Kuvan kohteeseen rakennetaan päivystyssairaalaa läntisen alueen asukkaille. Itäisen alueen asukkaat saavat tytytyä edelleen Malmin sairaalan palveluihin.HUSin Meilahden sairaala-alueella rakennetaan nyt kuin viimeistä päivää. Yksistään liikennejärjestelyihin sairaalarempassa palaa miljoonia. Riittäneekö rahaa enää sairaanhoitoon, jota uusiin rakennuksiin on määrä tulla!
Tämän koko myllerryksen sivutuotteena nousee yllättävän vähäisin keskusteluin päivystysrakennus (pdf), johon on määrä siirtää läntisen alueen terveyskeskuspäivystys ja lisäksi erikoissairaanhoidon päivystys. Näin puolelle kaupungin asukkaista tarjotaan parempia palveluita kuin toiselle puolelle. Itäisen alueen terveyskeskuspäivystys jää Malmin sairaalaan, kauas maan parhaista spesialisteista ja ajanmukaisimmista tutkimusvälineistöistä. Tuon linkin takaa löytyy yksityiskohtaisempi selostus terveyslautakunnan hyväksymästä suunnitelmasta.
Tällä hankkeella kasvatetaan nyt sitten kaupungin sisäisiä sosioekonomisia terveyseroja enemmän kuin millään tähänastisella hankkeella.
On poliitikkojen röyhkeyttä levitellä käsiään ja väittää, ettei sosioekonomisille terveyseroille voida mitään. Tällaisia mielipiteitä olen viime vuosina kuullut, kun Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin tutkijat ovat nostaneet esille terveyserojen haastetta.
Vähintä, mitä terveyserojen kaventamiseksi nyt voidaan tehdä, on, että ihmiset saavat tulevaisuudessa itse valita päivystyspoliklinikkansa HUS-alueella.
6 kommenttia:
Jos oikein ymmärsin, niin tuohon yksikköön on tarkoitus siirtää eteläinen, keskinen ja läntinen terveyskeskuspäivystys (ym) ja se korvaa Marian sairaalan päivystyksen?? Ja todennäköisesti siellä päivystävät samat lääkärit kuin aina ennenkin, toki Meilahden sairaalan palvelut ovat fyysisesti sitten vähän lähempänä...
Malmin sairaalan palveluja 25 vuotta käyttäneenä en ole koskaan joutunut tuon ruuhkistaan kuuluisan sairaalan lääkäripalveluihin varsinaisesti pettymään. Eli olen mielestäni aina saanut asiantuntevan hoidon ja tarvittaessa minut on sitten kiidätetty Töölöön, Naistenklinikalle tai minne milloinkin muutamassa minuutissa ambulanssilla.
Päivystystoiminta sinänsä täällä Helsingissä tökkii pahanlaisesti. Tuntikausien jonot rassaavat jokaista, joka näihin palveluihin joutuu turvautumaan. Ja olen ymmärtänyt että nimenomaan Mariassa nämä jonot ovat tällä hetkellä täysin kohtuuttomat.
Toivottavasti tuo uusi päivystys tuo mukanaan myös väljemmät tilat, enemmän henkilökuntaa ja sujuvampia päivystyksiä!
Käpsä, se tosiaan tuo tullessaan väljemmät tilat ja paremmat erikoissairaanhoidon palvelut puolelle Helsingin terveyskeskuspäivystyspotilaista.
Helsingin terveyskeskuspäivystyksessa on paljon ongelmia, joista suuri osa johtuu siitä, että potilaat tuupataan varsinaisilta päivävastaanotoilta päivystykseen. Tätä tapahtuu nähdäkseni sekä idässä että lännessä.
Mutta varsinaiseksi pullonkaulaksi on muodostunut se, että perusterveydenhuollosta ei lähetetä erikoissairaanhoidon tutkimuksiin potilaita, jotka pitäisi lähettää, vaan taakoitetut terveyskeskuslääkärit puurtavat jonkin diagnoosin kimpussa kuukausitolkulla (osassa terveyskeskuksista ei aanneta tutkittavalle potilaalle jatkoaikaa, vaan hän joutuu aina aloittamaan alusta kallo kahdeksalta aikojen varaamisen saadakseen ns. "akuuttiajan"; muuta ajat jaetaan esimerkiksi kolmen viikon päähän, mikä voi olla akuuteista hengitysoikeista tai epätyypillisestä rintakivusta kärsivälle huolestuttavaa tai kohtalokasta. Hoidontarpeen arviointi, mikä pitäisi tapahtua puhelimessa, ei läheskään aina ole asiallinen. Pahimmassa tapauksessa potilaan vaivaa ei tiedustella lainkaan tai sen laatua ei tutkita riittävästi.
Jos Helsingissä aikoo päästä julkisen puolen erikoissairaanhoidon asiakkaaksi, potilaat menettelevät sillä tavoin, että he menevät yksityisille lääkäriasemille, joista heidät lähetetään julkisin varoin pidettävään terveydenhuoltoon. Tässä on eräs saumakohta, jossa väki karsiintuu ja joka selittää sosioekonomisten terveyserojen kasvua: vähävaraisilla ja varattomilla ihmisillä ei ole rahaa mennä yksityislääkärille, joka kirjoittaa lähetteen.
Mutta tämä päivystyssairaala parantaa siis tilannetta puolella helsinkiläisistä, sattumoisin juuri sen puolen helsinkiläisillä jostain syystä, joiden terveys on muutenkin parempi.
Oh, byrokraatit rakastavat "konkreettisia" projekteja.
Varsinkin kun niissä saa käyttää betonia ja muuta pysyvää.
No, sen pysyvyyden laita on sitten niin ja näin, kun näkee, millä innolla vanhoista sairaalakiinteistöistä luovutaan lähitulevaisuudessa, kun on sitten rakennettu näitä uusia, Arhi.
Ja kyllä suoraan sanoen suru tuli, kun 60-luvun upeaa arkkitehtuuria edustanut kaunis rakennus jyrättiin tämän päivystysrakennuksen alta maan tasalle. (Kuvaa edesmenneen rakennuksen alulasta voit käydä katsomassa 11.1.07 postauksenstani).
Tottapuhuen: olet oikeassa. Seinät ja koneet ovat sellaisia juttuja, joita päättäjät ymmärtävät. Ihmiset ovat pelkkiä kulueriä nykyään enimmäkseen poliittisissa puheenvuoroissa, joissa puhutaan terveyspolitiikasta.
Ei ne päättäjät ymmärrä aina noita seiniäkään. Hoitolaitokset ja sairaalat ovat homeessa ja henkilökunta ja potilaat kärsii tästä ja maksaa lopullisesti terveytensä menettämällä.
Niin, huonosta rakentamisesta kärsii koko kansantalous. Ihmettelen aina sitä logiikkaa, millä rakennusvalvonnasta tingitään tai vaistuista luistetaan.
Lähetä kommentti