Meneillään ruotsalaisten ikäihmisten petankkiturnaus Tukholman keskustassa.Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat ovat huolissaan kilpailuttamisen vaikutuksista palvelujen laatuun ja muun muassa asiakkaiden palveluketjun jatkuvuuteen. Järjestöjohtajien mukaan yhteistyö kuntien kanssa on jo muuttunut, ja uhkana on, että palvelutuotanto keskittyy isoille tuottajille ja ostopalveluissa päähuomio siirtyy palvelujen kehittämisestä kustannustehokkuuteen, ilmenee Sosiaali- ja terveysturvan keskuksen tänään julkistamasta järjestöbarometrista.
Kilpailutus on sosiaalialan arkea; kunnat tosin itse tuottavat ainakin puolet alan palveluista – osin siksi, että osaisivat arvioida kilpailutuksessa annettuja tarjouksia, osin muista syistä.
Sosiaalipalvelujen vahva markkinoistuminen on vienyt ja vie edelleen kolmannen sektorin toimijoita, siis yhdistyksiä, jotka aikoinaan on perustettu aatteen palosta parantamaan potilaiden tai heikossa asemassa olevien ihmisten asiaa. Kuntataloudessa kiristetään kaiken aikaa; niinpä myös kuntien laitoksissa olevat ihmiset saavat hekin aiempaa useammin pelkän perushoidon. Esimerkiksi hallitusohjelman jupaamasta vanhustenhuollon laitosten kuntouttavasta työotteesta ei kenttätyössä ole puhettakaan, päinvastoin. Kuntouttavassa toiminnassa kunnatkin nojaavat entistä useammin vapaaehtoistyöhön; näin ainakin täällä Helsingissä.
Olisi kamalaa itse asua laitoksessa, jossa on kalliit maksut, hienot puitteet, mutta ei inhimillistä välittämistä kuin sattuman kaupalla.
8 kommenttia:
No mutta, tätä kamaluutta kyllä riittää laitoksissa niin vanhusten kuin vammaistenkin osalta. Ja kotona asuvienkin kohdalla, kun odotetaan sitä ylös auttajaa aamulla, päivällä muovitoosassa sitä ah´ niin terveellistä, maukasta, sopivan haaleaa sattuma-levite-lisäaine-kulinaaria. Illalla sitten joku tulee heittämään sänkyyn ja vaipat perään..... Ei siinä aina kovin paljon seurustella. Se on sitä laadukasta elämää se ja aina ihanammaksi muuttuu....
Totta on, Anonyymi, ettei kotona asuvien vanhusten ja vammaisten tilanne ole paljona virikkeellisempi, jos kunto on huono. Kotona nyt toki voi enemmän itse ruokansa sisällöstä päättää enemmän kuin laitoksessa...
Tuosta kovasta rasvasta taas kerran: äsken kaupassa vanha herra kysyi minulta, mikä rasva on parasta. Kun sanoin hänelle, että meillä käytetään tätä ja tätä maun tähden ja terveyssyistä-- hän mumisi "ei mitään terveellistä minulle" ja otti voimakassuolaista voita. Jokainen meistä tekee päivittäin monia valintoja, jotka vaikuttavat loppuelämämme määrään ja laatuun. Aina emme ymmärrä vaikutuksia ennen kuin ne sattuvat omalle kohdalle, jos emme sitten satu olemaan poikkeustapauksia.
Koko kilpailuttamisen idea palauttaa huutolaisuuden ajat Suomeen - kuka halvimmalla ottaa hoitaakseen?
Sille ei enää voi mitään, pahaa pelkään, Halo, että tuo kilpailuttaminen tuli.
Raastavaa nyt vain on se, että viranomaiset eivät vaadi riittävästi laatua sen paremmin omilta laitoksiltaan kuin yrityksiltä, joita kilpailutetaan. Näkyy riittävän, että vaipat vaihdetaan ja joku jakaa lääkkeet. Kun tämä riittää kunnan omissa laitoksissa, ei tietenkään enempää vaadita yrityksiltäkään. Näin periaate kuka halvimmalla hoitaa on tosiasiassa palannut. Jos tätä ei usko, voi katsoa laitosten henkilökuntarakennetta ja henkilökuntamitoituksia. Olen käynyt sellaisessakin yksityisessä laitoksessa, jossa puitteet olivat tosi hulppeat, maksut kovat, ja viriketoimintaan tuossa isossa yksikössä oli yksi askartelunohjaaja, joka sitten yritti järjestää ulkoilua, retkiä, viihdykettä.
Luin juuri netistä lataamaani ulkopuolista laatuarviota Helsingin kaupungin omista suurista yksiköistä. Edelleen niissä määrätään yllättävän paljon neuroleptejä, sidotaan tarpeettomasti vanhuksia vuoteisiin, pidetään märissä vaipoissa, ei vastata avunpyyntöihin, puhutellaan töykeästi tai puhutaan kuin lapsille... Vaikka suurin osa hoitajista ja suurimmaksi osaksi työ tehtäisiin asiallisesti, näitä ja muita kaltoinkohtelutapauksia ei saisi olla lainkaan ja niitä oli siis edelleen vuonna 2005.
Helsingissä on eräs hoitolaitos, jossa vanhuksille on muutettu ruokavalio siten, että kevyttuotteet pois ja voita ja kermaa ja punaista maitoa saavat. Sukulainen on siellä töissä. Sine minä haluaisin joskus....
Toivottavasti kenenkään ei ole pakko mennä kyseiseen paikkaan, Anonyymi, sillä korkeassa iässä sydän- ja aivoinfarktien vaara kasvaa entisestään. Olisi kamalaa joutua alakarppaajaksi tai Atkinsin dieetin noudattajaksi vasten tahtoaan.
Vanhusten tulee saada ravitsevaa ruokaa, mutta kova rasva ei muutu iänkään myötä terveysruoaksi.
Höh. Noille karppaajillekaan ei kukaan asiantuntija ole voinut esittää kiistattomia tutkimustuloksia kovan rasvan epäterveellisyydestä, hypetyksiä vain. Vai mitä sinä tarkoitat kovilla rasvoilla? Kenties kovetettuja kasvisrasvoja, transrasvoja, eläinrasvoja, joissa ei siis todellakaan ole pelkkää tyydyttynyttä rasvaa?
Ihailemasi Mikael F on myös todennut tyydyttyneet rasvat pikemminkin neutraaleiksi ja myöntänyt hiilarikuorman vähentämisen ja hyvien rasvojen lisäämiseen niiden kustannuksella (hyvät rasvat ovat tässä tapauksessa mm. oliivi ja rypsi).
Toisaalta valtavan tärkkelyskuorman kanssa kaikki rasvat onkin varmaan epäterveellisiä.
Anoyymi, yli 50 vuotta sitten luotiin perusta nykyiselle sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisylle. Sodan jälkeen syntyi kolesterolihypoteesi, joka on vuosikymmenten kuluessa osoittautunut oikeaksi. Nykyisin tiedetään jo kolesterolin tuhoisa työ verisuonten seinämässä ja osataan mallintaa infarktin synty kansantajuisesti esimerkiksi 3D-animaatioilla niin, että pystyt ymmärtämään, mitä kolesteroli suonen seinämälle tekee. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on osoittautunut rasvasairaudeksi.
50-luvulla Suomessa suuri osa näkyvästä rasvasta oli kovaa rasvaa, paljon maitorasvaa ja muuta eläinrasvaa. Silloin käskettiin välttää rasvaa. Jopa Valion tutkimuksen johdossa ollut alateemikko A.I.Virtanen ehdotti, että maidon rasvaprosenttia laskettaisiin, mutta aika ei ollut otollinen näin edistyneelle ehdotukselle.
Nykyisin tarjolla on pehmeää, sydämen kannalta ja tyypin 2 diabeteksen synnyn ehkäisyn kannalta hyvää rasvaa, esimerkiksi rypsiöljyä ja lähes yhtä hyvää oliiviöljyä. Nykyiset ohjeet ovat siis, että pehmeitä rasvoja tulee nauttia. Energiansaannista 30-35 prosenttia on virallisen ravitsemussuosituksen mukainen rasvan osuus, tästä määrästä kolmannes saa korkeintaan olla kovaa rasvaa. Rasva nyt on erittäin energiatiheää ravintoa, joten lusikalla sitä ei lapata silloinkaan. Ravitsemussuositusten mukaan alle 25 energianprosentin ei rasvan saanti saa laskea; siitä voi olla haittaa terveydelle, erityisesti suorituksissa mainitaan rasvahappojen saanti.
Siis transrasvat ovat haitallisia ja kovetetut rasvat ovat yhtä haitallisia sydämelle kuin kerma, joten ei kovetetusta kasvirasvasta tehty jäätelö ole sen terveellisempää kuin kermajäätelö; kannattaa katsoa rasvaprosentteja ja kiinnittää huomiota määriin, sillä esimerkiksi jäätelössä on tosiaan paljon sokeria.
Mikael Fogelholmista tuskin saat alakarppaajaa, Anonyymi. Suosittelen hänen postaustensa lukemista, Anonyymi, samoin Sydänliiton laajaa ravitsemusneuvontaa, sydanmerkki.fi-sivuja, samoin rienipaatospaivassa.fi-sivuja ja tietenkin valtion ravitsemussuosituksia :)
Lähetä kommentti