Suomen yrittäjien puheenjohtaja yrittäjä Eero Lehti on leimattu mieheksi, joka aina valittaa. Nyt Lehti on valittanut siitä, että työvoimahallinto ei välitä työtä, vaan tyytyy säilömään työttömiä. Yhdyn Lehden valituskuoroon. Onhan siitä aikaa, kun Työvoimatoimistojen nimi oli Työnvälitystoimisto, mikäli edes oikein muistan. Nykyisin työnvälitystoiminta on ulkoistunut ikään kuin itsestään.
Työvoimahallinnon virkailijoilla on kosolti aikaa tarkkailla, etteivät heidän suojattinsa käytä sosiaalietuuksia väärin ja esimerkiksi käy heiltä salaa osa-aikaisesti hommissa.
No, oikeasti. Koska työnantajat edelleen haaveilevat sellaisista työntekijöistä, joita ei ole saatavilla, säilyvät työttömyys, työvoimapula ja kokemuksen väheksyminen vielä vuosia. Ei ole mieltä käyttää suurta ja kallista byrokratiaa työttömien säilöntään. Jos työnantajat eivät vielä tahdo palkata yli nelikymppisiä eivätkä sellaisia, joilla ei ole työkokemusta, on hyvä tunnustaa tosiasiat ja siirtyä kansalaispalkkaan, ainakin näiden yli nelikymppisten osalta, sori vaan. Työvoimahallinnon rahat ja henkilöstöresurssit tulee ohjata siihen, että työvoimatarve ja työn tarvitsijat kohtaavat. Työvoimahallinto voi toki laskuttaa työnantajilta välitystoiminnastaan tehdyn työn mukaan.
8 kommenttia:
Jos työnantajat eivät tahdo palkata yli nelikymppisiä,joilla on osaamista ja kokemusta, tai nuoria, joilla ei ole vielä kokemusta, niin turha on heidän (siis työnantajien) valittaa. Oma vika, sanoi sika.
Minäkin luulin ennen, että työvoimatoimistot välittävät työtä. En luule enää.
hei, jätän tänne puumerkkini ensimmäistä kertaa = }
onko tosiaan työnvälitystoimisto ollut joskus nimi nykyiselle työvoimatoimistolle? täytyypä selvittää milloin termi vaihtui. noissa sanoissa on paljon merkityseroa. Briteistä tulee mieleen Jobcenter.
joku pohti tässä ihan äsken, en muista kuka ja missa -- sitä kuinka työttömyys hyvin kätevästi palvelee ns. pääomaa ja elinkeinoelämää, kauhun tasapaino säilyy, samoin kaksiajakaantuminen, ne joilla on töitä ja ne joilla ei ole. että *jollekin* sopii erinomaisen hyvin, että se työttömien reservi on siellä olemassa --. äh, muistan nyt sen jutun argumentaation niin huonosti, ja näköjään pääpointinkin, mutta hyvä juttu se oli = }
Niinpä, Obeesia.
Miss Foxy, kiitos tästä puumerkistäsi. Minulla on ikää sen verran, että elinaikanani monet nimet ovat muuttuneet ja monen sanan merkitys on muuttunut. Vahva muistikuva kuitenkin on, että olisin koululaisena käynyt työnvälityksessä Haapaniemenkadulla katselemassa kesätyöpaikkoja suurista paneeleista, jotka olivat täynnä avoimia työpaikkoja jos jonkinlaisia.
Se idea työvoimareservistä voisi ehkä palvella yrityksiä, jos työttömiksi jätettyjen ihmisten kunnosta pidettäisi väliaikoina huolta. Tähän firmoilla ei ole mitään kiinnostusta.
Nyt työttömäksi jääminen merkitsee ihmiselle automaattisesti työterveyshuoltoon kytkettyjen palvelujen loppumista, yleensä toimivan perusterveydenhuollon horjumista juuri kriisin kohdatessa. Se merkitsee myös työpaikkaliikunnan, työmatkaliikunnan, työaikaisen hyötyliikunnan loppumista (ja jos työtön masentuu, melko varmasti myös vapaa-aajanliikunnan) loppumista. Työttömistä pitäisi ja olisi pitänyt pitää huoli. Eivät ihmiset ole tavaroita, joita voi varastoida hyllyihin ja tarpeen tullen ottaa uudelleen käyttöön. Ihmisillä on tunteet, perheet, omanarvontunto, velvollisuudet, unelmat, suunnitelmat, minäkuva...
Mietin tätä juttua juuri eilen, että jos tämä valtiollinen instassi toimisi tehokkasti ei olisi tilaa maksulliselle työnvälitysbisnekselle.
Sen verran yrittäjyyttä ja yrittäjiä tunnen, että heillä ei ole tapana maksaa mistään yhtään ylimääräistä, jos maksuttakin jotakin kunnollista saa.
Niinpä, Neulekirppu, mutta vielä sen lisäksi valtiohan voisi ruveta jopa perimään yrittäjiltä maksua työntekijöiden välittämisestä.
Tämä järjestelmä on mielestäni päästetty täysin rapautumaan ja työkkäri on taantunut pelkäksi kyykytystoimistoksi.
Itsekin kävin työkkärissä siinä vaiheessa, kun sain Sydänliiton historian kirjoitetuksi ja ajattelin, että jos ne vaikka löytäisivät minulle uuden homman. Hah hah. Siellä oli virkaijilja, joka selitti, että ulkomaille ei sitten saa matkustaa ja ilmoittautua pitää ajallaan ja pitää olla tavoitettavissa, kun töitä tarjoillaan.
Tarkoituksenikaan ei ollut nostaan työttömyyskorvausta ollenkaan, vaan löytää jokin vähän tukevampi leipäpuun oksa taas valmistuneen työn jälkeen. Hah hah. Koko puolen vuoden aikana ei tullut yhtään yhteydenottoa työkkäristä. Sitten tuli ilmoitus, että työnhakuni on päättynyt, koska en ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä. Kokemusta on siis itsellänikin siitä, että työnvalittämisestä ei puhettakaan.
Noin se menee.
Olen ajatellut, että niin kauan menee hyvin, kun ei tarvitse työkkärin luukulla käydä rukoilemassa jokapäiväisen leivän hikoilupaikkaa.
Samat on ajatukset, Neulekirppu.
Mutta eikö Työkkäri voisi sinunkin mielestäsi keskittyä työnvälitykseen? Siinä olisi heille hyvä liikeidea. ;)
;-) ja toteutuessaan erinomainen.
Lähetä kommentti