Tänä iltana tuli telkkarin ykköskanavalta Prisma, jonka aiheena olivat kantasoluhoidot, kantasoluhoidot nimenomaan Kiinassa. Kiinassa kantasoluja on tarjolla runsaasti, koska maassa tehdään viisi miljoonaa aborttia vuosittain ja koska Kiinasta puuttuu kokonaan lainsäädäntö, joka sääntelee kantasolututkimusta ja -hoitoa. Jopa Yhdysvalloista ja Euroopasta valuu Kiinaan vaikeista sairauksista kärsiviä potilaita, jotka elävät siinä toivossa, että saavat avun.
Kantasolututkimus on muualla maailmassa arka asia, koska kantasoluja saadaan abortoiduista sikiöistä. Kiinassa, samoin kuin toisessa Aasian nousevassa talousmahdissa, Intiassa, tyttövauvat ovat yhden lapsen politiikan johdosta ongelma vanhemmilleen. Tästä syystä aborttien määrä on valtaisa.
Kantasoluja on mahdollista saada myös napaverestä, mikä olisi eettisesti ongelmaton tapa etsiä parannusaineita vaikeisiin sairauksiin, mutta itse en ole perehtynyt siihen, missä määrin napaveritutkimusta on tehty.
7 kommenttia:
Muistelen lukeneeni joskus, että kantasoluja voisi saada myös istukasta. Oletko kuullut tästä asiasta mitään?
Eikö niitä oteta myös potilaasta itsestään tai lähiomaisista?
Blogisisko
hän saattaisi tietää asiasta enemmän: http://kettu79.vuodatus.net/
Anteeksi, että en heti vastannut, Blogisisko. Kiitos Miss Foxy, Kettu-linkistä.
Olet oikeassa, Blogisisko. Kantasoluja on, paitsi ihmisalkioissa, myös esimerkiksi istukassa. Niitä on itse asiassa myös aikuisissa ihmisissä. Sitä vain en tiedä, onko alkiokantasolujen käyttö lähinnä vain saatavuuskysymys vai ovatko alkioiden kantasolut esimerkiksi elinvoimaisempia kuin aikuisten tai napaveren kantasolut.
Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan Etenen sivuilta löytyy hyvinkin perusteellinen selvitys siitä, mitä kantasolut ovat ja mihin niitä voi käyttää ja mitä eettisiä ongelmia ja kysymyksiä kantasolujen käyttöön liittyy. Dokumentti löytyy Etenen omilta sivuilta ja se on pdf-muodossa:
http://www.etene.org/dokumentit/kantasolut.pdf
Myös tutkimustoimintaa edustavan tahon sivut saattavat kiinnostaa. Sellainen on esimerkiksi BioteknologiaInfon sivusto, jossa kantasolutietoa on esimerkiksi linkissä:
http://www.bioteknologia.info/etusivu/terveys/Kantasolut/fi_FI/mita_kantasolut_ovat/
Näilläkin sivuilla kerrotaan etiikan kysymyksistä. mutta tietysti tutkijoiden näkökulmasta.
Suomessa esimerkiksi Väestöliitto on tutkinut hedelmöityshoidoista ylijääneitten alkioitten kantasoluja.
Istukkatutkimusta tehdään joissakin yliopistollisissa keskussairaaloissa. Ainakin minulta on pyydetty lupaa käyttää istukkaa tutkimuksiin.
Ja tässäkin liikkuvat isot rahat.
Aborttibisnes hyödyntää niitä, joilla on keinot jatkojalostaa...
Minusta nykyään on ylitetty jo liian monta eettistä rajaa.
Kantasolututkimuksella etsitään apua vaikeisiin sairauksiin. Tutukimuksen tavoitteet ovat siis erittäin hyviä ja sellaisia, joista kenelle tahansa meistä voi joskus koitua hengenpelastus.
Bisnesulottuvuutta ei kovin paljon ole pidetty esillä julkisuudessa, vaikka esimerkiksi juuri mainitsemassani napaveritutkimukseen bisnesmiehet ovat luoneet toimivan rahasammon. Kiinalainen kantasoluhoito on kaikesta päättäen sivuuttanut kaiken eettisen pohdinnan ja siirtynyt suoraan tekemään tulosta. Tämä tie on kuitenkin erittäin pelottava. Se johtaa alkio- ja sikiötehtailuun.
Säädösten välttämättömyys on jo käynyt ilmi siinä, miten on käynyt maissa, joissa elinsiirtojen etiikkaa ei ole riittävästi säännelty tai valvottu. Suomessa tämä työ on tehty erittäin huoilellisesti ja siksi elinsiirtotoiminta on eettisesti kestävää eikä siinä ole lainkaan tätä bisnesulottuvuutta.
Suomessa luterilainen kirkko on ottanut vahvasti etäisyyttä roomalaiskatoliseen teologiaan ja niinpä se on esiintynyt korostetun matalalla profiililla. Saattaa olla, ettei kirkolla ole ollut oikein asiantuntijoita sen jälkeen kun alaan erikoistunut ja oikeastaan ainoa näkyvä kirkollinen toimija dosentti Martti Lindqvist kuoli pari vuotta sitten. Eikä Lindqvistin aikaankaan keskustelua oikein päässyt syntymään, koskapa hän koko lailla muoptoili kirkon kannan.
Lääkäriliitossa on perinteisesti tehty vahvaa eettistä työtä. Tästä soisi muidenkin ammattikuntien ottavan mallia. Itse ainakin pidän erittäin pahana sitä, että lyhyessä ajassa oman yhteiskuntamme ylimmäksi arvoksi ja kaiken mittapuuksi on pyrkinyt nousemaan raha: monessa keskustelussa rahalla mitataan jopa ihmisarvoa ja oikeutta elää.
Toinen huolestuttava trendi, josta pitäisi keskustella, on vahvemman oikeuksien vahvistuminen heikommassa asemassa olevien, kuten lasten, kustannuksella.
Huh joo. En uskalla edes ajatella. Mielikuvitus laukkaa jo muutenkin liikaa.
Taisi tulla vähän turhan monta asiaa, Neulekirppu.
Omakin ajatukseni lähti lentoon, kun yllätin itseni ajattelemasta, mihin tyly rahanvalta johtaa.
Lähetä kommentti