Muistan aina hetken, kun isot veljet tulivat katsomaan uutta vauvaa Kätilöopistolle. Huoneen täytti melkoinen mekkala. Pojat eivät oikein pysyneet nahoissaan, kun näkivät uuden perheenjäsenen. Nukenoloinen pikkuprinsessamme nukahti tyytyväisenä meteliin. Vaikutti siltä, että hän olisi ajatellut: nyt on kaikki niin kuin olla pitää. Jo silloin ajattelin, että lapsiparka on tottunut jo tähän Kiljusen herrasväkeen. Nyt sain asialle tieteellisen vahvistuksen.
Keskiajalla huoneeseen tulija tervehti äitiä ja syntymätöntä lasta. Vallitsi ajatus, että kolmen kuukauden kuluessa syntyvä on jo yksilö, jota on syytä tervehtiä.
Dosentti Minna Huotilainen kertoi, että sikiö oppii assosiaatiokokonaisuuksia: äiti istuu television ääreen katsomaan päivittäin tiettyä ohjelmaa, jossa on tietty tunnuismusiikki, nostaa jalat ylös, nauttii kupillisen teetä ja rentoutuu.
Samoin sikiö aistii, kun äiti käy esimerkiksi jumpassa. Hän tietää, mitä on tulossa.
Sikiöllä ei ole omaa mielimusiikkia, vaan äidin mielimusiikista tulee myös sikiön mielimusiikkia, sillä hormonijärjestelmätt ovat siinä määrin yhteydessä toisiinsa.
Syntymän on sanottu olevan tietynlainen järkytys vauvalle. Se, mikä säilyy tuttuna, on äänimaailma, johon on jo kohdussa totuteltu. Huotilainen on keksinyt tälle nimen: äänikoti. Vaaleanpunaiset hörhelöt eivät siis olekaan se, mikä tuo vauvalle kodikkuutta, vaan se äänimaailma, johon pikkuinen on tottunut jo kohdussa.
Psykologian dosentti Minna Huotilainen tutkii sikiön oppimista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti