Nyt on valmistunut, että kaikki viisi vainajaa, jotka syyskuussa kaivettiin haudoista myrkytysepäilyn takia, ovat saaneet insuliinia. Pelkästään yhdellä heistä oli diabetes. Lisäksi yksi vainajista on saanut tappavan annoksen morfiinia. Hänen kuolemaansa tutkitaan murhana.
Poliisi kohdistaa epäilynsä 26-vuotiaaseen nokialaiseen sairaanhoitajaan, joka vangittiin tapausten ilmitulon yhteydessä.
Pian tämän jälkeen Etelä-Pohjanmaalla Lehtimäellä paljastui uusi insuliinikuolema, kun 20-vuotias cp-vammainen nainen, joka ei myöskään sairastanut diabetesta, kuoli insuliiniin.
Nyt insuliinin itsehoitovalmisteet on vedetty pois markkinoilta.
Mistä maailmasta nämä kuolemat, kuolemantuottamukset, tapot tai murhat nousevat? Onko nuori sairaanhoitaja mielisairas? Uskooko hän olevansa joku, joka voi päättää toisten elämästä ja kuolemasta? Oliko Lehtimäen kuolema vahinko? Eikö asioilla ole keskinäistä yhteyttä? Vai ovatko ne päinvastoin alalla olevan yleisen käytännön tuottamia vahinkoja?
Insuliini ei suinkaan ole ainoa aine, jota laitoksissamme käytetään muusta kuin lääketieteellisestä tarpeesta johtuen. Edelleen vahustenhoidossa henkilökuntapulaa lääkitään pumppaamalla potilaisiin tai asukkaisiin rauhoittavia lääkkeitä, joilla on paljon muitakin ikäviä sivuvaikutuksia sen lisäksi, että ne aiheuttavat tylsyyttä.
Nyt olisi oikea aika nostaa kissa pöydälle ja arvioida hoitotyön todelliset käytännöt ja työn tosiasialliset eettiset perustat.
15 kommenttia:
Niin, liika lääkitys yms. Minä törmäsin tapaukseen, jossa vanhempi mamma kovasti kaatuili ja loukkaili itseään, näki harhoja ja käyttäytyi epäadekvaatisti. Oltiin jo laittamassa laitoshoitoon, kunnes älyttiin tarkistaa lääkelista: 3 eri mielipidelääkettä, unilääke ja rauhoittavat, vaikka tarvetta ei olisi ollut varsinaisesti kuin unilääkkeelle! Näin meillä...
Heh heh, Polga, vai mielipidelääkkeitä.
Lääkkeet, yllätys, yllätys, aiheuttavat monia niistä harmeista, joiden takia myös hoitotyöstä sitten tulee raskasta. Vanhusten pumppaaminen täyteen lääkkeitä on epäinhimillistä ja lisäksi älytöntä. Silti sitä edelleen harjoitetaan. Moni ystäväni on hämmästellyt vanhempiensa kunnon dramaattista heikkenemistä laitokseen siirtämisen jälkeen. Syy saattaa löytyä lääkkeistä: Esimerkiksi vanhojen ihmisten virtsanpidätyskyvyn menetys on, kas kummaa, yleinen lääkkeiden haittavaikutus. Samoin henkisten kykyjen heikkeneminen, masennus, sekavuustilat, ummetus, ripuli, mahakivut, suun kuivuminen, virtsaumpi, yskä, näköhäiriöt, jäykkyys, vapina, levottomat jalat.
Vakavaa asiaa taas. Hyvä asia, että tehyläiset pääsivät sopimukseen, mutta samalla uutisointia kuunnellessa on tuntunut paradoksaaliselta koko juttu. Samalla hengenvedolla puhutaan työn tuottavuuden lisäämisestä eikä uusista käsipareista sinne, missä niitä tarvitaan. Hoitajat ovat palkkansa ansainneet, mutta sama- palkka-samasta-työstä-eripura on seuraava murhe. En usko, että tämä asia olisi ratkaistu tällä.
Liisa, tämä oli kupletin juoni, tämä tehostaminen. On vain nyt kyse siitä, miten tehostetaan. Osalla ihmisistä on edelleen aikaa istua päivisin kansliassa kälättämässä omista asioistaan ja surffaamassa netissä sen sijaan että olisivat potilastyössä. Hoitokulttuurissa on parantamisen varaa. Hoitajat ovat töissä potilaita varten, eivät itseään varten.
Työnantajat joutuvat jotenkin säästämään. Olisi kyllä suotavaa, että ökyrakentmista rajoitettaisi. Esimerkiksi Helsingin Meilahdessa on meneillään kallis, suuri rakennusprojekti, joka tekee erikoissairaanhoidosta entistä kalliimpaa HUSille.
Myöskään sairaanhoitajaliitto, jossa on paljon tehyläisiä jäseniä, uutisoi muutama päivä sitten, että palkkakysymys on vain ongelmien jäävuoren huippu.
Et ole ainoa, joka miettii insuliinitapoista, onko se ollut vallitseva käytäntö hoitolaitoksissa. Nyt vain on tapahtunut pari vahinkoa.
Toinen mahdollisuus on, että aikamme on tuottanut näitä yli-ihmisiksi itsensä tuntevia kuolemanenkeleitä, jotka kokevat olevansa armoitettuja luonnon valitsijoita.
Jotain tämä kuitenkin kertoo vanhusten ja vammaisten elintilasta tässä yhteiskunnassa.
Niin, Obeesia, kun viestimet pursuavat kaikenlaista terveysvalistusta ja terveystaloustiedevetoista terveysrasismia, joku yksinkertainen ihminen tai psykiatrisen hoidon tarpeessa oleva, mutta sitä paitsi jäänyt, uskoo olevansa valittu.
Sen verran olen haastatellut poliitikkoja, että tiedän heidän usein olevan laaja-alaisempia ja ymmärtävän paremmin kokonaisuuksia kuin miltä julkisuudesta käsin näyttää. Esimerkiksi terveystaloustieteen laskelmia ei ole tarkoitus käyttää potilaiden syyllistämiseen, kertoi sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko minulle kesällä, mutta kas kummaa, niitä vain käytetään – ei ministeri, vaan moni muu taho Sitrasta terveystaloustieteen tutkijoihin ja meihin toimittajiin.
Vanhusten, sairaiden ja vammaisten ihmisarvo on toisinaan julkisuudessa ylellisyyttä, aktiiviväestön edut menevät avun tarpeessa olevien etujen ohi. Elämme lyhyiden voittojen markkinoilla. Kun pistää silmät kiinni, ei näe, että omaa etua ajaessaan polkee muita jalkoihinsa.
En ole kyllä kuullut, että insuliini olisi mikään lääkärin määräämä hoito. Kauhistuttava ajatus on, että hoitajien laajassa joukossa olisi enemmänkin ihmisiä, jotka ottaisivat ohjat omiin käsiinsä... Ilmeisen taitavasta manipuloijasta kuitenkin on kyse, kun tämä vangittuna nyt oleva henkilö oli saanut asianajajankin kuljettamaan kirjeitä miehelleen, johon hän ei saa lain mukaan olla yhteydessä, koska mies on suostunut todistajaksi hänen oikeudenkäyntiinsä.
Inkivääri, Lehtimäen 20-vuotiaan uhrin kuoleman yhteydessä vilahti julkisuudessa tietoja, joiden mukaan muissakin paikoissa insuliinia on vain käytetty siinä tarkoituksessa, että pyritään vaikuttamaan potilaiden tai asikkaiden käytökseen eli siis että idea ei ollut ainutkertainen, vaan se oli saatu ja opittu muualta. Lääkärien määräyksistä ei tässä yhteydessä puhuttu mitään. Insuliinia on tähän syksyyn saakka saanut reseptittä ja sitä saatetaan myös varastaa sairaaloista tai diabeetikoille tarkoitetuista annoksista.
Toivoisin, että tällaisten tapausten yhteydessä ei heti ensimmäiseksi väläyteltäisi mielisairas-korttia, siihen kun liittyy tässä kontekstissa selkeästi moraalinen arvostelma. Psyykkisesti sairaat nähdään muutenkin muista poikkeavina ihmisinä, epänormaaleina, siis 'sairaina'. Sitä se mielenterveyskuntoutujankin stigma on, erilainen ja arvaamaton, muille vaarallinen. Rikoksen tehdäkseen ei tarvitse olla mikään ns. psyykkinen tapaus.
Ohhoh - minulta on jäänyt huomaamatta semmoinen ja kuulostaa todella karmealta, verrattavissa lobotomiaan vaikka onkin ohimenevä. Matala verensokeri kuitenkin jatkuessaan pitkään aiheuttaa henkisen suorituskyvyn laskua, joten... Kuulostaa kyllä minusta uskomattomalta.
Anonyymi, en ymmärrä, mitä tarkoitat.
Psyykkisiä sairauksia on monenlaisia, kuten fyysisiäkin. Ihminen, joka on sillä tavoin sairas, että tappaa kanssaihmisiään, kuuluu suljettuun laitokseen sekä itsensä että toisten tähden. Tietääkseni usein psykopaattiset ihmiset vaikuttavat päällisin puolin täysin normaaleilta maallikon silmissä, vaikka saattavat kuulua vankimielisairaalaan.
Inkivääri, varmaan tuo Lehtimäen surman oikeudenkäynti tuo esiin mielenkiintoista aineistoa tältä alalta.
"Kissan" sijasta suosittelisin niiden todellisten henkiloiden, jotka tekevat paatoksia vanhustenhoidosta, "nostamista poydalle". Ehka sitten alkaisi tapahtumaan jotain.
Argos, kai kuitenkin tiedät, miksi kissa pitää nostaa pöydälle?
Kirsi, jos psyykkisesti sairas ihminen tekee rikoksen, kuuluuko hän vankilaan siksi, että hän on sairas vai siksi, että hän on tehnyt rikoksen?
Sinun ei ehkä ole vaikea erottaa toisistaan eri sairauksia, mutta valitettavasti käsitys psyykkisesti sairaan ihmisen vaarallisuudesta on yleinen. Se on osa stigmaa, joka liittyy kaikkiin mielen sairauksiin. Mielestäni sekin, että tuntematon ihminen leimataan psykopaatiksi tietämättä asiasta sen enempää vahvistaa ja ylläpitää tätä stigmaa.
Koska en tiedä, miten selittäisin asian tyhjentävästi, laitan tähän pari aiheeseen liittyvää linkkiä Ruotsista.
http://www.rsmh.se/aktuellt/mediarapport.pdf
http://www.rsmh.se/RSMH%20Mediarapport-aug.pdf
Anonyymi, tuo menee tuomioistuimen ratkaistavaksi. Riippuu toivottavasti siitä, miksi ihminen tekee rikoksen. On niitä, jotka tekevät rikoksia esimerkiksi taloudellisen hyödyn toivossa eikä psyykkinen sairaus, jos heillä sellainen on, vaikuta rikoksentekoon sen enempää kuin fyysinen sairaus. On niitä, jotka tekevät rikoksia vaikkapa siksi, että sisältä kuuluvat äänet käskevät. Jälkimmäiset kuuluvat sairaalaan, edelliset normaalin rangaistusmenettelyn piiriin.
Tutustun noihin dokumentteihin, kun ennätän.
Lähetä kommentti