ole juuri tarvinnut panostaa.
Tähän kai tähdätään, kun AKK ja yliopistoja yritetään yhdistellä ja samanarvoistaa tutkintoja. AKK:sta valmistuvat haluaisivat olla maistereita. Miettivät kai, että korkeakoulukuin korkeakoulu... Unohdetaan, että yliopisto tähtää tieteentekemiseen ja AKK on nimenomaan ammattisuuntautunut. En tiedä onko tämä hyvä vai huono suuntaus.
Anonyymi, ammattikorkeakouluista tosiaan odotettiin hyvin koulutettuja ihmisiä käytännön työelämän tarpeisiin. Saattaa olla, että osa amk-tutkinnon suorittajista rakentaa kuitenkin nyt syystä tai toisesta itselleen aivan erilaista identiteettiä kuin mitä käytännön työelämä tarvitsee. Jos tosiaan näin on, opiskelijat eivät valmistuessaan vakiinnu työpaikkaan; efektiä vielä tehostaa epätyypillisten työsuhteiden yleisyys. Amk-koulutetut saattavat tähyillä uusille koulutusurille ja seurauksena on työvoimapula alalla, vaikka koulutusmäärät olisivat periaatteessa riittäviä.
7 kommenttia:
Soininvaaran kommenteista voi päätellä, että hän ei niinkään kritisoi ylikoulutusta, vaan ylivaatimuksia. Kuten hän itse sanoo:
"...on syrjivää vaatia teoreettisia ja yleissivistäviä opintoja työhön pääsyn esteeksi aloille, joilla työtä kyllä pystyy tekemään ilmankin..."
Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä.
Totta, otsikoinnistaan huolimatta... Keskustelu kuitenkin velloo koko aihealueella on on erittäin kiintoisaa.
Itseäni ihmetyttävät esimerkiksi moninaiset kielitaitovaatimukset hommissa, joissa pärjäisi vähemmälläkin. Erityisesti maahanmuuttajien työllistyminen tiettyihin hoitoalan ammatteihin on ollut mielessäni. Jotkut kunnat ovat pitäneet tiukasti kiinni tuosta Soininvaarankin mainitsemasta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta. Mielestäni sellainen vaatimus on kohtuuton ja hölmö. Ei kaikkien kaksikielisissäkään kunnissa tarvitse osata molempia kotimaisia oikeasti. Itselläni on kokemuksia potilaana Vaasasta, jossa monen hoitoalalla työskentelevän suomen kielen taito on heikko, siellä kun jotkut työhönottajat taitavat painottaa ruotsin osaamista. Luulenpa, että monessa paikassa tärkeämpää olisi osata jomman kumman kotimaisen lisäksi venäjää, somalia, arabiaa... Erityisen suureen tarpeeseen nämä kielitaidot tulevat, kun maahanmuuttajat alkavat tulla dementiavaiheeseen. Dementia vie mennessään opitut kielet. Jos hoitajat eivät osaa vanhuksen äidinkieltä, vanhus jää kovin eristyksiin...
Ei ole kyse vain ylikouluttamisesta, vaan myös putkikouluttamisesta. Kun olet opiskellut tiettyä alaa, voit hakea tietyn alan töitä. Vaikka esim. humanisti käytännössä osaisi toimistotöitä, hän ei voi niitä hakea, kun työnantaja vaatii kaupallista koulutusta. Olisi työnantajilta avarakatseisuutta olla määrittelemättä niin kauhean tarkoin sitä koulutusta, jota edellytetään, ja katsoa tarkemmin hakijoiden työkokemusta. (Puhuu omasta kokemuksestaan.)
Totta. Tavallaan putkikoulutus ja tiukat pohjakoulutusvaatimukset ylläpitävät eräänlaista modernia ammattikuntalaitosta.
Kaisa ja Juhana, tuo näkökohta on jäänytkin aika vähälle keskustelussa.
Aikaisemmin oltiin todella paljon joustavampia koulutuksen suhteen. Esimerkiksi maisterin paperit olivat aika yleispätevät moneen ammattiin ja käytännön taidot opittiin työssä.
Nykytyönantajat odottavat, että jokin muu taho täsmäkouluttaa heille ammattitaitoisen työvoiman ja sitten kun kvartaalin tulos siltä näyttää, on helppo sulkea tehdas ja siirtää tuotanto Vinkuintiaan; työvoimaan ei ole juuri tarvinnut panostaa.
Tähän kai tähdätään, kun AKK ja yliopistoja yritetään yhdistellä ja samanarvoistaa tutkintoja. AKK:sta valmistuvat haluaisivat olla maistereita. Miettivät kai, että korkeakoulukuin korkeakoulu... Unohdetaan, että yliopisto tähtää tieteentekemiseen ja AKK on nimenomaan ammattisuuntautunut. En tiedä onko tämä hyvä vai huono suuntaus.
Anonyymi, ammattikorkeakouluista tosiaan odotettiin hyvin koulutettuja ihmisiä käytännön työelämän tarpeisiin.
Saattaa olla, että osa amk-tutkinnon suorittajista rakentaa kuitenkin nyt syystä tai toisesta itselleen aivan erilaista identiteettiä kuin mitä käytännön työelämä tarvitsee. Jos tosiaan näin on, opiskelijat eivät valmistuessaan vakiinnu työpaikkaan; efektiä vielä tehostaa epätyypillisten työsuhteiden yleisyys. Amk-koulutetut saattavat tähyillä uusille koulutusurille ja seurauksena on työvoimapula alalla, vaikka koulutusmäärät olisivat periaatteessa riittäviä.
Lähetä kommentti