Kun kuluttaja menee elintarvikeliikkeessä maitokaapille, voi joskus tulla epäilys, onko sittenkin tullut lääkekaapille. Valittavana on monenlaisia terveysväitteitä. Nämä ovat tulleet niin vauhdikkaasti markkinoille, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kiinnittää huomiotamme siihen, mitä elintarvikkeista on lupa väittää, mitä ei. Moninaiset ravintolisät kuuluvat nekin elintarvikelainsäädännön piiriin.Johtaja Auli Suojanen Evirasta huomauttaa, että lääkkeelliset väitteet on säästetty lääkkeille. Elintarvikemarkkinoinnissa ei saa käyttää ilmaisuja ehkäisee, palauttaa, hoitaa sairautta tai sen oiretta. Toiminnalliset väitteet, kuten "vahvistaa luustoa", "edistää suolen toimintaa", "auttaa painon hallinnassa" edellyttävät tieteellistä näyttöä. Väitteet sairauden riskin vähentämisestä ja lasten terveyteen viittaavat väitteet edellyttävät muun muassa tieteellistä näyttöä.
Täysin kiellettyjä ovat väitteet, joissa esitetään, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia, väitteet, joissa mainitaan painonpudotuksen nopeus ja määrä, joissa viitataan yksittäisten lääkäreiden, terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tiettyjen järjestöjen suosituksiin.
Ravitsemusväitteitäkin, kuten "vähärasvainen", "kevyt", "runsaskuituinen"... saa käyttää vain tieteelliseen näyttöön perustuen. Asetus 1924/2006. Tuotantotavasta, aineosista yms. voidaan esittää väitteitä, kunhan ne noudattavat erityissäädöksiä. Tällaisia väitteitä ovat esimerkiksi luomu, kotimainen, käsin valmistettu, hedelmäinen, riittoisa, vähäsuolainen... Elintarvikelaki 9§.
Suojanen antaa humpuukivaroituksen kuluttajalle, joka kohtaa väitteitä "aito", "puhdas", "myrkytön", "neutraloi haitalliset aineet", "uusi ihmeaine", "sadat tyytyväiset kuluttajat kertovat", "et tule toimeen ilman tätä ainetta". Väitteen esittäjä saa valmistautua todistamaan väittensä viranomaisille.
Ravintolisiä ei kannata ostaa tuntemattomalta taholta tai netistä, neuvoo Eviran juuri ilmestynyt humpuukiesite. Kun ostat tuotteen suomalaisesta kaupasta, luontaistuotekaupasta tai apteekista, tiedät, mihin tarvittaessa reklamoida ja tiedät, että tuote on suomalaisen elintarvikevalvonnan piirissä.
Edit. 26.11. klo 16
Vitamiinit Ralf Nyman via Tarjuska, elinsiirtopotilas.
KTL Finravinto 2002: Vitamiinit kohdallaan suomalaisessa ruokavaliossa.
Esimerkkinä yliannostuksesta A-vitamiinin yliannostus. HY avoimen yliopiston aineisto.
4 kommenttia:
Itse kyllä hieman karsaasti katson tällaisia lisäravinteita. Ehkä yksi syy on se, että niistä voi saada vaikka akuutin maksasairauden, jos ei tiedä mitä ne sisältävät. Eräs tuttuni mainosti lisäravinteita ja sanoi, että voit syödä niitä, jos voit syödä ruokaakin. Miksi en siis söisi ruokaa, jos sitä kerran voin? En ainakaan korvaa ravintoani tuollaisilla huu-haa-tuotteilla. Kuulema parantavat lähes kaikki maailman taudit ja potilaatkin, jotka ovat jo muuten kuolemaan tuomitut sairauden vuoksi. Ainakin pitää tietää tarkkaan mitä ne sisältävät ja valmistajan pitää olla tuttu ja turvallinen. Sivullani on asiantuntijalääkärin kirjoitukseen linkki: vitamiinien vaaroista.
Niin, Tarjuska, potilaiden on syytä olla tarkkoja siitä, mitä suuhunsa laittavat. Ravintolisiä seurataan vain elintarvikkeina. Niiden yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ei ilmeisestikään välttämättä paljon tunneta.
Olet tismalleen oikeassa: miksi ei mieluummin söisi monipuolista ruokaa. Ravintolisät ovat useimmiten vitamiineja ja hivenaineita. Niidenkin pitoisuuksissa on sitten suuria eroja. Kaikkia vitamiineja ei saa syödä määrättömästi. Jotkut kertyvät elimistöön. Jotkut rasittavat maksaa tai munuaisia. Ja tuo tuttu ja turvallinen valmistaja on niissä tietynlainen laadun tae, kuten sanot. Hyvä kun muistutit: tähänkin postaukseen voisi lisätä linkin vitamiinien popsimisen vaikutuksista. Etsin sellaisen minäkin.
Palaan vielä rohdoksiin, viimeistään huomenna.
Nyt vasta hoksasin tämän sivun... Mut olenhan merkillinen "luomisvirhe", kun en kestä jodirikastettua suolaa, en D-vitaminoituja elintarvikkeita, en askorbiinihappoa (närästää ja näppyjä) enkä glutamaatteja (migreeni) enkä glysiiniä (myrkytysoireita mm mahakipu) enkä karrageenia (ruskolevää...) enkä syanidia jauhetuotteissa (yskää paakkuuntumisenestoaineista) ja ja ja...
Miten ihmeessä muut ihmiset noita kestää? Estolääkityksiä en kestä, sillä esim Nasonex- nenäsuihkeista tuli valtava onteloverenvuoto ja viimeisimmät antibioottikuurit veivät ensiapuun liiallisen titaanidioksidin takia - enää ei voi nappiläääkkeitä käyttää, kun se aine (laivamaali) on niissä pintakäsittelyaineena. Natriumlauryylisulfaatista saan hirvittäviä aftoja limakalvoille ja nuoruusaika olikin ikävää just siksi ettei kukaan koskaan sanonut, ettei hammastahnassa saa olla niitä vaahtoavia aineksia, mistä ne limakalvorakkulat tulee. Mut miten ihmeessä muut ihmiset kestää niitä, siis sitä kun on lääkkeissä apuaineena.
No, hyvin pärjää voissa paistetulla munalla koko päivän, iltapalaksi huivimummo- tai partaäijäjogua luomuseesamin siemenistä valmistetulla öljyllä. Luomuappelsiinimehua ja keitettyä vettä janoon ja luomukahvia. Mahtavaa - saatan selvitä hengissä kaikista "hoidoista" huolimatta. Miten muut ihmiset muuten pystyy perustelemaan, ettei omista divertikkeleitä? En keksi millään - mulla niitä ei varmaankaan ole, vaikka kuinka monen tohtorin voimin yritetään sellaista etsiä ja väittää.
Kaikkea hyvää vain sinulle edelleen Yliherkkyyttä...
Lähetä kommentti