Pienokaisen ruokavalio

Espoon kaupunki tarjoaa hyödyllisen listan siitä, mitä ruokia ei tule tarjota alle vuoden vanhalle lapselle.

Jaa että piilevääkin ikäsyrjintää?

Stakesin tutkijat ovat löytäneet työmarkkinoilta piilevää ikäsyrjintää. STT-jutun mukaan jopa vähän päälle nelikymppiset valittavat iän haittaavan työllistymistä.
Itselläni on ilmeisesti toisenlainen käsitys tilanteesta kuin Stakesin tutkijoilla. En sanoisi ikäsyrjintää piileväksi, korkeintaan piilotelluksi; yleensä ikäsyrjintä on jo työpaikkailmoitusten kuvituksessa. Nähdäkseni ikäsyrjintä on sääntö, ei poikkeus.
Koska laki kieltää syrjinnän, se peitellään monin tavoin. Bisnesmaailmassa oleva ikäsyrjintä on kaikkien tiedossa, mutta olen kohdannut ovelasti kätkettyä ikäsyrjintää myös julkisella sektorilla.
Asia muuttuu vähitellen, koska Suomessa on harjoitettu pitkään lyhytnäköistä perhepolitiikkaa. Kohta alkaa olla sääntö, että tutisevia, hiukankin työkykyisiä vanhuksia vielä innostetaan tai pakotetaan töihin, kun tekijöistä tulee pulaa, mutta tämä aika ei ole vielä käsillä (paitsi että lääkäripäivillä toissa vuonna näin jo vuosia eläkkeellä ikänsäkin puolesta olleen herran, joka ihmetteli Helsingin kaupungin standilla, miten kaupunki kuvittelee, että hän vielä kykenisi töihin, kun pyysivät häntä terveyskeskuslääkäriksi).

Entä jos olisit köyhä? Mitä jos maailmasta saisi paremman?

Ulkoasianministeriö on julkaissut satukirjan Vuosituhannen sadut.
Kirjoittajina ovat kirjailijat Tomi Kontio, Tittamari Marttinen, Eppu Nuotio ja Timo Parvela ja ihana kuvitus on Julia Vuoren.
Kirjan sadut liittyvät YK:n vuosituhattavoitteisiin, joihin Suomi 188 muun maan kanssa on sitoutunut. Vielä emme ole satuja lukeneet, joten niistä en osaa sanoa muuta kuin että houkuttelevilta vaikuttavat.
global.finland.fi -sivuilla ei kyllä näkynyt tietoa kirjasta, mutta kirja kuuluu käsittääkseni vuosituhattavoitteiden ilmaiseen materiaaliin, joten kyselkää UM:n kehityspoliittiselta viestinnältä, jos asia kiinnostaa.

Kuinka hankalaa operaattorin vaihtaminen on?

Sonera ilmoitti juuri, että se "uudistaa" palveluaan. Uudistus tarkoittaa ainakin, että Fonectan Finder, joka on ainoa käyttämäni lisäpalikka, poistuu tarjottimelta.
Viesti aktualisoi jälleen mielessäni operaattorikilpailutuksen. Nyt mietin, miten kauan pitää olla ilman nettiä, jos vaihtaa operaattoria. Olisi kiva tietää, mistä saa parhaan hinta–laatusuhteen Helsingissä ja minkä operaattorin asiakaspalvelu toimii, jos sitä tarvitaan. En tarvitse kovin leveää kaistaa ja meillä ei ole kaapelia.

Mitä poliitikoille kuuluu

Eduskuntavaalit ovat aika lähellä, nehän olivat maaliskuussa. Sanoivat niitä blogivaaleiksi. Itse en jaksanut seurata poliitikkojen yksinpuhelublogeja, kommentointimahdollisuuden puute haittasi minua.
Nyt on mahdollisuus seurata, millaisista asioista poliitikot ovat kiinnostuneita vaalien jälkeen. Hyvän käyttöliittymän asian seurailuun tarjoaa ehdokas.fi-sivusto.

Bloggaavat ihmisoikeusaktivistit ruudussa

Bloggaajat Jenni-Juulia Wallinheimo ja Jukka Kumpuvuori ovat ensi keskiviikkona Inhimillinen tekijä -ohjelmassa keskustelemassa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksista.

Edit. 5.11. Yle on luvannut uusia lähetyksen joskus tammikuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Toivottavasti ilmoittavat riittävän hyvin ja lähettävät ohjelman aikaan, jolloin työssäkäyvätkin ihmiset sen voivat katsoa. Jenni-Juulia Wallinheimo asiasta tänään.

Edit. 14.11. Tänään tuli YLEltä vastaus:
Valitettavasti Ylpeys ja ennakkoluulot -ohjelma jäi pois ohjelmistosta 31.10. inhimillisen virheen takia. Ohjelma lähetetään uusintana TV2:ssa keskiviikkona 2.1.2008 klo 22:05. Ohjelma on nähtävillä myös YLE Areenalla:
http://areena.yle.fi/

Sydänliitto avaa valtakunnallisen sydänpotilaiden neuvontapuhelimen joukkoirtisanoutumisten varalta

Sydänliitto avaa tarvittaessa 1.11. valtakunnallisen neuvontapuhelimen sydänpotilaille. Liiton verkkosivuille tulee lähipäivinä ohje potilaille, miten menetellä akuutissa tilanteessa ja myöhemmin tarvittaessa ohje myös toimenpidettä odottaville sydänpotilaille. Ohjeita hoitoon hakeutumiseksi löytyy nyt täältä.
Viime perjantaina kokoontunut Sydänliiton liittohallitus ilmaisi huolensa Tehyn joukkoirtisanoutumisten toteutuessa uhkaavasta potilasturvallisuuden heikkenemisestä. Joukkoirtisanoutumisten toteutuessa vaarantuu sekä erikoissairaanhoidon toimenpiteiden että akuuttia sairaanhoitoa tarvitsevien sydän- ja verisuonipotilaiden hoidon saatavuus ja potilaiden turvallisuus.
Järjestö vetoaa neuvottelun osapuoliin ja tilanteen vaatiessa myös valtiovaltaan sopimuksen aikaansaamiseksi työtaistelun välttämiseksi. Sydänliitto pitää tärkeänä, että terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille maksetaan työn vaativuutta vastaavaa palkkaa.

Kirjamessut: ristiriitaisia viestejä

Kustannusalallakin markkinavoimat jättävät jokaisen omaan harkintaan, mitä kutsua kuulemme. Useimmiten se taitaa mennä niin, että kutsuja kuullaan vuoroin sieltä, vuoroin täältä.

Kirjamessuilla: kirjansidontaa

Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on ainoa paikka Suomessa, josta valmistuu ammattilaisia kirjansitojia. Anne Lehtinen opiskelee kolmatta vuotta alaa. Tänään hän oli esittämässä taitojaan oppilaitoksen osastolla. Messujen divariosastolla oli toki myös joitain hienoja käsin sidottuja kirjoja.

Kirjamessut: jotain uussuomalaisillekin

Opetushallitus on tyypillinen virasto ainakin siinä mielessä, että se ei ole ylen markkinointihenkinen, vaan tyytyy mainostamaan tuotteitaan lähinnä opettajille. No, onhan sillä standi kirjamessuilla.
Opetushallitus julkaisee ja myy esimerkiksi suomen kielen oppimateriaalia ja ammattikirjoja maahanmuuttajien tarpeisiin. Esimerkkeinä ammattiopetustarpeista selkokielinen hygieniaoppikirja ja rakennustyöntekijän oppikirja.
Alakuvassa opetushallituksen Marita Merikoski esittelee Ulla Lappalaisen suosittua Aamu-oppimateriaalisarjaa. Merikoski kertoo, että näitä kirjoja pitäisi löytyä kirjastosta. Mutta tietävätkö maahanmuuttajat näistä kirjoista? Rohkenen oman kokemukseni pohjalta epäillä, että eivät välttämättä tiedä.

Kirjamessuilla: Löytöjä

Tänään oli vuorossa antikvariaattiosasto sekä Sediksen Taistelu elokuvasensuurista -kirjan hankinta SKS:n standilta. Sedergrenin seuraksi lähti Helga Tahvanaisen ja Juha Nirkon Hoitotyön muistot sekä Gunnar Rosénin Suomalaisina Itä-Karjalassa, Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941–1944.
Nakke Nakuttaja jäi tällä kertaa divariin.

Nenäpäivää

Hyvää Suomen ensimmäistä nenäpäivää. Ja lahjoittaminen on helppoa. Tehdään siis maailmasta edes vähän reilumpi ja onnellisempi paikka.

Kirjamessuilla: Celia äänikirjojen tarpeeseen

Tiedottaja Sanna Schildt kalastelee kirjamessuilla kiinnostuneita esitelläkseen näkövammaisten kirjasto Celian palveluja.


Äänikirjoja voi kuunnella tietokoneilla tai erityisillä Daisy-lukulaitteilla.
Näkövammaisten Celia-kirjasto palvelee koko maata. Se tarjoaa MP3-muodossa olevia äänikirjoja, paitsi näkövammaisille, myös esimerkiksi lukihäiriöstä kärsiville, ikäihmisille, jotka eivät enää näe tekstiä ja henkilöille, joilla on sellainen vamma, etteivät he jaksa pidellä kirjaa käsissään.
Celian asiakkaaksi pääsemiseen tarvitaan lääkärin tai muun asiantuntijan todistus, josta ilmenee äänikirjaston käytön tarve. Sen jälkeen kirjaston palvelut ovat maksuttomia käyttäjilleen.
Celiassa on myös oppikirjapalvelu, joka tuottaa, lainaa ja myy oppikirjat näkövammaisten ja muiden lukuesteisten tarpeisiin kaikille kouluasteille.
Sanna Schildt kertoo, että myös esimerkiksi vanhusten hoitolaitos voi rekisteröitys kirjaston käyttäjäksi tai auttaa asukasta rekisteröitymään kirjaston käyttäjäksi. Näitä käyttäjiä on melko vähän; laitosten henkilökunta vetoaa usein työvoimapulaan tässäkin asiassa.
Hohoi, sosiaalialan laitokset, ehkä osa kiireestä on tehtyä. Ehkä sen verran sentään aikaa jossain käänteessä on asukkaallekin, että joku ennättää tilata hänelle äänikirjaston jäsenyyden.
Celian äänikirjoja voi kuunnella joko tietokoneella tai MP3-soittimella tai sitten erityisellä lukulaitteella, jollaisia voi kysellä Celiasta.

Valokuvatorstai: Portaat

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on Portaat.
Eduskuntatalon portaista on tullut mielenosoitusten näyttämö. Tosin kansanedustajat, joille yleensä mieltä osoitetaan, ovat backstagella.

Statiinit ja greippi eivät sovi yhteen

Professori Sirkka-Liisa Kivelä kertoo kirjassaan Me, ikääntyminen ja lääkkeet (2005), että tiettyjä statiineja käyttävien ei tule juoda greippimehua eikä syödä greippejä. Statiininlääkitys tulee myös keskeyttää tiettyjen antibiottihoitojen ajaksi, sillä sekä greippimehu että tietyt antibiootit nostavat statiinilääkkeiden pitoisuuksia veressä estämällä CYP4A4-entsyymin toimintaa elimistössä ja tästä on seurauksena vakavia lihasvaikutuksia.

Terveyden markkinat kiinnostavat tekniikkaorientoitunutta salkkuväkeä

Tekesissäkin kannetaan huolta kansan terveydestä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän käyttöön pyritään saamaan uusia innovaatioita. Ohjelma käynnistyy pian.
Jos innovaatioilla tarkoitetaan teknisiä vempaimia ja tietoteknisiä järjestelmiä, pahaa pelkään, että niihin saadaan taas hassatuksi paljon virkamiesten ja muiden tärkeiden henkilöiden aikaa, paljon yhteiskunnan rahaa ja salkkuväen reissuja.
Silmääni pistää häijysti se, että Tekesin kaikki kumppanit ovat kovin korkealta tasolta. Potilaita, kuluttajia, eläkeläisiä, vammaisia, kolmatta sektoria eli pienen ihmisen piipitystä tuskin näitä innovaatioita lanseeratessa muistetaan kysellä. Entäpä jos yllättäisivät minut ja verryttelisivät innovoimalla aluksi psykiatrisen puolen hoitotakuun aikarajojen puitteisiin tai terveyskeskusjärjestelmän sellaiseksi, että sieltä pääsisi tarvittaessa erikoislääkäripalveluihin.

Vai maalaanko seinälle turhaan Mene Tekel Ufarsin -juttua, vaikka tosiasiassa hanke on erittäin tärkeä, kiireellinen ja itse asiassa humaani? Ehkäpä.
En kuitenkaan suuria odota, ehkä jotain henkilökuntapulan paikkaamiseen suunniteltuja videoyhteyksiä ja keskusvalvomoita, joista vanhuksia voidaan tarkkailla menemättä paikalle. Omasta mielestäni suurimmat ongelmat ovat välittämisen puutteessa ja hoitoon pääsyn epätasa-arvossa. Kehityssuunta on kaiken aikaa ollut pahenemaan päin, ihmisiä korvataan koneilla eivätkä edes samat ihmiset hoida jatkuvasti samoja potilaita tai asiakkaita.

Hyviä reumalinkkejä loppuelämäksi

Bloggaava reumatologi, tohtori Pekka Nykänen on julkaissut päivitetyn linkkilistansa. Erityisesti reumasairauksista ja tuki- ja liikentaelinsairauksista kiinnostuneet, kannattaa tutustua listaan.
Sitä paitsi: Nykäsen blogista sain minäkin sytykkeen tutustua paremmin Googlen docseihin, mikä on esimerkiksi oivallinen tiimityökalu tekstintuotantoon.

Komeat seinät ja kalsea palvelu

Meneillään ruotsalaisten ikäihmisten petankkiturnaus Tukholman keskustassa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ovat huolissaan kilpailuttamisen vaikutuksista palvelujen laatuun ja muun muassa asiakkaiden palveluketjun jatkuvuuteen. Järjestöjohtajien mukaan yhteistyö kuntien kanssa on jo muuttunut, ja uhkana on, että palvelutuotanto keskittyy isoille tuottajille ja ostopalveluissa päähuomio siirtyy palvelujen kehittämisestä kustannustehokkuuteen, ilmenee Sosiaali- ja terveysturvan keskuksen tänään julkistamasta järjestöbarometrista.

Kilpailutus on sosiaalialan arkea; kunnat tosin itse tuottavat ainakin puolet alan palveluista – osin siksi, että osaisivat arvioida kilpailutuksessa annettuja tarjouksia, osin muista syistä.
Sosiaalipalvelujen vahva markkinoistuminen on vienyt ja vie edelleen kolmannen sektorin toimijoita, siis yhdistyksiä, jotka aikoinaan on perustettu aatteen palosta parantamaan potilaiden tai heikossa asemassa olevien ihmisten asiaa. Kuntataloudessa kiristetään kaiken aikaa; niinpä myös kuntien laitoksissa olevat ihmiset saavat hekin aiempaa useammin pelkän perushoidon. Esimerkiksi hallitusohjelman jupaamasta vanhustenhuollon laitosten kuntouttavasta työotteesta ei kenttätyössä ole puhettakaan, päinvastoin. Kuntouttavassa toiminnassa kunnatkin nojaavat entistä useammin vapaaehtoistyöhön; näin ainakin täällä Helsingissä.
Olisi kamalaa itse asua laitoksessa, jossa on kalliit maksut, hienot puitteet, mutta ei inhimillistä välittämistä kuin sattuman kaupalla.

Onko hoitotakuu pelkkää paperia Helsingissä

Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että ahmimishäiriöstä kärsivien kasvava joukkoon kuuluva ihminen joutuu jonottamaan kaksikin vuotta pääsyä psykiatriseen konsultaatioon. Oikeuskansleri on huomauttanut asiasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.
Jos HUS ei saa asioitaan kuntoon, on syytä ostaa apua.
Syömishäiriöstä kärsivien nuorten ihmisten pitäminen hoitotakuun vastaisissa jonoissa on tyrmistyttävää välinpitämättömyyttä.

Kylmä maa kodittomalle

Viime keskiviikon ja tostain vastaisena yönä vietettiin Asunnottomien yötä. Tulet paloivat myös Helsingissä Alppilan kirkon edustalla.

Valokuvatorstai: Saaste

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on Saaste.
Ennätän nyt vasta mukaan, koska – on pakko tunnustaa – olen ollut työmatkalla.

Kokoomuksen sisäinen asia?

Sain tänään lukijapalautetta, jossa toivottiin, että poliitikot ottaisivat osaa Tehyn työtaistelusta käytävään keskusteluun:

"Mutta miten ei Suomen valtio ota vastuuta? Miten kukaan päättäjä ei sano sanaansa. Ennen vaaleja todella puheita pidettiin."

Viimeksi aamulla kuuntelin, kuinka radiotoimittaja yritti nähdäkseni provosoida hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen päättäjiä julkiseen keskusteluun. Tilanne on mielenkiintoinen: kokoomusenemmistöinen Tehy, kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri, kokoomuslainen valtion rahakirstunhoitaja, Kokoomuksen vaalilupaukset. Luulisi, että ratkaisuun rahasta on helppo päästä, kun vielä valtion kirstuun on ropissut rahaa ennätystahtiin. Kysymyshän näyttää olevan Kokoomuksen sisäinen.
--
Tamperelainen tupakoitsijan leski voitti miehensä käynnistämän prosessin tupakkateollisuutta vastaan, vaikka ei Suomen oikeusistuimissa, niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. STT:n uutisen mukaan Suomen valtio määrättiin yli kymmenentuhannen euron korvauksiin tupakkateollisuuden tuotteiden aiheuttamasta syövästä.
Jos potilaan turvallisuus vaarantuu työtaistelun aikana, kansalais- ja potilasjärjestöt toivottavasti valmistautuvat potilaiden oikeuksien peräämiseen.

Saanko vaivata?

Aivoja kannattaa vaivata, neuvotaan Timo Erkinjuntin ja Maarit Huovisen erinomaisessa kirjassa Kun muisti pettää, Muistihäiriöt ja dementia.
Mielekkäässä työssä aivot eivät kulu. Aivoja tulisi kuulemma käyttää päivittäin innostaviin asioihin, jotta ne voivat hyvin.
Musiikin kuuntelu on joidenkin ihmisten aivoille verenkiertoa vilkastuttavaa toimintaa. Toisille esimerkiksi kirjallisuus tai kuvataide tuovat elämyksiä. Opiskelu kuulemma kannattaa aina; kyky oppia säilyy koko iän.
Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden hoitaminen , harrastukset ja ristikoiden ratkominen vahvistavat muistia.

Blog action day: Envinorment – luonnon monimuotoisuutta kaupunkilaisen arjessa

Tänään puhumme ympäristöstä. Itse kannan korteni kekoon viittaamalla omaan ympäristöprojektiimme: Asuinyhteisömme pihalla on etelärinne, joka kuulemma oli suunniteltu kedoksi, vaan itsekseen siinä ei kasva kuin juolavehnää.
Rinteessä on ollut ympäristöprojektia. Jo kymmenen vuoden ajan olemme kylväneet rikkaruohonsiemeniä rinteeseen samaan aikaan kun naapuritalon väki kitkee voikukkia nurmikosta. Tavoite on ollut saada rinteeseen mahdollisimman suuri lajirunsaus paahdetta kestäviä kasveja. Jossain vaiheessa kuvasimme projektiamme nettiin. Vuoden 2006 kuiva kesä masensi mieliämme pahan kerran. Kulunut kesä rohkaisi.

MBD vai DPO?

Moni vanhempi on ollut helpottunut, kun saa oppimisongelmaiselle lapselleen esimerkiksi MBD- tai Asperger-diagnoosin. Menneinä vuosikymmeninä lapsen oppimisvaikeudet saattoivat johtaa apukouluun. Nyt leimaamisesta on päästy sosiaalisesti hyväksyttyjen ADHD-, ADD-, MBD- ja dysfasiadiagnoosien myötä.
On olemassa toinenkin mahdollisuus, ehkä useampiakin. Sen sijaan että huomio kiinnitetään lapseen ja tämän oppimisvaikeuksiin, se voidaan kiinnittää kouluorganisaatioon ja opettajan kykyyn hallita luokkaa, jossa on vilkas lapsi. On kasvatustieteilijöitä, jotka ehdottavat diagnooksiksi DPO:ta: Deficiency of Pedagogical Organization.
Entäpä jos lapsi tosiaan onkin normaali, mutta kouluorganisaatiota jäytää tauti?

Lisää asiasta Timo Saloviidan artikkelissa Erityisopetuksen oikeuttaminen ja vammaishuollon mallit, teoksesta Vammaisuuden tutkimus, toim. Antti Teittinen 2006. Helsinki Yliopistopaino.

Hän syntynyt on bensaa suonissaan...

OK kirjoittaa Sirontaa keulassa -blogissaan työmatkaliikenteestä ja pohtii, mihin hän kaahaamalla säästyneet minuutit rullatuolissa tai vihanneksena käyttäisi.

Edit. 15.10. Vakuutusyhtiö Pohjolan tänään julkistetun selvityksen mukaan suomalaiset pelkäävät liikenteessä aiempaa enemmän.

Työttömyys ei näy tilastoissa

Ystävättärelläni on paitsi ekonomin tutkinto, myös filosofian maisterin tutkinto ja kaksi taidekorkeakoulututkintoa. Silti hän sinnittelee jatkuvasti riittävän toimeentulon kokoonraapimiseksi. Muistin hänet, kun luin Sosiaalivakuutus-lehden 5/07 pääkirjoitusta, jossa Kelan tiedottaja Minna Latvala iloitsee viimeaikaisista työttömyysuutisista, jotka ovat olleet enimmäkseen iloisia.
Itse en jubileeraa. Nähdäkseni positiivinen uutisointi johtuu osittain siitä, että tuijotetaan viranomaisten tilastoihin ja viranomaiset, sekä Tilastokeskus että työvoimaviranomaiset, tilastoivat konkreettista työttömyyttä. Nykyinen citytyöttömyys on piilotyöttömyyttä. Se on mukautunut töiden alihinnoitteluun, tekijänoikeuksien polkemiseen, eläkevakuutuksen minimointiin, keikkahommiin... Töitä paiskitaan aamuvarhaisesta iltamyöhään eikä aina päästä lähellekään sellaista tulotasoa, mitä muut pitävät miniminä.

Infektiolääkäriltä eivät työt lopu

Professori Ville Valtonen kirjoittaa Kansanterveys-lehdessä 8/07 (ei vielä ole netissä) infektiosairauksien muuttuvista ongelmista. Syytä on puhua: Infektiosairaudet ovat sairaalapotilaiden merkittävin välitön kuolinsyy. Sen lisäksi esimerkiksi kulkutaudit ovat jatkuva uhka.
Ihmiset eivät tällä hetkellä Suomessa kuole tubiin tai polioon eivätkä sairastu sikotautiin, tuhkarokkoon tai vihurirokkoon. Tilalle on tullut aidsin uhka, sairaalainfektiot ja mikrobilääkeresistenssi.
Lisäksi kehittyy täysin uusia infektiosairauksia ja vanhat kulkutaudit voimistuvat, siis lintutauti kehittyy kääntyäkseen pandemiaksi ja tuberkuloosi uhkaa Suomeakin jälleen, nyt lääkkeille vastustuskykyisenä (pdf) tappajana.
Myös kroonisten sairauksien, kuten syövän ja sepelvaltimotaudin synnyssä infektioilla on oma merkittävä osuutensa.
Matkailu kuljettaa kaukana olevia uhkia hetkessä tänne syrjäiseen Suomeen. Seuraava pandemiakin leviää edellisiä nopeammin, koska se matkustaa lentokoneella.

Tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan bakteerit selättävät lääketieteen, ellei alan tutkimustyötä tehosteta.
Niin, antibioottien tehoa menetetään kaiken aikaa, kun maailmalla juodaan penisilliinillä terästettyä limunaatia ja Suomessa nautitaan turhia varmuuden vuoksi -kuureja edelleenkin, kun taudinaiheuttajaa ei ns. säästösyistä tai jostain muusta syystä jäljitetä, vaan annetaan oireenmukaista hoitoa.

Hoitotakuun määräajat ja tosielämä

Jostain syystä hoitotakuun mukaisista määräajoista ei hevin löydy selkeää luetteloa, vain laajoja, monipolvisia esitteitä.

Perusterveydenhuollon, siis erityisesti terveyskeskusten ja hammashuollon määräajoista säädetään Kansanterveyslain 15 b §:ssä.
Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on päästävä heti. Kiireettömässä tapauksessa hoidontarpeen arvio on tehtävä joko puhelimessa (keskustelu tulee kirjata, ei riitä, että vastaaja sanoo "ei ole aikoja") tai asian niin vaatiessa terveyskeskuksessa kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pitää päästä kolmen kuukauden kuluessa (toivottavasti ei kunta tulkitse poskiontelontulehdusta kiireettömäksi hoidoksi).

Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.
Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa annettava, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos terveyskeskus ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 2 momentin mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n mukaisesti.
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 1 ja 2 momentin mukaisista odotusajoista.
– Kansanterveyslaki

Potilaan kannalta hoitotakuulaissa on iso porsaanreikä: hoidontarpeenarvion kiireellisyysluokitus. Kun kiireellisiksi arvioidaan lähinnä henkeäuhkaava verenvuoto ja rintakipu, moni vaiva, joka välittömästi hoidettuna olisi pieni, kehittyy vakavaksi ennen avun saamista.
Itse neuvon ihmisiä valppauteen perusterveydenhuollon hoidontarpeen arvioissa.
Ei esimerkiksi ole lain mukaista, jos puhelimeen vastaava henkilö ei tiedustele potilaan vaivaa; hoidontarpeen arvion tekeminen on aivan mahtotonta, ellei tiedä, mikä potilasta vaivaa. Itse olen kuitenkin saanut vastaukseksi useammankin kerran terveyskeskuksesta, että "ei ole aikoja". Tästä lähtien aion valittaa kyseisestä kohtelusta.

Erikoissairaanhoitolain (10 § ja) 31 §:issä
Erikoissairaanhoitoon on päästävä vähintään kuuden kuukauden sisällä.

Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Muutoin henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 3 momentin mukaisesti, on sen hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti.
– Erikoissairaanhoitolaki

Potilaslain 4 §:ssäPotilaslain mukaan potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ajankohta muuttuu, muuttumisen syy ja uusi ajankohta on ilmoitettava välittömästi. potilasta ei siis voida laittaa odottamaan jonoon antamatta hänelle tietoa hoidon ajankohdasta.

4 § Pääsy hoitoon
Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, on uusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettava potilaalle välittömästi. Hoitoon pääsystä ja hoidon järjestämisestä kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yksiköissä säädetään erikseen kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. (17.9.2004/857)
Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle henkilölle annettavasta avusta ja hoitoon ottamisesta on voimassa, mitä niistä kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa, erikoissairaanhoitolain 30 §:n 2 momentissa ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:ssä säädetään. (30.6.2000/653)
– Potilaslaki

Ongelmaksi jää edelleen myös se, että potilaat, jotka eivät todellakaan voi odottaa kolmea kuukautta, joutuvat kerrasta toiseen soittelemaan aamuisin ns. akuuttiaikoja enkä tiedä, seuraako kukaan, kuinka pitkiä nämä ei-kiireettömien potilaiden jonotusajat ovat. Kyseessä on lottoarpajaisten kaltainen peli, jossa flunssapotilas saattaa ohittaa anginapotilaan.

Valokuvatorstai: Arki

Valokuvatorstain tämän viikon aihe on Arki: "Valokuvissa arki usein siistitään näkymättömiin. Nyt haemme aitoa arkea, sellaisena kuin se sinun elämässäsi esiintyy."
Oman arkeni keskiössä on työtilani, joka tavallisesti on nykyisin olohuoneessamme. Työrauha on osan päivää rikkumaton, osan päivää sitä tehostetaan. Työpäivät ovat usein pitkiä. Olen tehnyt töitä kotoa käsin jo runsaat 10 vuotta, ensin epätyypillisissä työsuhteissa, nykyisin freelancerina.

"Mi ikävyys mi hämäryys sieluni ympär..."

Mielenterveyden keskusliitto julkaisi Aleksis Kiven päivän kunniaksi TNS Gallup Oy:llä teettämänsä mielenterveysbarometrin, jolla on mitattu ihmisten asenteita mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä kohtaan.

Näyttää siltä, että pelko ja ennakkoluulo ovat hieman hellittäneet edellisvuosista. Poliittisessa jaossa Kokoomuksen äänestäjät suhtautuvat torjuvimmin mielenterveysongelmista kärsiviin naapureihin: 35 prosenttia heistä ei tahdo mielenterveysongelmaista naapuriinsa, SDP:n äänestäjät osoittautuivat tässä suhteessa suvaitsevimmiksi, vastaava luku oli 22 prosenttia. Vasemmistoliiton ja Vihreiden luku oli 23, Keskustan 31. Kaupungeissa ollaan suvaitsevampia, maalla kielteisempiä.

Tehyn uhkapelin onnistumisveikkaus

OK pohtii Tehyn orastavan työtaistelun seurauksia kiintoisasta näkökulmasta. Suosittelen.
Edit. 10.10. klo 11.53 Muuten: Kansanedustaja Tarja Tallqvistin Jaiku-blogissa käydään vilkasta keskustelua tilanteesta, Tallqvist ei ehkä itse ole edes huomannut, että keskustelu leimahti muutama päivä postauksen jälkeen.
Edit. 10.10. klo 19.44 Pekka Kostamo kirjoittaa työtaistelun taustoista verkkoajan ensimmäisessä Uudessa Suomessa tänään. Sinne pääsee kommentoimaankin.

Vanhusten viikkoa Kemin malliin

Olli Sulopuiston blogista A Heartbreaking Blog of Staggering Genius bongasin tänään Hesarin muutaman päivän ikäisen uutisen: Kemissä vanhukset pannaan nukkumaan hyvissä ajoin iltapäivällä hoitajapulan lievittämiseksi.
Nuori tamperelaistoimittaja siellä pyytelee, ettei häntä vanhana vain viedä Kemiin.
Kemissä konkretisoituu mitä voi merkitä se, että kunnille on annettu lähes itsenäinen päätäntävalta sosiaali- ja terveystoimen tason määrittelyssä. Nähtäväksi jää, onko lääninhallituksella tehokkaita pakkotoimia kuntaa vastaan.

Sairaanhoitajien mahdollinen joukkoirtisanoutuminen kertoo ammattietiikasta

Tehy uhkaa nyt uudenlaisella työtaistelutoimella: joukkoirtisanoutumisella. Saa nähdä, meneekö idea läpi.
Tehokas olisi työtaistelutoimi, tulisi paljon ruumiita, veikkaan. Huh huh.
Sairaanhoitajien eettiset ohjeet löytyvät verkosta. Kiinnostuneena seuraan, nousevatko ne keskusteluun. Suuren yleisön tuki lakkoilijoille menetettäisi luullakseni joukkoirtisanoutumisen myötä pian, kun seuraukset alkaisivat konkretisoitua.

Asuntonsa vanki vai tasavertainen kansalainen

Vantaan Sydänyhdistyksen Ikälisän jäsenet ovat aktiivisia ikämieheiä, jotka tuovat iloa monenikäisille kuulijoille. Kuva on otettu keväällä Kuntoutussäätiön seminaarista, jossa kokoonpano viihdytti seminaariväkeä.

Hyvää Vanhusten viikkoa. Se alkaa tänään.
Toivomme kaikille ikäihmisille hyvää, aktiivista vanhuutta, itsellemmekin, kun olemme siinä vaiheessa.
Ma. professori Silva Tedre on todennut, että vanhusten avohuolto pikemminkin sulkee kuin avaa ovia. Tavoitteeksi on asetettu vanhuksen omien voimavarojen ja omatoimisuuden korostaminen, tasavertainen kansalaisuus ja mielekkään toiminnan edellytysten turvaaiminen.

Kunnat sen sijaan kilpailuttavat ateria- ja asioimispalveluja. Palvelut tuodaan hanakasti vanhuksille kotiinkannettuina. Ollaan valmiit jopa kehittämään monelaista etävalvomoa ja muuta "jotta ihminen voisi mahdollisimman kauan asua kodissaan". Kunnan kilpailutuksen tuloksena valittuun kotiinkantopalveluun on useimpien tyytyminen.
Vaikka nyt kaikkia ostoksia ei yhdeksänkymppinen itse kävisikään itse hakemassa, kohtuullista olisi, että halutessaan pääsisi itsekin kauppaan tai baariin tai mihin mieli tekee.
Torstaina vietetään Iäkkäiden ulkoilupäivää. Veisitkö oman ikäihmisesi ulkoilemaan?

Rahaa näkyy Helsingissä olevan

Kuvan kohteeseen rakennetaan päivystyssairaalaa läntisen alueen asukkaille. Itäisen alueen asukkaat saavat tytytyä edelleen Malmin sairaalan palveluihin.

HUSin Meilahden sairaala-alueella rakennetaan nyt kuin viimeistä päivää. Yksistään liikennejärjestelyihin sairaalarempassa palaa miljoonia. Riittäneekö rahaa enää sairaanhoitoon, jota uusiin rakennuksiin on määrä tulla!
Tämän koko myllerryksen sivutuotteena nousee yllättävän vähäisin keskusteluin päivystysrakennus (pdf), johon on määrä siirtää läntisen alueen terveyskeskuspäivystys ja lisäksi erikoissairaanhoidon päivystys. Näin puolelle kaupungin asukkaista tarjotaan parempia palveluita kuin toiselle puolelle. Itäisen alueen terveyskeskuspäivystys jää Malmin sairaalaan, kauas maan parhaista spesialisteista ja ajanmukaisimmista tutkimusvälineistöistä. Tuon linkin takaa löytyy yksityiskohtaisempi selostus terveyslautakunnan hyväksymästä suunnitelmasta.

Tällä hankkeella kasvatetaan nyt sitten kaupungin sisäisiä sosioekonomisia terveyseroja enemmän kuin millään tähänastisella hankkeella.
On poliitikkojen röyhkeyttä levitellä käsiään ja väittää, ettei sosioekonomisille terveyseroille voida mitään. Tällaisia mielipiteitä olen viime vuosina kuullut, kun Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin tutkijat ovat nostaneet esille terveyserojen haastetta.
Vähintä, mitä terveyserojen kaventamiseksi nyt voidaan tehdä, on, että ihmiset saavat tulevaisuudessa itse valita päivystyspoliklinikkansa HUS-alueella.

Älä mene HealthVaultiin

Bloggaava reumatologi Pekka Nykänen varoittaa Microsoftin Health Vaultista. Suomessa netin luotettavat terveyssisällöt ovat niin kehittyneitä, että tulemme mainiosti toimeen ilman Microsoftin apua.

Kunnat ja hoitotakuun kiertämisen taide

Kun laki hoitoon pääsyn turvaamisesta astui voimaan maaliskuussa 2005, kunnat varmistivat, että puhelimeen vastataan ja kaikki yhteydenotot kirjataan. Tämä lähinnä kai valitusten varalta.
Entä potilas ja hänen hoitoon pääsynsä?
Pääseekö terveyskeskukseen kiireellisessä tapauksessa heti? Arvioidaanko hoidontarvetta puhelimitse? Jos hoitoa ei voida aloittaa heti, pääseekö hoitoon kolmen kuukauden kuluessa? Saako hammaslääkäriin ajan? Pääseekö erikoissairaanhoitoon kuuden kuukauden kuluessa?
Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamaa tietoa hoitotakuusta, sen valvonnasta ja toteutumisesta.
Edit. Ministeriön ohjeet hoitotakuun määräajoista ovat erittäin sekavia. Tässä kooste asiasta.

Hoidontarpeen arviointi on tehtävä kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta; jos arviointi vaatii terveyskeskuksessa käymistä, se sisältyy tähän kolmeen arkipäivään.
Hoitoon perusterveydenhuollossa on ns. kiireettömissä tapauksissa päästävä kolmessa kuukaudessa; hammashuoltoon voidaan aikarajaa venyttää kuuteenkin kuukauteen. Erikoissairaanhoidossa aikaraja on kuusi kuukautta.
Aika on potilaalle annettava; hoitotakuuta ei voi kiertää sillä tavoin, että esimerkiksi hammashuollossa ei anneta lainkaan aikoja, vaan kehotetaan soittamaan myöhemmin uudelleen.

Sytytä kynttilä sananvapaudelle ja ihmisoikeuksille

Sunnuntaina 7.10. tulee kuluneeksi vuosi venäläisen toimittaja Anna Politkovskajan murhasta.

Amnesty Internationalin Suomen osasto järjestää kynttilämielenosoituksen Anna Politkovskajan muistoksi sekä tueksi muille ihmisoikeusaktivisteille. Helsingissä kynttilöitä sytytetään yhteisesti sunnuntaina 7.10. klo 17 Venäjän lähetystön edessä, Tehtaankatu 1B.
Amnestyn tiedote asiasta.
Edit. 6.10. Mielenosoituksia vaiennetaan: STT:n uutinen Venäjällä.

Valokuvatorstai: Tulevaisuus

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on Tulevaisuus.

Free Burma – Burmalaisten puolesta

26.9. otettu video
http://burmadigest.info/
Haetaan ihmisoikeuksia maahan. jossa satellittipuhelimen hallussapito on rikos.

Pieni lapsi voi pistää suuhunsa melkein mitä vain

Pieni lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan pistämällä vieraita esineitä suuhunsa. Tarkoitus ei ole varsinaisesti syödä, vaan ottaa selvää, mistä on kyse.
Yli puolet Myrkytyskeskukseen tulleista puheluista koskee alle 6-vuotiaiden lasten asioita.

Myrkytystietokeskuksen vuoden 2006 tilasto kertoo alle 6-vuotiaita koskevian puheluiden aiheista:
22.3 % Lääkkeet
19,6 % Kasvit
18,3 % Pesuaineet
5,3 % Kosmetiikka
4,9 % Värit, maalit, liimat
4,4 % Tupakka, nuuska
3,7 % Luontais- ja lääkkeenomaiset tuotteet
2,3 % Kuivausaineet ja -kapselit
1,8 % Petrolituotteet ja liuottimet
1,6 % Muut lääkkeet (mm. tuntematon lääke)
7,7 % Sekalaiset aineet

Lääkkeissä ei ole mitään "suosikkia". Kaikki, mikä käteen sattuu, on vaarassa mennä suuhun. yhtä hyvin sinne menee mummon sydänlääkkeet kuin omat fluoritabletit.
Kerran meidän lasten serkku kolusi keittiön kaappeja ja popsi puoli purkillista fluoritabletteja sillä aikaa kun vanhemmat aamulla nukkuivat. Pakko oli soittaa Helsinkiin Myrkytystietokeskukseen ja kysyä, miten menetellään.

Myrkytystietokeskuksen puhelinneuvonta palvelee koko maata.
Numero löytyy puhelinluettelon hätänumeroista:
(09) 471 977 tai HYKS:in vaihde (09) 4711
Teratologinen tietopalvelu vastaa arkisin klo 9–12 raskaus- ja imetysajan kysymyksiin.
Nettisivut www.myrkytystietokeskus.fi palvelevat itsepalveluperiaatteella tiedonhakijaa.

Suomalainen juo kaikkea mitä pullossa on

Oikeuslääketieteen laitoksella on kokoelma pöniköitä, joiden sisältö on ollut kohtalokas nauttijalleen.
Oikeustoksikologi professori Erkki Vuori kertoi, ettei itse juo Mehukattia, sillä vastaan on tullut liian monta kuolemantapausta: uhri on juonut juomaa, jota on luullut mehuksi, koska se on ollut Mehukatti-pönikässä.
Kovin vaikea sen sijaan on eläytyä niiden miesten sielunelämään, jotka löysivät ruostuneen kanisterin aitan alta ja joivat sisällön. Molemmat kuolivat.
Oikeustoksikologisissa tutkimuksissa selvitetään, mitä uhri kenties on nauttinut vai onko nauttinut mitään vaarallista. Tätä selvitystyötä riittää. Koneet jauhavat analyysejä Ruskeansuon laitoksella yötäpäivää. Näitä tutkimuksia tehdään Suomessa suhteessa paljon enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomessa vainajista pidetään erittäin hyvää huolta, Vuori toteaa.
Joskus selvitystyö vaatii myös mielikuvitusta ja elämänymmärrystä. Ottaa aikaa ennen kuin kuoleman aiheuttajaksi paljastuu esimerkiksi kasviravinne Substral.

Enemmistö vastaa rehellisesti alkoholinkäyttöään koskeviin kyselyihin

Verkkolehti InMediasRes kysyi bloggaajilta, vastaavatko he rehellisesti, odotusten mukaisesti vai valehtelevatko, kun heiltä kysytään heidän alkoholinkäytöstään.
80 prosenttia vastaajista vastaa vastaavansa rehellisesti, 10 prosenttia odotusten mukaisesti ja yhdeksän prosenttia kertoo valehtelevansa. Prosentti on kadonnut bittiavaruuteen miettimään asiaa.
En käynyt erittelemään, kuka kysyy; silläkin on merkitystä aivan varmasti.
Lukijakyselyyn vastasi viikon kuluessa 55 henkeä, mikä ilahdutti.
Aiheesta on keskusteltu myös Jaiku-kanavalla.
Edit. 3.10. Aiemmin tässä blogissa: Viemäriin kaadetun viinan ongelma.

Perusterveydenhuollon ongelmien lähteillä

Kari Puro (sd) on kirjoittanut tuoreimman Duodecim-lehden kolumnin (juttu on vain maksaneiden lukijoiden saatavilla). Puron otsikko on Mikä rampautti terveyskeskukset?Puro kiinnittää huomiota siihen, että resurssien jaossa erikoissairaanhoidon tarpeet hoidetaan paremmin kuin perusterveydenhuollon tarpeet.
"Tämä johtuu siitä, että erikoissairaanhoitoon liittyy 'elämän ja kuoleman' draamaa: jos tätä tai tuota konetta tai toimenpidettä ei ole, ihmisiä kuolee 'jonoon' tai päivystyspoliklinikoilla."
Puron mukaan 70- ja 80-luvuilla tätä erikoissairaanhoidon ylivaltaa hallittiin sillä, että voimavarojen jakoon liittyvä päätöksenteko tapahtui keskitetysti eduskunnassa ja hallituksessa ja työ oli pitkäjänteistä. Kun 90-luvun alun valtionosuusuudistus luovutti terveydenhuollon päätöksenteon kunnille ja valtion normiohjauksesta luovuttiin lääkintöhallituksen lakkauttamisen yhteydessä, alkoi uusi aika erikoissairaanhoidon "diktatuurin" (lainausmerkit Puron) kanssa. Tuloksena on tilanne, jossa erikoissairaanhoito on resursoitu kohtuullisesti, mutta perusterveydenhuolto ontuu pahasti, Puro arvioi.
Puron mukaan ongelma on ratkaistavissa vain valtakunnallisella tasolla.

Oikein mukavaa, että asiaan kiinnitetään vihdoin huomiota. Harmi vain, että huomio tulee siltä puolelta, joka ei ole poliittisen vallan kahvassa.

Puro on ollut ennen tämän vuoden alussa tapahtunutta eläkkeelle jäämistään Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana ja vuosina 1972–1990 STM:n kansliapäällikkönä.