Kuolema ei pysäytä kaahaajia

Ramsaynrannassa moni ajoi tuntuvaa ylinopeutta tämän paikan ohi. Muutama päivä sitten siinä kuoli 24-vuotias mies.

Ei se linkkaaminen niin vaikeaa ole

Sanailin tässä taannoin Hesarin kanssa linkityksestä, ne kun eivät linkkaa muualle kuin omiin arkistoihinsa, vaikka muuta vakuuttavat.
Tänään taas sama juttu, jälleen STT-uutinen Kalevasta eikä linkkejä muualle kuin Hesarin omaan tietohakuun. (Nyt tosin juttu on kadonnut jo uutissivulta, liekö ollut hätiköity.)
Linkityksen heikkoudesta puhuttaessa voisi yhtä hyvin osoittaa myös STT:a, joka tuottaa uutisia suoraan lehtien jutuista eikä ilmeisestikään tarjoa valmiiksi linkkejä alkuperäislähteisiin juttujen nettiversioita varten.
Minun mielestäni on hyvän journalistisen tavan mukaista, että alkuperäiseen juttuun linkataan varsinkin silloin, kun alkuperäinen juttu on ainoa uuden jutun lähde. Myös silloin, kun oman tuotannon kimmokkeena on toisen median juttu, on syytä luoda linkki alkuperäiseen juttuun.

Asiasta keskustelua myös täällä.

Ilman kolesterolia valtimot eivät kovetu

– Ilman kolesterolia ei ole valtimonkovettumatautia, tiivistää tänään tutkimustyöstään Sydäntutkimussäätiön suurpalkinnon saanut kolesterolitutkija professori Antero Kesäniemi.
– Japanissa kohonnut verenpaine on yleinen ongelma, silti siellä ei ole sepelvaltimotautia. Etelä-Euroopassa poltetaan paljon tupakkaa, silti siellä ei ole paljon sepelvaltimotautia.

Meidän esi-isillämme kolesteroliarvo oli kolme ja sillä tultiin toimeen, Kesäniemi toteaa. Näihin lukemiin yltävät nykyisin kai lähinnä japanilaiset kalastajat.
Sodan jälkeen alkanut runsas maitorasvan käyttö johti aikanaan siihen, että suomalaisten kolesterolitasot lähenivät yleisesti kahdeksaa.
Nykyinen vyötäkölihavuustrendi huolestuttaa kolesterolitutkijaa: kokonaiskolesteroliarvo ei tavallisessa mittauksessa välttämättä ole kovin paljoa koholla, mutta tosiasiassa veressä on pieniä LDL-kolesterolipartikkeleita, jotka ovat erittäin haitallisia verisuonten seinämille. Sukupuolten tasa-arvo ei toteudu yötärömitassa: miehillä raja-arvo on 94 senttiä. Naisilla se on 80 senttiä. Näiden lukemien jälkeen riskit alkavat kerääntyä ja silloin ensiksikin kannattaa joka tapauksessa laiduttaa.

Dyslipidemioiden hoidosta Käypä hoito -suositus. Tiivistelmä suosituksesta.

Valokuvatorstai: "On olemassa kursiivinen melankolia"

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on säe Eino Santasen runosta Sisiliskoja kuin runonjalkoja:
"On olemassa kursiivinen melankolia"
Mikä melankoliasta tekee kursiivista? Kursiivi erottuu muusta tekstistä.
Tämä luova roskisratkaisu pisti silmääni tiistaina, kun talsin Hesaria pitkin Vaasankadun hallin kohdalla.

Vasta 20 vuotta radioaktiivisia sieniä

Halo Efektin blogista löysin linkin vuoden vanhaan juttuun, jossa Satu Hassi vaatii selkokielistä tietoa sienten radioaktiivisuudesta.
Itse en ole opettanut omia lapsiani lainkaan syömään metsäsieniä syystä, että kestää vielä kymmenen vuotta ennen kuin radioaktiivinen cesium alkaa puoliintua.
Säteilyturvakeskus on todennut, että useampi runsaassa vedessä suoritettu ryöppäys vähentää radioaktiivisuutta.

Meriläinen: Läskikapina ei mollannut lihavia

Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen käytti Sydämen eilisessä juhlaseminaarissa puheenvuoron, jossa hän kumosi kohta kohdalta median taannoiseen Läskikapinaan kohdistaman kritiikin; lehden lukijoiltahan kritiikkiä ei juuri tullut.

• Hesari ei markkinoinut konsernin muita lehtiä eikä laihdutusklubiaan kampanjalla.
• Se ei markkinoinut laihdustustuotteita eikä -lääkkeitä.
• Hesari ei syyllistänyt ylipainoisia ihmisiä.
• Se ei liittoutunut rikkaiden kanssa köyhiä vastaan.
• Se ei harrastanut terveysfasismia eikä terveysterroria.
• Se, että Hesari esitti laskelmia siitä, kuinka kalliiksi lihavuus tulee, oli journlistinen välttämättömyys.

Jos oikein kuulin, Meriläinen tunnusti, että vähän hömppää tuli kapinassa Hesariinkin.
(Sori, valtamedia, että esitän listan tiiviisti.)
Muistin virkistämiseksi vielä: Verkkolehti InMediasRes kirjoitti aiheesta tammikuussa Hesarin rahajutun jälkeen: Hesari kiusaajien kuorossa

Viemäriin kaadetun viinan ongelma

Viestinnän tutkija Sinikka Torkkola pohti tänään viemäriin kaadetun viinan ongelmaa. Kyse on siitä, että ihmiset oppivat, kuinka kyselyihin kuuluu vastata, jotta olisi hyvä terveyskansalainen. Saavatko tutkijat ja toimittajat haastatteluillaan tietoa ihmisten terveyskäyttäytymisestä vai saavatko he ihmisiltä terveyskertomuksia?
Tutkimusten mukaan koulutetut ihmiset elävät terveellisesti. Entäpä, jos kyse onkin siitä, että koulutettu väki tietää, miten pitää vastata?
Onnea 50-vuotiaalle Sydämelle. Kiitos mielenkiintoisesta juhlaseminaarista.

Ammatti kutsumus kohtalo syndrooma

Muutama päivä sitten olin Gyllenberg-säätiön järjestämän mielenkiintoisen Music Meets Medicine -symposiumin tiedotustilaisuudessa. Paikalla oli muun muassa säveltäjä Olli Kortekangas. Hän puhui säveltäjän ammatin olemuksesta erittäin kiinnostavasti.
Noukin tähän puutaman ajatuksen Kortekankaan puheenvuorosta:
Jopa suoranaiset virheet saattavat johtaa luoviin innovaatioihin.
Kriisit ovat olennainen osa luovaa työtä, jopa sen edellytys.
Riittämättömyyden tunne ja uupumus ovat tuttuja luovan työn tekijälle.
Säveltäjällä on oltava elämää oman ammatin ulkopuolella.
Yksin työskentely, kyky sietää yksinäisyyttä, jopa nauttia siitä, on työn edellytys.
Vastoin yleistä luuloa monet hyvät säveltäjät ovat olleet taitavia myös töidensä markkinoinnissa.
Kortekangas kärjisti pohdintansa siihen, onko luovuus itse asiassa eräänlainen sairaus.
Ajatus siitä, että luovuus on jokin syndrooma, on mielestäni hauska.

Miten kerrot lähteesi, Hesari?

Luin tänään Hesarin uutissyötteitä ja tajusin kesken jutun lukevani itse asiassa Mediuutisten juttua. Jutussa kyllä kerrotaan, että tiedot ovat Mediuutisista. Mikäli osasin lukea oikein, Hesari vain yksinkertaisesti tiivisti toisen lehden juttua linkittämättä lainkaan kyseiseen juttuun. Minusta olisi fiksua ja oikeampaa linkittää, jos referoi. Jos tahtoo olla itseriittoinen, sitten pitäisi olla itseriittoinen ja nähdä ainakin enemmän vaivaa hankkimalla omaakin tietoa. Hesarin tiivistelmä samasta jutusta.

Valokuvatorstai: Kivet

Tämän viikon haaste on kivi, kivet.
Olen ottanut tämän kuvan 70-luvulla ja skannannut vuosi sitten. Nyt en löytänyt alkuperäistä skannatakseni uudelleen isommaksi. Teksti Alajärven hautausmaalla olevassa muistokivessä: "Kovina nälkävuosina 1860–61 ja 68 nälkään nääntyneiden muistolla pystytti tämän paaden 1951 Alajärven seurakunta. Herra anna meille jokapäiväinen leipämme."

Helsingin paikalliskanava nyt

Nykyisin viestimien on vaikea saada otetta osittain pahasti rapautuvasta julkisesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä, koska näkyvät toimijat ovat valtakunnanpolitiikassa ja alan (edit. klo 20.30) todelliset vaikuttajat ovat kunnallisessa päätöksenteossa.
Tästä syystä terävöitän sen verran blogini linjaa, että nostan esiin oman kotikaupunkini Helsingin kunnallista politiikkaa ja sen taustoja tägäämällä Helsinki-juttujani – enkä vain omia, vaan aihepiiriin liittyviä mielestäni kiintoisia juttuja muutalta netistä. Olen iloinen kaikista linkkivinkkauksista. Jos tällainen tuntuu nuorkkakuntaiselta, jolen valmis tekemään vielä toisenkin kunnallispolitiikkatagin. Jos itsellänne on samantyyppisiä tägäyksiä, kertokaa ihmeessä. Mielelläni nostan niitä esiin.

Kriittinen pyöräretki

Ensi lauantaina on autoton päivä. Maan ystävät järjestää Helsingissä kriittisen pyöräretken. Tarkoitus on osoittaa, että kaupunki on suunniteltu pitkälti yksinomaan autoilijoiden ehdoilla.
Kokoontuminen kello 16.30 Mantalla.

24/7 – mitä järkeä?

Yötyö on Suomessa yleisempää kuin missään muussa Euroopassa. Suomessa ja Ruotsissa tehdään myös muuta Eurooppaa enemmän yli 10-tuntisia työpäiviä. Suomi on EU:n ilta- ja yötyön yleisyyttä mittaavan listan kärjessä.
Eniten ilta- ja yövuoroja tehdään hotelli- ja ravintola-alalla, mutta yllättäen esimerkiksi maanviljelyksessä ilta- ja yötyön osuus on kasvanut melkoiseksi. Kuljetuksessa ja terveydenhuollossa tehdään myös tunnetusti paljon yötyötä. Vuorotyö on yleisintä teollisuudessa, toiseksi yleisintä liikenteessä.
Palkansaajista 73 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä. Vuoro/periodi- tai jaksotyötä tekee 21 prosenttia, säännöllistä aamu- tai iltatyötä kaksi prosenttia, säännöllistä yötyötä prosentti ja jotain muuta kolme prosenttia palkansaajista.
Ihan kaikkea ilta- ja yötyötä ei todellakaan olisi pakko tehdä yöllä. Turhaan esimerkiksi kauppa laajentaa palveluitaan kohti ympärivuorokautista aukioloa. Tämä lisää monen muunkin toimialan ilta- ja yötyötä. Myös terveydenhuollossa olisi järkeistämisen varaa.
Ei muuten, mutta kun ihminen on parhaimmillaan päivällä ja levänneenä.
Aiheesta aiemmin täällä 5.9.07

Sieniretkellä

Olin tänään tietäväisessä seurassa sieniretkellä.
Paikalla oli Myrkytystietokeskuksen henkilökuntaa ja yliopiston sieniasiantuntija sekä joukko innokkaita sienestäjiä.
Sienisaaliini ei ole suuri – kymmenkunta lampaankääpää ja yhtä monta suppilovahveroa, mutta tietoa tuli paljon.
Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu kertoi, että heinä–elokuu on kiireistä aikaa keskuksessa erityisesti hyvinä sieni- ja marjavuosina. Kaikkein kamalinta tuhoa saa aikaan valkea kärpässieni, joka sisältää solumyrkkyjä.
Kasvitieteellisen keskusmuseon Pertti Salolla oli vientiä. Jokainen halusi kysyä, kelpaako sieni syötäväksi ja miten sen voi valmistaa. Salo on mitä ilmeisimmin hyvä kokki.

Tämän päivän ruokavinkki: herkkutatin paloja hernekeittoon.
Pitää kokeilla.

Muistikirjoja kahdenlaisia

Eilen sattui silmään hauska yksityiskohta omasta kirjahyllystä: Siinäpä
Liken Muistikirjani ja Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton Muistihäiriöt-kirja nojailevat toisiinsa.


Maailman Alzheimer-päivää vietetään ensi torstaina, 21.9.2007.
Niputettu tapahtumalinkki.
Päiv. 17.9. klo 20.00

Mielenterveysjärjestö perää hoitokulttuurin muutosta

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto vaatii tämänpäiväisessä julkilausumassaan mielenterveyslain noudattamisen tiukempaa valvontaa:

Psykiatrisessa hoidossa on kyse mitä suurimmassa määrin toiseen ihmiseen kohdistuvasta vallankäytöstä. Vaikka hoito on usein asiallista, oikeaa ja eettisesti hyväksyttävää, Mielenterveyden keskusliiton tietoon on tullut paljon tapauksia, joissa potilaan itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskemattomuutta on tarpeettomasti loukattu. Mielenterveyslain valvontaa onkin syytä tiukentaa.
Sairaaloissa on jopa rikottu lakia esimerkiksi käyttämällä eristämistä rangaistuksena. Eristämisellä tai millään pakkotoimella ei saa olla koskaan rangaistusluonnetta, vaan sillä pitää aina olla hoidollinen ja lääketieteellinen peruste. Potilaan rauhoittaminen injektiolääkityksellä vastoin hänen tahtoaan ei myöskään ole hyvää ja tarkoituksenmukaista, yksilöllisen tarpeen mukaista hoitoa.
Kankaisen pakkopaidan tilalle on tullut kemiallinen pakkopaita ylilääkitsemällä potilaita. Tämä on yhtä tuomittavaa kuin vielä 1950-luvulla käytetty insuliinihoito. Toimintatapaa on perusteltu henkilökuntapulalla.
Kun hoitajia on liian vähän, lääkintää ja eristämistä käytetään hoidon korvikkeena. Liitto katsoo kuitenkin, että syynä on enemmänkin vanhan, alistavan hoitokulttuurin ja hoitokäytäntöjen jäänteet. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään pakkotoimia enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Pelkkä hoitajien määrän lisääminen ei auta ellei samalla saada hoitokulttuuriin muutosta ja hyvää hoidon laatua taattua.
Ihmisoikeuksiin kuuluu, että jokaista potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, ja hänen itsemäärämisoikeuttaan kunnioitetaan viimeiseen saakka. Kohtelun pitää olla ihmisarvoista ja inhimillistä kaikissa tilanteissa terveydentilasta riippumatta.

Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja omaisten itsenäinen kansalaisjärjestö.

Nätit kuvat ja flässi eivät riitä, nettipalvelulta kysytään käytettävyyttä

Vierityspalkki-blogissa keskustellaan siitä, mikä nettisuunnittelun osa-alue mahdollisesti on keskeisin.
Itse olen pitkään ihmetellyt, eikö esimerkiksi Soneralla, Sampopankilla (verkkopankki), kirkolla tai Kansaneläkelaitoksella ole nettipalveluidensa suunnittelussa lainkaan käytettävyysasiantuntijaa.
Kelan kohdalla olen epäillyt, että tiedon helppo saatavuus ei välttämättä edes ole internetpalvelun tilaajan intresseissä. Muiden ongelmia en ole osannut käydä edes arvailemaan.
Käyttäjien keski-iän noustessa ja asiakaspalvelun kutistuessa nettipalvelun selkeys ja helppokäyttöisyys sekä etsityn tiedon helppo löytyminen ovat ensisijaisia asioita verkon asiointipalveluissa.

Libri Vox, ilmaista iloa

Juhani Ahon mainio Rautatie löytyy nyt netistä mp3-muodossa ilmaiseksi.
Käytkää ihmeessä tutustumassa Libri Vox -kirjastoon. Jos lukeminen kiinnostaa, ilmoittautukaa sitä kautta talkoohommaan.
Rautatien lukijalle Tuija Aallolle paljon kiitoksia. Kirjaa oli hauska kuunnella kuvankäsittelyn lomassa.

Laihtukaamme. Läskikapinan remix

Hesari lopetti läskikapinansa. Tänään Teatteri Kultsassa palataan asiaan: on nimittäin Laihtukaamme-näytelmän ensi-ilta. Vaikuttaa kiintoisalta.
Via Vesa Salmi.

Aamun makaaberi huumoripläjäys

Etsin googlettamalla tietoa kuolinsyistä. Löysin: "Liikemiehen kuolinsyyksi on varmistumassa hengenlähtö".

Diabeetikkojen kokemuksia kysellään

Pirjo Saksasta kyselee, miten diabeetikot kokevat hoidon tason Suomessa. Itse hän on kaikin tavoin tyytyväinen saamaansa hoitoon. Käykää kommentoimassa.

Valokuvatorstai: Klassikko

Valokuvatorstain tämän päivän haaste on Klassikko.
Charlie Chaplin on pitänyt pintansa perheemme laajassa videokirjastossa vuodesta toiseen. Chaplinin Poika, Kaupungin valot, Diktaattori ja Kultakuume osataan kai kohtaus kohtaukselta ulkoa. Hyvä elokuva kestää kulutusta.

Huh huh Savon Sanomat

Joskus itselleni on käynyt niin, että joku toimitussihteeri on mokannut otsikkoni ja asia on jäänyt harmittamaan, mutta Savon Sanomien tämänpäiväinen etusivun esitys on vuoden surullisin moka. Tuntuu kuin otsikontekijä olisi reväisty väärästä mediasta tai kesädekkarin äärestä. Matti Pietiläisen juttu on ihan asiallinen professori Sirkka-Liisa Kivelän haastattelu. Jutussa ei suinkaan puhuta siitä, mistä otsikko viestii, mutta moni lukee vain otsikon. Joku voi myös toimia sen mukaan. (Edit. 13.9. klo 7.50)

Onko meillä varaa parhaaseen lääkehoitoon?

Jussi Huttunen ja Suvi-Anne Siimes ennen korokekeskustelun alkua.
Olin tänään herrojen kanssa marjassa eli Hanasaaressa kuuntelemassa Lääketeollisuus ry:n järjestämää keskustelua otsikon aiheesta.
Mieleeni jäi pyörimään Suvi-Anne Siimeksen vahva argumentti kunnollisen lääkehoidon puolesta: Mitä vaikeampi sairaus, sitä isompi tappio siitä koituu yhteiskunnalle. Terveydenhuollon kustannukset ovat pieni osa näistä kustannuksista ja lääkekustannukset vain pieni osa terveydenhuollon kustannuksista. Sen sijaan menetetty ansio on suuri kustannuserä.
Professori Jussi Huttunen, joka nykyään on mukana Sitran terveysohjelmassa, totesi, että yksityiset työnantajat ovatkin jo heränneet ymmärtämään, miten tärkeää on pitää huolta työntekijöiden terveydestä, mutta poliittiset päättäjät ja julkinen sektori eivät ole asiaan heränneet, sillä julkisen talouden puolella asian hahmottamista vaikeuttaa monikanavainen rahoitusjärjestelmä.

Nöyrin kiitos

Aina positiivinen Rita on myöntänyt minulle kunniamerkin. Nöyränä ja iloisena otan kunnian vastaan.
Tyylilleen uskollisena hän on eritellyt myöntemisperusteet englanniksi.

Award for good fellow bloggers. Merkillinen kunniamerkki esimerkillisille bloggareille. Schmooze-henkilöiden ansiot: They don’t limit their visits to only the rich and successful, but spend some time to say hello to new blogs as well. They are the ones who engage others in meaningful conversations, refusing to let it end at a mere hello - all the while fostering a sense of closeness and friendship.

Kiitän Ritaa kunniasta. Itse haluan tänään lähettää kunniamerkin Halo Efektille.

Kehitysvammaisten mielenosoitus tiistaina klo 11

Kauran blogista huomasin:
Me Itse ry ja Steg för Steg rf järjestävät mielenosoituksen kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien puolesta 11.9.2007 klo 11.00 Helsingissä. Järjestäjien tiedotteesta:

Kehitysvammaisten ihmisten omat edunvalvontajärjestöt Me Itse ry ja Steg för Steg rf ovat järkyttyneitä ja huolissaan epäillyistä vammaissurmista. Ihmisarvo on perustuslaillinen oikeus meille kaikille ihmisille. Se on oikeus, jota ei voi ottaa ihmiseltä pois.
Yhdistysten jäsenet, joista osalla itsellään on henkilökohtaista kokemusta laitosasumisesta, painottavat, että laitos ei voi olla kenenkään koti.
Yhdistykset järjestävät mielenosoituksen kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien puolesta tiistaina 11.9.2007 klo 11.00 eduskuntatalon edustalla.

Ehkä sosiaaliviraston pitäisi kuunnella asiakkaita

Jenni-Juulian blogissa on pitkä ja mielenkiintoinen postaus Helsingin vaikeavammaisten kuljetuspalvelun tilasta ja valituksesta, jonka J-J teki lääninhallitukselle. Asiasta kiinnostuneet, käykää lukemassa. Lukekaa myös keskustelu.
Jos jotain tästä opimme, asiallisissa asioissa kannattaa olla aktiivinen. Tosin pitää myös varautua pitkiin prosesseihin ja oikeustaisteluun.

Jos tarvitset lääketietoa, tässä sinulle 900 sivua sellaista

Postinkantaja oli tunkenut laatikkoomme paksun kirjeen: rikki menneessä kuoressa oli Lääketietokeskuksen ja Otavan Lääkeopas 2008–2009 -kirja. Esittelen kirjan, koska opuksesta on iloa tavalliselle lääkkeenkäyttäjälle. Luullakseni Lääkeopas on hyödyllisempi maallikolle kuin Pharmaca Fennica. Kirjassa on artikkeleita muun muassa vanhusten lääkehoidosta, myrkytyksistä ja lääkekorvauksesta.
Lääkeopas esittelee ennen kaikkea kaikki Suomessa käytössä olevat lääkevalmisteet sekä opastaa niiden käytössä. Lääketietokeskus tarjoaa samaa tietoa suoraan netissäkin. Yli 900-sivuisen kirjan hinta on hieman alle 30 euroa.
Kirja ja nettitieto eivät korvaa lääkärin ja apteekin ohjeita. Erityisesti lääkkeiden yhteiskäytössä tarvitaan lisäohjeistusta.

Olga orava rouskuttaa

Viikonloppuisin en mielelläni tee töitä. Huolista ei kuitenkaan pääse noin vain. Ne seuraavat vapaa-aikaankin ja tuovat jälleen jatkuvaa epävarmuutta omaan ja perheemme elämään. Omiin keinoihini huolten suitsimisessa kuuluu liikkuminen luonnossa. Tämänpäiväinen hilpein luontoelämys oli Malmilla, postin kulmalla, missä kaksi oravaa rouskutti isoja, meheviä männynsiemeniä niin että suomut lentelivät.

Sosiaalialalla ei ole töitä Helsingissä

Sosiaali- ja terveysalalla puhutaan jostain uhkaavasta työvoimapulasta. Omassa lähipiirissämme tätä puhetta kummastellaan oikein joukolla. Työvoimaahan on liian kanssa, sitä pitää pyrkiä työntämään eläkkeelle tai työttömyyskortistoon, vaikka haluaisivatkin ja voisivat vielä tehdä töitä.
Nyt on niin, että Helsingin kaupunki ei löydä mitään paikkaa kokeneelle osa-aikaeläkkeellä olevalle korkeakoulutukinon suorittaneelle sosiaalityöntekijälle, ei kerrassaan mitään.
Ennen kuin hakeudutte esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutukseen, varmistautukaa, ihmiset hyvät, siitä, että potentiaalinen työnantaja oikeasti on kiinnostunut ikäisistänne työntekijöistä. Ministerien puheilla ei tässä suhteessa ole mitään käytännön merkitystä.
Lähes painotuoreessa Vanhustenhuolon uudet tuulet -lehdessä 5/2007 on ministeri Paula Risikon haastattelu, jonka tein kesällä. Ministeri Risikko siinä juuri arvelee, että vanhustenhuoltoon hakeudutaan usein, ei aivan nuorina, vaan elämänkokemuksen siivittäminä ja aikuiskoulutuksen kautta.
Näyttää siltä, että ainakaan yksi kuntatyönantaja ei lainkaan ole varautunut työvoiman ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Vaikuttaa myös siltä, että erityispalvelupuolella panostetaan pelkkään vaipanvaihtoon. Ollaan menossa entistä kauemmas kuntouttavasta hoitotyöstä.

Valokuvatorstai: Lapsi

Tämän viikon haastesana Valokuvatorstaissa on Lapsi.
Lapset ovat luonnostaan liikkuvia. Omassa asuinympäristössämme jostain syystä monet aikuiset suhtautuvat erittäin ynseästi lasten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Tämä prinsessa esimerkiksi rikkoo talon kultaista sääntöä: kaikki pallolla pelaaminen on ankarasti kiellettyä pihapiirissä. Perheemme esikoinen aikanaan vetäytyi sisätiloihin viihde-elektroniikan pariin, jotta ei tule sanomista.

"Kehitysopillisesti ihminen on päiväaktiivinen laji"

Evoluutio on hidas prosessi ja kehitysopillisesti ihminen on päiväaktiivinen laji. Perintötekijöiden sopeutuminen erilaiseen unirytmiin on rajallista ja hidasta. Biologisista syistä monilla ihmisillä on vaikeuksia sopeutua epäsäännöllisyyteen. Tällaisia puhui neurologian erikoislääkäri dosentti Christer Hublin, jolla on unilääketieteen erityispätevyys, tänään Yöllä töissä riskisti -seminaarissa Suomen Lääkäriliitossa.
On voimia, jotka kampeavat pohjoismaisia yhteiskuntia muuta Eurooppaa nopeammin 24/7 yhteiskuntaan. Mutta mitä nämä voimat ovat? Kenen etu on, että kaupat ovat auki läpi yön, että mäkkäriin pääsee aamuneljältä, että raskasta liikennettä ajetaan halki maan tilassa, joka vastaa promillen alkoholihumalaa? Ja kuka tahtoo päästä sellaisen lääkärin käsittelyyn, joka on ollut töissä 30 tuntia?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Pirjo Matintalo Turun terveystoimesta ihmettelikin omassa esityksessään, mikä Pohjoismaissa on sellaista, että pitää olla yöllä töissä.

Kovat asenteet kertovat kuntatyönantajan arvoista

Palaan vielä ministeri Hyssälän ajatukseen siitä, että masennuspotilaat pitäisi saada nopeasti takaisin työelämään.
Kyseessä on juhlapuheretoriikka, joka ei vaikuta työnantajien asenteisiin.
Työelämässä täysin työkykyisiä ihmisiä sysitään iän tähden syrjään. Osittain työkykyiset ovat vielä paljon heikommassa asemassa.
Muuten: olen sitä mieltä, että paras olla kertomatta työnantajalle yhtään enempää sairauksistaan kuin on pakko.

Soneran palvelukaistan nopeus ja hinta

Sain äsken vastauksen 13.8. Soneran asiakastunnusten kautta lähettämääni akuuttiin palvelupyyntöön. (Sähköpostiviestit kun viipyvät matkalla välillä päiväkausia). Vastaus tosin ei ollut mistään kotoisin, vaan tarjosi maksullisen puhelinpalvelun numeroa avuksi.
Ovatko muut operaattorit yhtä nopeita vastaamaan?

Blogimiitti Helsigissä

Näköjään Helsinkiin on suunnitteilla 5.10. blogimiitti. Sana siis kiertämään. Toivon pääseväni minäkin paikalle.

Valokuvatorstai: 1.9. klo 11.00

Valokuvatorstain tämän viikon haasteena oli ottaa kuva lauantaina 1.9. klo 11 ja julkaista se blogissa.
Itse olin tänään arvioimassa taiteen ja viestinnän ammattitutkintoja ja yhtä erikoisammattitutkintoa Ammattikorkeakoulu Stadiassa.
Juliana Elon audiovisuaalisen viestinnän ammattinäyttö mediatyön osaamisalalta alkoi kello 11. Näytön antaja hieman myöhästyi tilaisuudesta, kuvauksien tähden, joten otin kuvan vähän jälkeen yhdentoista.
Opetushallituksen näyttötutkintosivut. (Päiv. 2.9. klo 7.50)

Näyttötutkinnon arvioija Erikka Jussila, tutor Anja Rouhuvirta, arvioijat Jaakko Timonen ja Zdzislaw Hoffman tarkastelevat lähempää Juliana Elon tekemää savianimaatiohahmoa ja näyttötyön story boardia