Onkohan sosiaalilainsäädäntömme 2000-luvun Pia Desideria, kokoelma kauniita periaatteita, jotka eivät velvoita kuntia takaamaan kuntalaisilleen ihmisarvoista elämää ja jotka jättävät valtion viranomaiset vaille vastuuta lakien toimeenpanosta ja noudattamisesta?
Se, että toimeentulotuen tarpeessa olevat ihmiset joutuvat odottamaan etuuksien maksatusta kohtuuttoman kauan, ei ole perustuslain edellyttämää ihmisarvoista kohtelua.
Perustuslain 19. pykälän lupaama toimeentuloturva ei toteudu, rikkomuksia löytyy jatkuvasti. Pykälä on jäänyt itse asiassa korulauseeksi.
Myös perustuslain lupaama oikeus valita itse ammattinsa, jolla hankkii toimeentulonsa, on poljettu maahan: koulutusta vastaamattomasta työstä kieltäytyvä maisteri saa kalliisti maksaa, ellei suostu siivoojaksi, jos joutuu työvoimaviranomaisen harkinnan uhriksi.
Onko kuntoutustyö, josta ei makseta palkkaa, kansainvälisten sopimusten mukaista? Eikö se ole pakkotyötä?
Tänään julkistettiin Stakesin Hyvinvointivaltion rajat -hankkeen kolmas kirja Tällä lailla sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan saamisedellytyksistä ja -takeista.
6 kommenttia:
Maisteria ajatellen, eikohan vika ole siina etta ihmisia on koulutettu vaarille aloille. Miten saada maisterit toihin ellei heille ole vastaavia tyopaikkoja? Tyopaikkojakaan ei voi vetaa tyhjasta.
Firmat ovat samassa paikassa kuin ihmiset. Elleivat ne voi myyda mita tekevat, ne eivat voi palkata maistereita tai muitakaan.
Harhapolkuja koulutussuunnittelussa on tosiaan kuljettu, mutta toisaalta yleensä mikä tahansa maisterikoulutus antaa perusvalmiuden tietyntyyppisiin töihin, vaikka nyt ei juuri pääainaopintojen mukaisiinkaan.
(Pitää myöntää, että tuo maisteriesimerkki oli nyt vain yksi kuulemistani.)
On älyllisten resurssien haaskausta nihiloida viiden vuoden yliopisto-opinnot ja mahdollisesti vielä mittava työkokemus.
Nythän kuulemma Suomessa on jo pulaa koulutetusta työvoimasta. Sitä ollaan halukkaista tuomaan ulkomailtakin. Ongelmana on, kuka tänne haluaisi tulla (kenellä riittää kieltitaito, kuka sopeutuu Suomeen) ja millaisilla palkoilla.
Niin, ja lisäksi mahdollinen vaatimus ottaa vastaan ammattia täysin vastaamatonta työtä on siis perustuslain vastainen.
Mutta kuka maksaa?
Siis maksaa mitä, Hpy?
Kuka maksaa palkat? Sosiaaliturvakustannukset?
Kuka maksaa tekemattomasta tyosta?
Rahahan on pelkkä tekosyy, Hpy. Rahaa Suomessa on.
Siis vastaukset kysymyksiisi: Palkat maksaa toivottavasti työnantaja ja sosiaalimaksut menevät kuten laissa on säädetty, ei sen kummempaa.
Ja rahaahan Suomessa on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. (Vaihtoehtona on tietenkin kärsiä työvoimapulasta ja maksaa sosiaalitukia...)
Mielestäni rahaa ei kuitenkaan saisi tuhlata. Tällä hetkellä koulutusresursseja haaskataan aivan sumeilematta. Esimerkiksi sosiaalityössä pidetään epäpätevää henkilökuntaa ja sairaanhoitajat pakenevat edelleen ulkomaille tai tosiin töihin, maisterille tarjotaan hanttihommia ja työnantajat ovat taas alkaneet vaatia, että lisää ulkomaalaisia Suomeen. Olisi kiva, kun maassa olevat ulkomaalaisetkin saisivat töitä.
Olisi mukavaa, jos löytyisi joku, joka pohtisi kokonaisuuksia.
Lähetä kommentti