Ystävättärelläni on paitsi ekonomin tutkinto, myös filosofian maisterin tutkinto ja kaksi taidekorkeakoulututkintoa. Silti hän sinnittelee jatkuvasti riittävän toimeentulon kokoonraapimiseksi. Muistin hänet, kun luin Sosiaalivakuutus-lehden 5/07 pääkirjoitusta, jossa Kelan tiedottaja Minna Latvala iloitsee viimeaikaisista työttömyysuutisista, jotka ovat olleet enimmäkseen iloisia.
Itse en jubileeraa. Nähdäkseni positiivinen uutisointi johtuu osittain siitä, että tuijotetaan viranomaisten tilastoihin ja viranomaiset, sekä Tilastokeskus että työvoimaviranomaiset, tilastoivat konkreettista työttömyyttä. Nykyinen citytyöttömyys on piilotyöttömyyttä. Se on mukautunut töiden alihinnoitteluun, tekijänoikeuksien polkemiseen, eläkevakuutuksen minimointiin, keikkahommiin... Töitä paiskitaan aamuvarhaisesta iltamyöhään eikä aina päästä lähellekään sellaista tulotasoa, mitä muut pitävät miniminä.
12 kommenttia:
Kelan julkaisut ovat luonteeltaan positiivisia. Jotenkin ikävätkin asiat onnistutaan esittämään myönteisessä ja hyvin ymmärtäväisessä valossa. "Elämä on kurjaa mutta Kela auttaa." Mitään impaktiahan tällaisilla läpysköillä ei ole. Kaipaisin vähän kantaaottavampaa julkaisua Suomeen, jossa ei tyydyttäisi pintaraapaisuihin mutta ei myöskään sorruttaisi yhteiskuntatieteelliseen jargoniin, ts. sellaista, jossa olisi potkua...
Nostitpa esille mielenkiintoisen näkökulman, Anonyymi. Itsekin olen tuota asiaa sivunnut, kun muinoin ihmettelin täällä blogissani Kelan vuosikertomusta, jonka mukaan ihmiset ovat tyytyväisiä Kelan palveluihin. Silloin asia ei herättänyt erityistä keskustelua.
Keskustelun herättäminen on kai tällä hetkellä, ainakin vielä, Stakesin tehtävä; ainakin se voisi olla. Stakesista olisi kai voinut muodostua yhteiskunnallisen keskustelun moottori, mutta nyt mammuttilaitos on jotenkin käpertynyt tuottamaan tutkimustietoa ja tuomaan julkisuudessa esille myönteisiä malleja. Epäkohtiakin on nostettu esiin, mutta ne ovat peittyneet tutkijajargoniin.
Myönteisyys ei tietenkään ole tuomittavaa, päinvastoin, mutta silloin kun myönteinen viestintä johtaa yhteiskunnassa perusteettomaan itsetyytyväisyyteen ja passiivisuuteen, se on mielestäni ongelma.
Tuttavani on työtön akateeminen. Osaa vaikka mitä, mm. ylettömän montaa kieltä. Ei saa alansa töitä, kun on ylitarjontaa, eikä oikein saa hanttihommiakaan ylikoulutettuna. Mutta hänpä onkin tilastollisesti ei-työtön, sillä Työkkäri/Kela sysää hänet milloin milläkin syyllä pois kortistosta. En uskoisi, että tällaista pompottelua työvoimatoimistossa harjoitetaan, ellei lähipiirissä olisi näin käynyt.
Niin ja mikäköhän meidän keskiverto-freelancetoimittajien tosiasiallinen tuntipalkka on? Hirvittää laskeakin, niin alhainen se on. Eikä meitä taideta edes laskea alipalkattujen joukkoon.
Kaima, epäilen, että tilastointi on aikansa elänyt tapa mitata työvoimatilannetta, sillä se ei ota huomioon työelämässä tapahtunutta muutosta ja murrosta. Paljon kielitaitoa, osaamista, työkokemusta, luovuutta, innovatiivisuutta sun muuta on hassattu sitten lama-ajan. Tällainen on aiheuttanut lukuisia henkilökohtaisia tragedioita, paljon väliinputoamista ja mielipahaa ja näkyy vuosikymmenten ajan akateemisten ja taidealojen eläkeläisköyhyytenä.
Heh, naureskelin lukiessani IS:n isoa lööppiä "duunari tienaa paremmin kuin maisteri". Onko se jokin uutinen? Saisi nyt ensin töitä edes...
Niinpä, Kaisa, sinä taidat olla juuru sellaisessa tilanteessa, jota yritän kuvailla: korkeasti koulutettu, osaava, vahvat kommunikaatiotaidot ja tietotekniset taidot, hyvä kirjoittamaan... Lisäksi olet nuori, mutta vailla vakinaista toimeentuloa.
Kirsi, blogistanian unilukkari, tärkeitä asioita nostat esiin.
Jo Kelan käyttämä kieli on käsittämätöntä, jopa monikielitaitoiselle;) Tilastoilla taas pystytään luomaan vaikka millaisia harhoja. Jopa yritysten tulokset ovat varsinaisen viilailun ja suoranaisen peittelyn master pieceja, saati sitten työttömyystilastot joiden kauneus on vain katsojan silmässä. Huh huh, mitähän tässä on itsellä vielä edessä.
Kiitos tittelistä, Kutuharju.
Tässä nyt on kuultu viitisentoista vuotta, että jäljelle jääneet työttömät ovat vaikeasti työllistettäviä, heikosti koulutettuja, alkoholisoituneita, joilla on heikot atk-taidot. Työkkäri ja Kela "aktivoivat" ja niin edespäin... Olisi ehkä ideaa alkaa tehdä työkkärille ja Kelalle ynnä muille virkansa puolesta huolestuneille tahoille opasta siitä, miten ongelmiin kannattaisi tarttua. Opas kannattaisi ehkä tällä kertaa tehdä varsinaisten asiantuntijoiden, alityöllisten, alipalkattujen, pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten ja muiden asiantuntijaryhminen voimin ja myydä se viranomaisille ;)
Täällä yksi työllinen mutta lähes palkaton ilmottautuu kööriin.
Tässä asian esilletuonnissa on vain se apha puoli ettei voi oikein puhua suoraan kun se vaikuttaa ja voi jopa näkyä entisestään huononevana tilanteena työmarkkinoilla noin niinku henkilökohtaisella tasolla.
Noin niinku aika pahasti puun ja kuoren välissä on...
Joo, Halo, siinähän tämä kupletin juoni.
Kuin myös määrätyöläinen, aika palkaton. No, kun suunsa avaa, ei ole enää sitäkään määrää työtä ,> Tilastoja kaunistellaan työvoimatstossa mm. näillä pakollisilla kursseilla Uuteen elämään, Työ uusix (huom. kirjoitustapa) jne. Eli 3 - 4 kk:n kurssi, jolla (muka) kartoitetaan oma tilanteesi ja opetetaan (!!!) etsimään työtä. Yleensä kukaan ei ole näistä mitään hyötynyt, mutta kurssilaiset ovat tämän ajan jälleen pois tilastoista ja koska kurssiin kuuluu myös ns. työharjoittelu, silloin he ovat "oikeassa työssä". Voihan kuttu!
Ai niin, kirjoitin yhden jutun yhteen lehteen ennenkuin huomasin, että kas, meitä on kielletty kommentoimasta tiettyjä tahoja sekä hankintoja*virn*. Taitaa tulla sanomista, mutta kirjoittamistani en kiellä!
Niin, Polga, määräaikaisuudet ovat suuri työelämän ongelma.
Tuolla tilastojen kaunistelulla on jo pitkät perinteet, samoin kuin työelämän syrjässä sinnittelevien yrittäjäksi luokittelulla.
Noista kursseista olen ilmeisesti kanssasi samaa mieltä. Niitä ilmeisesti järjestetään sen tähden, että työvoimahallinto voisi osoittaa tekevänsä jotain "aktivoivansa" työnhakijoita. Minusta aktivoinnin sijaan tarvittaisi työvoimahallinnon aktivointikursseja. Työvoimahallintoa voisi aktivoida muun muassa siihen, että paneutuisivat niin sanottujen ikääntyvien ihmisten jatkuvaan syrjintään työelämässä, mikä on nähdäkseni suurin työllistymistä estävä yksittäinen tekijä. Tätö ongelmaa ei millään lailla ratkaise mikään työnhalijoiden atk- tai työnhakukurssi. Toinen iso parannus olisi työtä hekevien ihmisten kuntoutuksesta huolehtiminen. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat ihmiset ja vajaatyöllisyydestä kärsineet ihmiset ovat käsittääkseni yleensä tehostetun terveydenhuollon ja kuntoutuksen tarpeessa.
Lähetä kommentti