Yhdysvaltain terveysministeriö aloitti ihmisen genomin kartoituksen vuonna 1990. Kartta valmistui keväällä 2003. Työ merkitsi uuden aikakauden avautumista lääkekehittelyssä ja biolologiassa.
UNESCOn yleiskokous hyväksyi jo 10 vuotta sitten ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskevan yleismaailmallisen julistuksen, joka viitoittaa suuntaa geenitiedon käytölle.
Kuva tästä geenikartasta on esillä Yliopistomuseossa Lääkäriseura Duodecimin 125-vuotisjuhlanäyttelyssä.
12 kommenttia:
Valmis, uudelle.
On hauskaa nähdä, että mainostat Yliopistomuseota blogissasi. Olen aina välillä poikennut tänne lukemaan kirjoituksiasi, mutta nyt ensimmäistä kertaa uskaltauduin kommentoimaan :)
Kiitos, Henna. Duodecimin näyttely ei ole enää pitkään esillä. Tämä geenikartta tuli kyllä ihan ensimmäisenä mieleeni, kun mietin, mitä lääketieteen alalla on saatu valmiiksi. Asia on kai samaan tapaan kuin noissa synnytys- ja hääkuvissa, että valmiiksi saaminen on vasta uuden alku, kuten Sumea tuossa toteaa.
Kommentoi vain Henna juttujani. Sinulla on ihan oma näkökulma tieteeseen ja terveyteen.
Tosiaan, Duodecim-näyttely on kohta ohi ja seuraava vaihtuva näyttely käsitteleekin jo ihan muuta kuin lääketiedettä (eli J. J. Nervanderia). Aika mukavasti on sana kulkenut Duodecimin juhlavuodesta ja museonäyttelystä ja "pelkästään lääketieteeseen" keskittyviä opastuksia on tilattu lukuisia.
Kiinnostava blogi tämä kyllä. Nyt kun kerran olen kommentoinnin aloittanut, kuulet minusta varmaan vastaisuudessakin ;)
Kun olet aloittanut, kohta perustat oman blogin, Henna. Ryhdy jo miettimään.
Kartta ehkä on valmis, mutta tästähän kaikki vasta alkaa
Kaikki valmis uusi lääketieteen tutkimus ja tieto ovat hienoa eteenpäin menoa terveyrintamalla. Hyvä asia.
Tutkijat ovat alkaneet etsiä geenivirheitä, jotka aiheuttavat sairauksia. Keväällä Leena Palotien ryhmä löysi esimerkiksi naisten sepelvaltimotaudille altistavan USF1-geenin riskimuodon. Kun näitä löytyy, tulee mahdollisuus kehittää lääkkeitä täsmällisesti oikeisiin ongelmiin.
Tarjuska, lääketiede on tosiaan kehittynyt jättiharppauksin. Joskus siltä tosin odotetaan ihmeitä. Lääketutkimuksessa on syytä noudattaa malttia ja ottaa lääkkeet sekä hoidot käyttöön vasta, kun ne on huolellisesti tutkittu (kuten länsimaisen tutkimusetiikan mukaan täällä tehdäänkin.) Ala on uusi. Ongelmia saattaa tulla siellä, missä sääntely puuttuu.
Kirsi, itseasiassa olen jo ehtinyt perustaa sen oman blogin jokin aika sitten, mutta en halua kirjoittaa omalla nimelläni.
Jos olet kiinnostunut, lähetä meiliä (henna.sinisalo@helsinki.fi) niin kerron mistä blogi löytyy ;)
Päivän tietoisku nautittu,
kiitos taas kerran!
Melkonen projekti ollut...
Tosiaan, Ammuja, urakka on ollut mittava. Ihmisellä on geenejä tietääkseni arviolta 21000. Tutkimus on tähän mennessä niellyt kamalasti rahaa. Ratkaisevaa on nyt mielestäni, miten tutkimuistyötä suunnataan: pannaanko se palvelemaan suuryhtiöitä ja liikemaailman tarpeita vai pyritäänkö tietoa käyttämään ihmisten hyväksi.
Lähetä kommentti