Luin äsken Keskisuomalaisesta, että Helsinki on saanut tämänvuotisen Noormarkku-palkinnon. Nyt hävettää. Noormarkku-palkinto nimittäin myönnetään kunnalle, joka on edellesvuonna panostanut vähiten rahaa asukasta kohti kirjastojen kirjahankintoihin.
Palkinnon myöntäminen perustuu opetusministeriön kirjastotilaston tietoihin.
11 kommenttia:
Ihmettelin tuota Noormarkku-nimitystä tuossa, mutta selvisihän sen alkuperä jutusta. Olisin ehdottanut vanhakantaista Laihia-palkintoa.
Onpas ankeaa :(
Mutta tämä kyllä selittää paljon. Pienemmillä paikkakunnilla on monesti todellinen ilo vierailla kirjastossa, sillä valikoimat tuntuvat laajemmilta kuin mihin helsinkiläinen on tottunutkaan.
Viivi, Noormarkku oli ensimmäinen (vuonna 2000) palkinnon kuitannut kunta. Siellä asuu runsaat 6000 henkeä. Kunta on tunnettu Villa Mairesta ja hienosta ruukkialueestaan .?
Aiemmin palkitut ovat olleet kaikki pienempiä kuntia: 2000 Noormarkku, 2001 Mietoinen, 2002 Orivesi, 2003 Pomarkku, 2004 Vieremä, 2005 Tornio.
Liisa, olisin ollut pahoillani, jos Laihia olisi joutunut antamaan nimensä tälle palkinnolle. En tosin ole selvillä Laihian kulttuuripolitiikasta, mutta arvelen, että nuorisoseuraliikkeen kehdossa vaalitaan kansansivistystä toisin kuin täällä kotikaupungissani Helsingissä.
Ei se ole ihme ettei Hesassa kirjastoon hommata kirjoja kun nyt oli ostettu liike-elämän konsultilta opetustoimeen selvitys että kaupungin kannattaisi lopettaa 20 keskikokoista kouluakin.
Jos pelkkää kannattavuutta tavoitellaan niin kuntalaiset pitäisi varmaan ajaa väkisin muiden kuntien asukkaiksi hienoja suunnitelmia sotkemasta :(
Kirsi, onhan noita kirjastoja pienemmillä paikkakunnilla varmasti parempia ja huonompia. Itse olen onnekkaasti törmännyt hyviin valikoimiin.
Ja luonnollisesti Helsinkikeskeisestä näkökulmasta katsottuna mikä tahansa muu paikkakunta sopii kategoriaan "pienempi paikkakunta" ;)
Olet kyllä oikeassa, Halo Efekti. Jo pankkikriisiä edeltäneenä aikana, jos joku sellaista muistaa, erään suuren liikepankin, jonka nimen olen unohtanut, johtajana toiminut Ahti Hirvonen valitti, että tavalliset tiliasiakkaat ovat pankille taakka. No, pankeista tuli kyllä sittemmin taakka tavallisille tiliasiakkaille, mutta se on toisen biisin aihe.
Joskus tuntuu kuin oikeasti olisi olemassa joku, joka työkseen etsii elämän valopilkkuja ja pyrkii tuhoamaan niitä. Kirjastot ovat antaneet vastinetta verovaroillemme. Koko ajan vaikuttaa siltä, että joku suuri viisaus ideoi niitä suuntautumaan johonkin muuhun kuin kirjoihin.
Ehkä kirjastoille käy kuten postille; postihan on erikoistunut toimistotarvikkeiden myyntiin ja vakuutusten kauppaamiseen. Kirjeiden kuljetus toimii jos toimii.
Kouluverkkosuunnittelu on hilpeää seurattavaa. Näyttää siltä kuin suunnittelijoille kaikki tulisi aina yllätyksenä: lähiöiden rakentelu, ikäluokkien koko, maahanmuuttajat, erityisopetuksen tarve, remonttitarve.
Meidän lähiössämme on kolme peruskoulua. Suunnittelivat pari vuotta sitten yhden lakkauttamista. Sitten ihmeteltiin, mihin tuota koulua käyvät neljä- tai viisisataa lasta kuljetettaisiin opiskelemaan, hehheh. Lopulta herrat päättivät kuitenkin jatkaa syksyllä kouluremonttia, joka oli keskeytetty kesän ajaksi lakkautusuhan tähden. Siellä pikkuipanat sitten vipelsivät remontin keskellä. Kerran koulun rakenteilla oleva kattokin pääsi romahtamaan. Onneksi ei ollut ketään alla. (Lehdissä ei asiaa noteerattu lainkaan.)
Kirsi,
En minäkään tiedä Laihian kulttuuripolitiikasta, mutta venytetty Laihian markka on ehkä useimmille tuttu. Siis siksi tuli Laihia mieleeni. Mainituista paikkakunnista minua lähinnä on Vieremä eikä lähellä sekään.
Minun olisi pitänyt ehkä jättää kommentoimatta. Jos vaikka laihialaiset tykkäävät huonoa.
No hätä, Liisa. Laihialaiset ovat minun kokemukseni mukaan reilua porukkaa, ja pohjalaisen yksioikoisella tavalla huumorintajuisiakin.
Täällä sohvalla on yksi, joka on lähtöisin Laihialta, siksi tiedän - tai luulen tietäväni.
Onko tuo rahaa-kirjoihin-per-asukas kovin luotettava mittatikku? Etenkin kun sitä heiluttavat kustantajat ja kauppiaat.
Helsingissä on varmasti laadukkaammat kirjastot kuin tuolla mittarilla pärjäävillä pienillä paikkakunnilla.
Lisäksi korkeakoulut vääristävät kaupunkien vertailua, sillä myös niiden lehti- ja kirjahyllyt sekä tietokannat ovat myös muiden kaupunkilaisten käytettävissä.
Vastavetona voidaan tietenkin mainita, että Helsingin kaltaisilla kaupungeilla on paine vasta useampien kieliryhmien tarpeisiin, mikä tuo kuluihin omat kertoimensa.
Hyviä pointteja varmastikin, Erkka. Luulen, että palkinnon myöntäjät voisivat perustella mittareitaan.
Hintamittari on kuitenkin kaikille sama.
Kirjastojen tila on kurjistunut täältä Helsingin sivukylien näkökulmasta käatsoen. Tarkoitus on, että joka mummo lähtee täältä kehäkolmosen varresta lataamaan keskustan erityispalvelujen ääreen. Eihän sinne ole kuin tunnin matka yhteen suuntaan.
Kirjastojen pitäisi olla lähellä. Silloin ne palvelisivat lapsia, vanhuksia ja sellaisia, joilla ei ole rahaa matkustella julkisillakaan.
Jos vain kirjasto löytyy, sitä kautta voi tilata vaikka Espoon paremmista kirjastoista kirjoja tietenkin.
Jep. Taistelua lähikirjastojen puolesta taitaa olla joka puolella. Täällä Jyväskylässä kiista hyvinkin ajankohtainen.
Palvelujen saavutettavuus on erittäin tärkeää, siitä olen samaa mieltä.
Lähetä kommentti