Sattuneesta syystä laitan toisenkin kuvan viikon Valokuvatorstain haasteeseen; kiitos B:n ja Hansun :)
Eduskuntavaalit ovat tulossa. Moni ponnistaa päästäkseen Arkadianmäelle. Lääkärikansanedustaja Pentti Tiusanen vaalityössä. Vammaiskapina keräsi paikalle poliittisen opposition koko kirjon.
Vaikeavammaisille ihmisille arkipäiväinen elämä saattaa sisältää suuria ponnistuksia.
Edit. 29.1. klo 9.24
6 kommenttia:
No niin, olinpahan oikeassa... Näkömuistissa ei siis mitään vikaa. On melkoinen ponnistus eduskuntaan ponnistavalta oikea suhtautuminen vammaisiinkin!
Tosiaan, muistin itsekin, että olin laittanut kuvan blogiin, mutta en muistanut, että olin laittanut sen Valokuvatorstaihin!
Niinpä, Hansu, eikä pelkkä suhtautuminen oikein riitä. Neljässä vuodessa punnitaan ihmisen ja puolueen arvot aika perusteellisesti. Pelkät lupaukset ja puheet eivät kansalaisia auta. Jokainen meistä tarvitsee ihmisarvoista elmää, toimeentuloa, asunnon ja turvaa. Poliitikkojen tehtävä on pitää huolta kansalaisista.
Kyllä nuo poliitikot vaalien alla ovat valmiit melkein mihin tahansa ponnisteluihin. Mutta kummasti vain monelta puhti loppuu vaalien jälkeen.
Tämäkin kuva on kova ponnistus, juuri siksi että ihmisten asenteisiin aktiivinen vaikuttaminen on suurin ponnistus monelle pienryhmälle joka joutuu itse sen ponnistuksen tekemäänkuten juuri kuvaamasi vammaiset tahi vaikkapa maahanmuuttajat.
Helanes, surullista, mutta totta. Suomessa tuetaan eniten niitä, jotka selviäisivät ilmankin.
Salka, yritän toimittajana havaita niitä ihmisiä ja ihmisryhmiä, jotka jäävät paitsi.
Maahanmuuttajalle Suomi on tosiaan kylmä maa. Vanha naapurimme Bakir kertoi, etteivät naapurit tervehdi, vaan kääntävät päänsä pois.
Olen muutaman kerran ulkomailla kohdannut tylyjä kanta-asukkaita, jotka ovat luulleet meitä maahanmuuttajiksi. Se on kummasti auttanut eläytymään.
Tärkeä muistutus. Yhdyn Salkan sanoihin.
Lähetä kommentti